Jätte klara vappen!

 
 
 
 
 

 kuvat: wehearit

randomrandomrandom

Joo, random -postaus luvassa taas. Kirjoitteluun ei moodi riitä, joten lätkäistäänpä tähän sitten kasa kuvia tältä päivältä.









H&M:stä jäin hinkuamaan tollasta banaanimekkoa ja neonpinkkiä lörttö t-paitaa


Broidin ja mun jätskit! :P


Tässä on mun vappuni tällä kertaa (okei, kolmas vuosi peräkkäin kun en oo poistumassa kotoolta). Viimeset pari vappua oon skipannut kun ei oo ollu vappufiilistä, ja nyt kun oisin voinutkin lähteä tsekkaamaan yöelämää niin tajuan olevani pennitön. Parillakympillä ei kauheesti jorata. Ostin sitten lohdutukseks pari lonkkua ja aion juoda ne suurella hartaudella jo tänään:D:D

Guess

Guess on sellainen merkki, joka ei muhun yleensä iske sitte ollenkaan, ei missään muodossa. Laukut on mun mielestä useimmiten mauttomia ja korut tylsiä. Päädyin kuitenkin tylsistyneenä selailemaan Guessin nettikaupan valikoimaa läpi, ja ohhoh, löytyhän sieltä sentään jotain juttuja, mitkä munkin silmää miellyttää! 

Oon pitkään haaveillut Marc by Marc Jacobsin mustasta nahkalompakosta, mutta en oo valmis pistämään lompakkoon +200 euroa. Satanenkin tuntuu järkyltä hinnalta, vaikka toisaalta lompakko onkin päivittäisessä käytössä - laukkua vaihdan vaikka joka päivä jos mieli tekee, mutta lompakkoa en. Noh, tollainen Guessin rusettilompakko korvaisi loistavasti MJ-lompakon - ja maksaakin suurinpiirtein neljä kertaa vähemmän, 65€. Lompakko on sisäpuolelta täydellisen tilava, keskellä on jopa vetoketjullinen tasku! Mulla on lompakko aina täynnä kaikenmaailman kortteja, lippuja, lappuja ja kuitteja ja kuponkeja, joten mitä enemmän "lokeroita", sen parempi. Vielä kun noi metalliosat olis hopean sijaan kullanväriset, olisin varmaan heti ostoaikeissa :D Värejä on tarjolla neljä: vaaleansininen, liila, musta ja ruskea.

Myös rusetillinen clutch ja vyölaukku iskee ja kovaa. Etenkin jälkimmäisen huolisin harmaanruskeana ihan koska vaan omaan laukkukokoelmaani ;) Super söpö! Mulla on ennestään vasta yksi vyölaukku, ja se on on kyllä vertaansa vailla jos kätevyydestä puhutaan. Tukholmassa oli viime kesänä kiva plärätä alerekkejä läpi kun kädet oli täysin vapaana, ja omaisuus turvassa vyölaukussa, koko ajan näköpiirissä :D

Koruista vaan ketjukellot ja toi kultanen ranneketju herätti kiinnostuksen. Ellen mä olis niin palavan rakastunut erääseen Michael Korsin kultakelloon, voisin muuten harkita tohon Guessin ketjukelloon sijoittamista. Ja jos koskaan tuun tuntemaan tarvetta hopeiselle rannekellolle, niin tossa Guessissa vois olla potentiaalia!

Mä nauran miehille joil kaikki on muodin mukasta

1. Kolme viimeisintä ostostani:

- Ööh... bussikortin lataaminen, the laukku (josta toivon mukaan pääsen tarinoimaan lisää jo ensi viikolla), Mäkistä euron juusto + Sundae.

2. Isoin julkkis, jonka puhelinnumero löytyy kännykästäni:

- Hah, ei mul oo yhtää julkkuu puhelinluettelossa! Tunnetuimmasta päästä on kai ainakin oma isä ja sen veli. :D

3. Viimeksi googlasin:

- B-12 vitamiinin puute :D

4. Kaikkien aikojen huonoin ostokseni on ollut:

- Nooo, kaikki vaatteet, kengät ja laukut, joita en ikinä oo syystä tai toisesta käyttänyt. Toi Sony Ericksonin skrupupuhelin kans harmittaa, ois pitäny ottaa Nokia tai iPhone... ja!!! 100cm levee sänky, siihen ei perkele löydä mistää kuminauhalakanoita :--D Pikkuletit pari vuotta sitten oli myös aikamoinen virhe - siis olihan ne kivat suunnillee kuukauden verran, mut jumankauta sitä epätoivon ja takkujen määrää, kun letit piti ottaa pois... ääh, ei mul tuu mitään yksittäistä huonoa ostosta mieleen, mikä olis ollu jotenki "ylitse muiden". 

5. Käsilaukussani on:

- Lompakko, puhelin, iPod + kuulokkeet, vihko ja kynä, meikeistä ainakin puuteri ja huulirasva.. usein on myös järkkäri mukana.

6. Suosikkikatuni koko maailmassa on:

- Vaikee sanoo ku ei oo tullu valitettavasti kauheen paljoo matkusteltua! Ruotsi, Viro ja Norja on ainoot maat, joissa oon käynyt... :D

7. Hienoin/kallein ostokseni on:
- Macbook, iPod ja Canon 500D on ehdottomasti parhaimmat ostokset ikinä. Mieluummin luopuisin vaikka puhelimesta, kuin yhdestäkään noista :D Sitte kenkiin oon upottanut melko paljon rahaa,  kalleimmat taitaa olla Uggit 220€ ja Adidaksen JS Wingsit 220€. Dr. Martensit makso kans aika paljon, vaikkakin ne tuli huomattavasti halvemmaks ebayn kautta hankittuna kuin mitä ne Suomessa olis tulleet kustantamaan. Laukkuostoksista viimeisin on ollut kallein, postikuluineen 190€. Se on ehkäpä myös mun HIENOIN ostokseni ;)

8. Olen riippuvainen:

- Auringosta! Kaamos on kauheen masentavaa aikaa.

9. Tyylini kuvailtuna kolmella sanalla:
- Tylsä, piiloräväkkä (tykkään erikoisista ja värikkäistä vaatteista, ja ostankin niitä, mutta harvoin kehtaan kumminkaan pukeutua niihin :D lollo), ylilyönteihin sortuvainen. 

 

10. Jos saisin loppuelämäni shoppailla vain yhdessä putiikissa, se olisi:
- Pöh, todennäkösesti H&M jos ite pitäs ne vaatteet myös kustantaa. Mut jos shoppailu ei maksais mitään tai raha kasvais puussa, valitsisin todennäkösesti net-a-porterin... :P Tai ehkä ebay?

11. En ole ikinä ostanut mitään:
- Topshopista tai Bubbleroomista.

12. Parhaat outlet-löydöt teen:
- Netissä, ehdottomasti.

 

13. Jos saisin periä jonkun koko garderobin, valitsisin:
The Blonde Salad -blogin Chiara!

14. Seuraava “suuri” hankintani on:
- Ööh, kameraan 50mm objektiivi ois tosi nasta. Uus tatuointikin himottais kovasti, ja varmaan ens kuussa tai viimestään kesäkuussa meenkin ajan varaamaan. Jos laukuista rohkenee puhua, niin Louis Vuittonin Alma olis ihan unelma, pitäis varmaan alottaa joku säästökassa sitä varten :D Tavoitteena olis loppuvuodesta ostaa se valmistujaislahjana itse itselleni.

15. Tyyli-ikonini on:
- Ei mulla oo sellaista. 

 

16. Kenkävalikoimassani on aivan liian vähän:
- Korkkareita, jotka on mukavat jalassa ja joilla osaan kävellä. Yhet mustat aitonahkaiset Piecesin rusettikorkkarit on mun lemppareista lemppareimmat, mutta niiden korko on tooooodella pahasti ruhjoutunut. Pitäs käydä näyttämässä niitä kenkätohtorilla aka suutarilla.

17. Unelmieni laukku on:
- Tossahan se tais jo tullakin, eli Louis Vuittonin Alma, monogram-kuosissa. Vintage Emilio Pucci olis myös aika ihana.

18. Käytän kuukaudessa vaate- ym. shoppailuun rahaa:
- Liikaa.

19. Verkossa shoppailen mieluiten:
- Ebay!

20. Suosikkimuotiblogini on:
- Style Scrapbook, The Blonde Salad, Blackbird, Motherfucking Fashion, No Fashion Victims, Ps. I Love Fashion, Song of Style, Chicmuse

21. Olen kauneimmillani:
- No en ainakaan aamulla juuri heränneenä, rähmää silmissä ja tukka pystyssä. En pidä olemuksestani edes pakkelit naamassa, joten paha puhuu kauneudesta kun sellaista ei oo.. :D

22. Makutuomarinani toimii:
- Vain ja ainoastaan minä. En mä jaksa muita kuunnella.

23. Hiukseni ovat:
- Ärsyttävän lyhyet, ärsyttävän väriset ja ärsyttävän paksut. Väri on sellases välivaiheessa kun viime parturikäynnillä tukka oli ruskee ja päätin haluta blondin. No, nyt tää on tällain outo tummanvaalea, ja tarttis vielä vähintää yhen värinpoiston. Pidennykset onneks tulee ens viikolla, mut eipä niitäkään pääse käyttämään ennen ku tän tukan  saa eka vaalennettua ja värjättyä. ÄÄÄÄÄÄÄ!

24. Toiveammattini on:
- Kai se on edelleen se yrittäjä, emmää tiiä. Intoa riittäs ainakin valokuvaamiseen, kirjoittamiseen ja korujen tekemiseen. Ois hienoista hienointa saada ihan itte valita omat työaikansa, en jotenki usko et musta on sellaseen perus kasist neljään -hommaan. 

Vaihtoehto perinnelätsälle

Keväällä valmistuvat tyypit hoi - jos se kampauksen litistävä ja latistava valkolakki ei syystä tai toisesta innosta, niin ehkäpä tällainen yo-laketti natsaisi paremmin? Kirsi Nisonen ja Bob Helsinki ovat yhteistyössä toteuttaneet laketin, jonka värimaailma tulee suoraan perinnelätsästä ja jonka keskellä on lyyra - kuinkas muutenkaan. 40€ hintaisen laketin voi ostaa mm. Vilasta, Stockmannilta, Helsinki10:stä ja Design Forumista.

Mitä mieltä ootte tollasesta hiuspannasta? Onko ihan jees rikkoa perinteitä noinkin rajusti, vai onko jokaisen itseään kunnioittavan ylioppilaan aseteltava aito ja alkuperäinen valkolakki kutreillensa? Mä itse pidän tollaista lakettia aika nerokkaana keksintönä, mutta en ole varma, jättäisinkö siltikään lakkia ostamatta. Riippuisi varmaan aika pitkälti kampaushaaveista. :D Mä valmistun vasta ensi syksynä, joten mulla on onneksi aikaa miettiä - lakki vaiko jotain aivan muuta.

Nellyilyä

Blogeja lueskellessani törmäsin Mungolifessa koodiin, jolla pääsee Nellyn salaiseen aleen. Selailin alevalikoiman huvikseni läpi, ja kaikkea kivaahan sieltä kyllä löytyisi, mutta mutta... tällä kertaa ei tilausta lähtenyt menemään :D Jeffrey Campbellin kengät houkuttelisivat, mutta hopean väriset niitit ei innosta kun kumminkin kulta on 1000000 kertaa enemmän mun juttu. Triwan kello olisi söpö, mutta mun seuraava kello on Michael Kors ja piste, ja toi Dagmarin nahkatakkimainen neule olis kiva ellei se olis.. öö, no neule? Vaikka se onkin puoleen hintaan, niin 150e on piiikkusen liikaa neulehihaisesta "nahkatakista".

Boys come and go but friends are forever NOT

Taannoiseen politiikkapostaukseen immeiset osas suhtautua kiitettävän hienosti enkä yhtään kommenttia joutunut poistamaan, parhautta! Nyt tulee taas tämmöstä turhanpäiväistä purnausta, nimittäin tällä kertaa turpakäräjillä ollaan persujen sijasta deittaavien kavereiden kanssa. Palkokasvit pysyy edelleen pakastimessa ja jokainen ymmärtää, että nää mielipiteet on täysin omiani, eikä päde läheskään kaikkiin ihmisiin. Teksti on pelkkää keskellä yötä kirjotettua dramatisoitua, kärjistävää ja vihaista ajatusvirtaa, eikä sisällä minkäänmoisia pohjimmaisia totuuksia.

They tell us boys come and go
but FRIENDS ARE FOREVER
They say to us we will be happy
and grow up together
Then you know its a lie when
they turn their back on you
You always knew that what they
said had not been true
Even though it hurts so much
you can't keep being friends
Because this is were the story
has to come to an end
So when you hear "Boys come and go
but FRIENDS ARE FOREVER
Don't belive in this it's a lie don't
belive in this ever

- Angie Lopez

Maailmassa eniten mua vituttaa eläinrääkkäyksen, rasismin ja sademetsien tuhoamisen lisäksi ihmiset, jotka seurustelemaan alettuaan unohtaa ystävänsä. Toki mä toivon pelkkää hyvää ainakin melkein jokaiselle tyypille, jonka elämäni aikana oon kohdannut, mutta siinä vaiheessa kun kuvioihin astuu joku keskenkasvuinen poika ja vuosia kestänyt ystävyys ei yhtä äkkiä tunnukaan merkitsevän yhtään mitään tälle niin kutsutulle kaverille, on vaikea olla manaamatta pään sisällä jotain "erotkaa, erotkaa, erotkaa" suuntaista. Sitä tuntee itsensä harvinaisen hyväksikäytetyksi niissä tilanteissa, kun tajuaa että vaikka oltaisiin "ystävän" kanssa tunnettu toisemme ties miten monen monta vuotta, niin silti muutaman kuukauden ihku-söpö-mahtava tuttavuus poitsu vie pidemmän korren ja sen seura kiinnostaa 1300% enemmän ku mun. 

Itse asiassa mun seura kelpaa vain silloin harvoin, kun poikaystävä harjoittaa kerran 100 vuodessa jotain sellaista aktiviteettia, johon likkakaveri ei syystä tai toisesta voi osallistua. Niih, kyllä sillon kelpaa koodata et ooksä hoodeilla! Hoh, tottakai oon, mut en todellakaan odotellen sun 3 minuutin varotusajalla tulevia kaupungilla treffaamispyyntöjä. Mee himaas kasvamaan siitä. Tai hengaa seuraavat pari viikkoa poikkisen kämpillä, tee mitä ikinä lystäät, mut älä hemmetissä tuu ainakaan mulle itkemään jos poikaystävä jättää tai tuntuu muuten vaan yksinäiseltä. Kas kun itse olet kuomaseni sen aiheuttanut; kyl se niin brutukset menee, että minkä taakseen jättää ni edestään löytää. Jos jatkuvalla syötöllä ignooraa tost noin vaan kavereiden olemassaolon, ni ei ne kamut sua enää vuoden päästä muistakkaan. Ellei ne sit oo tosi epätoivosii vanhoihin hyviin aikoihin takertujia.

Kun kaveri alkaa seurustella, mulla ei riitä paskan vertaa kiinnostusta alkaa odotella kolmeakymmentä vuotta että "alkuhuuma laantuu". Pari viikkoo tai kuukautta hengailet sen juippis kanssa niin tiiviisti kuin sielu sietää, mut sen jälkee vois jo pikkuhiljaa herätä todellisuuteen ja osoittaa jonkunlaista huomiota niille kavereillekin. Kavereille, jotka on ihan btw pysyneet aina messissä no matter what, koittaneet tukea tukea harmaina aikoina, sekä kuunnelleet kun maailma on ollu pelkkä yks iso vittupää. On aika kohtuutonta kuvitella, että ystikset on vaan onnellisia sun puolesta silloinkin, kun oot liimattuna sun ikiomaan kultsipultsiin 24/7 - paskan marjat. Kukaan ei osaa iloita toisen puolesta siinä vaiheessa, kun tajuaa olevansa pelkkä väliaikainen hätävarakaveri, jonka seurassa viihdytään kun maisemissa ei oo ketään tiettyä muiden ylitse nousevaa poikaa. Mutta simsalabim, kuhan joku poika erehtyy edes hymyilemään seurustelupakkomielteisen kaverin suuntaan, niin kusessa ollaan. Tarkemmin sanottuna kimpassa, jos se poika vastaa myöntävästi ujoon aletaax oleen? -pyyntöön. Siinä saa kaverit pysyä poissa tieltä, ettei nuoren parin yltäkylläisen onnellisuuden harjoittamiseen tule päivääkään taukoa.

En tiiä, oonko jotenkin erityisen ankara ja vaativa, kun mulle ei vaan mikään taantuma pelkkään naamakirjakaveruuteen riitä sen jälkeen, kun ensin ollaan vuosien ajan yhdessä naurettu, angstattu, shoppailtu, sekoiltu, tapeltu ja urpoltu. Tuntuu kauheen etäiseltä ja mitättömältä sönköttää facebookissa jotain pintapuolista random liirumlaarumia, kun on tottunut näkemään face to face usein.  Tietysti seurustelun myötä ystävien näkemiseen jää vähemmän aikaa kuin ennen - mutta ei sen niinkään pitäisi mennä, että sitä aikaa järjestyy tasan 0 minuuttia kavereita varten. Mun hermot meni erään ihmisen tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun yritin yksin pitää ystävyyttä edes jotenkuten yllä ja anella että nähtäisiin ees hemmetti soikoon joskus. Keskustelu meni suurinpiirtein tällä kaavalla:

Nähtäiskö huomenna? - Ei käy, on poikaystävän kanssa hengailua luvassa. Sori.

No entä ylihuomenna? Ei käy, sama juttu.  

No entäs ensi viikolla? Emmä voi luvata niin pitkälle! 

Eihän tämmösestä tyypistä voi kuin hankkiutua eroon, jos haluaa ylläpitää omaa mielenterveyttään edes jossain muodossa. Hermot menee kun ihmissuhteessa siltä toiselta osa puolelta ei saa juuri minkäänlaista vastakaikua, enkä mä oo niitä ihmisiä, jotka loputtomiin jaksaa elää siinä toivossa että kaikki vielä joskus kääntyy hyväksi. Ei varmana käänny, ja vaikka kääntyiskin niin mikään ei tuu olemaan niinkuin ennen. Nyyh, angst ja se siitä. 

Omien kokemusteni pohjalta, mua säälittää suunnattomasti ihmiset, jotka takertuu liiaksi seurustelukumppaneihinsa. Sen sijaan mua suorastaan kuvottaa, jos kaksi yhtä pahaa takertumisvimmaista löytää toisensa. Oli sellainen todellista rakkautta tai ei, mun mielestä homma menee läskiksi, jos sekunnin murto-osassa ihmisen tärkeysjärjestys menee ympäri ja ykkös, kakkos ja kolmos sijalla elämässä on poikaystävä, ja kaverit tulee vasta sen jälkeen. Semmosel järkeilyllä saakin varmasti rakennettua elämäänsä tosi kattavan tukiverkoston! D'uh, okay... Mä itse oon aika antiseurustelevaa sorttia; ihan sama vaikka törmäisin kuin maailman mullistavaan hemmoon, niin en usko, että kovin montaa kertaa viikossa haluaisin sitä nähdä - muuten alkaisi satavarmasti ahdistaa. Koen itseni todella itsenäiseksi ihmiseksi, arvostan vapautta niin paljon että voisin tatskata sen ihooni, enkä oikeastaan edes haluaisi olla "riippuvainen" kenestäkään tällä hetkellä. Tykkään siitä, että oon tilivelvollinen vaan itselleni. 

Oon ääripääihminen, ja ymmärrän että on myös ihmisiä toisessa ääripäässä, jotka löytää tyyliin 15-vuotiaana elämänsä rakkauden ja on samassa suhteessa vielä 6kymppisenäkin. Se on hei tosi jees, good for you lucky guys! Mä osaan arvostaa seurustelevia ihmisiä niin kauan, kun seurustelevat ihmiset osaaavat arvostaa elämässään muitakin asioita kuin suhdettansa. Seurustelun ei pitäis olla mikään itseisarvo, eikä sinkut oo yhtään sen huonompia ihmisiä kuin suhteessa olevat.

Sen lisäksi, että oon myönnetysti "hiukan" sitoutumiskammonen, oon myös taipuvainen suunnattomaan mustasukkaisuuteen kun kyse on kavereista - ellei joku oo jo aiemmin tätä faktaa hoksannut. Mun mielestä mun mustasukkaisuus on kuitenkin tavallaan todella oikeutettua - kukapa ei näyttäisi kaktuksen piikkejä nielleeltä sen jälkeen, kun ystävyys on kaunis (tai ei-niin-kaunis) muisto vain, ja tajuaa hävinneensä jollekin säälittävälle koltiaiselle. Ei oo päivää, jolloin mä en kiroaisi alimpaan maanrakoon sitä päivää, jolloin yksi parhaista kavereistani tapasi poikaystävänsä, ja jonka jälkeen meidän ystävyys on taantunut suurinpiirtein hyvänpäiväntuttujen tasolle. Elämä kumminkin jatkuu, ja mua toivon mukaan odottaa vajaan vuoden päästä uudet kuviot ja uudet maisemat.

Välillä perseilevien pässien takia on hankalaa luottaa yhtään keneenkään, ja toisinaan tekis mieli vaan saksia kaikki ihmissuhteet silpuksi, pakata kampsut ja kimpsut kasaan ja muuttaa jonnekin Afrikkaan banjoa soittamaan (soittotaidottomana, toki) sekä runoja rustaamaan. Onneks mä kuitenkin loppujen lopuks tiedän, että valtaosa mun tuntemista tyypeistä osaa arvostaa ystävyyttä just niin paljon ku kuuluukin - ja vielä enemmänkin. Mä tiedän myös sen, että ain tää elämä ei voi mennä niinku imelän siirappisissa filmeissä konsanaan, ja vaikeudet kasvattaa ja niist voi halutessaan ottaa opikseen.

Hyvää yötä, Nema kiittää ja kuittaa. 

Kirjotin tätä soopaa varmaan jotain pari tuntia, joten ois tosi superduperii jos heittäisitte kommentteja! Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Tartteeko perustaa joku hylättyjen ystävien traumakerho? Entä löytyykö puolustavaa sanaa umpirakastuneiden puolesta?

Unelmien aurinkolasit

I want these sooooo bad!

Bye Bye Hollywood Hills forever

Huh ku tuol on kuuuuuuma! Kävin puolentoista tunnin lenkillä ja jo siinä ajassa tuli ihan kivat rusketusrajat. Nyt ei huvita tehdä oikeen mitään muuta kuin lukea kirjaa ja lipittää paljonpaljon vettä. Muuten menisin ulos kuistille grillaamaan itseäni lisää, mutta pöytä ja tuolit on ihan hämiksen seitin peitossa joten en uskalla mennä sinne :<< Hauskat maanantain jatkot!

Kitty kitty

Här är Rambon pikkuveli! :D Tänä vuonna emokissa Murmar teki jostain syystä vaan yhden pennun, ja tollainen se on :) Tykkään ihan simona tosta ihanasta pikku kitisijästä, ja varmasti pitäisin ton itselläni, ellei meillä jo olisi kotona kolmea kissaa. Lisäksi toi on luvattu yhelle mun kaverille, jos se nyt vaan haluaa tollasen möykyn ottaa. :P Jos ei, niin eiköhän joku kiinnostunut löydy kumminkin.

Pääsiäislounas

Huhhuh, tänään on kyl taas syöty varmaa useemman päivän edestä :D Pääsiäisen verukkeella kutsuttiin mummo ja pappa meille syömään, mutta myös mun melkein 1-vuotias serkku vanhempineen kävi täällä. Tarjolla oli sipulilihapullia, uunilohta, perunaa ja pastasalaattia, ja jälkkäriksi nautittiin sitruuna pie -nimisiä leivoksia, suklaa- ja kinuskikuivakakkuja, marenkeja sekä tietysti pashaa. Ja mä join yli kaks kupillista kahvia! Siis oikeeta kunnon kahvia! Vetäkää risti seinään :D Jos sitä ihanaa Frezzan minttukahvia lasketa, tää oli eka kerta mun elämässä ku join kahvia ihan kunnolla - ennen oon vaan satunnaisesti maistellut lusikallisen verran ja kuvotusrefleksi on tullut jo siitä määrästä :D Jännä että nyt yhtä äkkiä voinkin sanoa jopa tykkääväni kahvin mausta. Enää ei tartte sukujuhlissa sun muissa juoda ryöstää lapsille tarkoitettuja limuja, kun kahvikin näkyy menevän alas. Hah :D 

Salaatissa oli pastaa, lehtisalaattia, kurkkua, paprikaa, oliiveja, aurinkokuivattua tomaattia ja pienenpieniä mozzarellapalloja. Nam!











Kivaa pääsiäistä kaikille! 

Most random post ever (vol. 5385958)

Kaikki lehdet, jotka oon tässä kuussa ostanut tai saanut kotiin kannettuna postilaatikkoon. Aika jännä että noinkin vähällä oon "selvinnyt", sillä yleensä hommaan ainakin Ruotsin Ellen, Venäjän, Pariisin ja/tai Italian Voguen ja silloin tällöin vielä muitakin.. :D

Pakko saada kesäksi: toi hajuvesi. 

Ellessä on ihania ohjeita pienten naposteluherkkujen tekoon, tekis mieli kokeilla ainakin noita bruschettoja...

Päädyin kuitenkin tällä kertaa tekemään ihan vaan marenkeja, ekaa kertaa elämässäni mamman neuvoja kuunnellen. Ihan hyviä niistä tuli, mutta ens kerralla vois yrittää tehdä vähän kauniimman näköisiä, epämuodostuneiden ja eri kokoisten sijasta :D

Mesikänni.

Kesällä aion opetella kävelemään noilla - hei for real, niinku Soinin ostettu äänestäjäkin sanoisi. 

Pulla sanoo kaikille hei. 

Guilty feelings about clothes are totally unnecessary. A lot of people earn their living by making clothes, so you should never feel bad.

Mul on jätte tylsää atm kun ei vielä nukuta juurikaan, mutta koska kello on kumminkin jo yli kolme, ei nyt mitään leffaakaan kehtaa enää alkaa kattomaan.. siispä päätin tehdä kollaasit kaikista unelmalaukuistani, jotka vaan mieleen juolahti! Yksi kuvien laukuista on se the laukku, jonka voitin ebaysta vastikään 150 punnalla. Summa pistää naaman edelleen kalpeaksi - en oo varmaan ikinä maksanut laukusta niin paljoa - mutta nyt tai ei koskaan! Myyntihintaan 1200 puntaa mulla ei ainakaan olisi ikinä ollut varaa, joten sinänsä todella, toooodella halvalla pääsin.. Arvaako joku, minkä seuraavista laukuista onnistuin nappaamaan itselleni? ;) Sen voin kertoa, että se ei oo todellakaan luiskan vuiska tai chanel - tohon hintaan ei varmaan ainakaan Chanelin laukussa olisi muuta aitoa kuin feikkiys? :D

 

Sääli, etten taida ehtiä saada rakkauslaukkua ennen vappua käsiini. No, onpahan koko tuleva kesä aikaa käyttää kyseistä ihanuutta! ♥

Kenzo, Miu Miu, Miu, Louis Vuitton, Matthew Williamson for Bvlgari

Louis Vuitton, Emilio Pucci, Furla, Louis Vuitton, Chanel, Mulberry, Louis Vuitton, Mulberry

TRANSLATION: Here is most of my dream bags atm! One of them is soon mine because I found it @ebay for £150 only, although the retail price was £1200. Me so happeeeeee! Best ebay finding ever. Guess which one I'm talking about? All I will tell you is that the bag is NOT Louis Vuitton or Chanel - I think it's possible to get only fake LV or Chanel bag for so low price... And oh, sorry for lack of translations lately! By saying this, I mean that I'm sorry for you foreign followers, but most I'm sorry for myself. I really want to work on my english, but this laziness really doesn't help at all. Now I try to think that even if my english is far from perfect, this is still good practice lol. My dream is to survive half a year as an aupair @London someday, so some practice is really needed. At the moment I'm reading books in english, first it was kinda hard but now I'm getting used to it and I can read almost as fast as if the book was in finnish, instead of english :-) Good night now!