Varo ihmistä, joka ei käy cocktail-kutsuilla juomassa vaan kuuntelemassa.

ootd_290317_1

ootd_290317_2

ootd_290317_3

earrings - Timanttiset
jumper - GAP
bracelet - Michael Kors
clutch - Yves Saint Laurent
jeans - Only
boots - Aldo

Ikuinen ihovaurio: koordinaatteja

coordinates_knee_tattoo

Tässä se nyt on, koordinaattitatuointi! Otin sen Custom X:ssä, ja täytyy sanoa, ei sitä paikkaa turhaan kehuta Lahden ja monien mukaan jopa Suomen parhaaksi. Jos aiemmilla tatuointikerroilla eri liikkeissä on ajatellut saaneensa hyvää palvelua, ne eivät ole olleet kyllä mitään tohon paikkaan verrattuna. Mun mielestä hyvä tatuoija uskaltaa tarpeen tullen olla eri mieltä asiakkaan kanssa, ja oonkin todella tyytyväinen kun luotin ammattilaiseen sommitteluun liittyvässä seikassa. Hän osasi huomioida asioita joita mä, joka en tee tatuointeja työkseni, en tullut ajatelleeksi. Varmasti paras juuri näin, eikä asettelulla jota olin alunperin miettinyt! Tatuointi on laatutyötä, vaikka ilmestyikin iholle hurjan vauhdikkaasti aiempiin tatuointikokemuksiin verrattuna. Hintakin oli vähemmän mitä olin ajatellut. Suosittelen ehdottomasti Custom X:ää, jos Lahesta etsii huippuhyvää tatuointipaikkaa! Ja ehdottomasti kannattaa harkita kauempaakin tänne matkaamista. 😉

Haaveilin vuosia koordinaattitatskasta, koska koordinaatit ovat kiehtovaa merkkikieltä. En varsinaisesti tajua niistä mitään, mutta niinhän se monesti menee: se mitä et täysin ymmärrä, "vaivaa" mieltäsi kaksin verroin... Mietin pitkään, mikä olisi mulle tärkeä ja merkityksellinen paikka, jonka koordinaatteja voisin katsella siihen päivään asti kun näkö pettää tai aika jättää. Osoittautui hyvin haastavaksi keksiä sellaista mestaa. Lahti se ei ainakaan ole, ja Orimattilan koordinaatit tuntuisivat myös lievältä liioittelulta. Syntymäpaikkaani Vantaaseen mulla ei liity juurikaan muistikuvia tai tunteita. Lopulta välähti: isonvanhempien syntymäpaikkojen koordinaatit. JOO! Olin pohtinut jonkinlaista isovanhempiin/sukutaustoihin liittyvää tatuointia, ja tässä oli kelpo idis sellaisen toteuttamiseen. Saisin sitä paitsi samalla tekosyyn ottaa yhden sijaan neljä koordinaattipätkää iholleni, kjeh kjeh. Ideaa pyöriteltyäni keksin vielä, että laitanpa äidin kirjoittamaan omien vanhempiensa koordinaatit ja iskän omiensa. Samalla tulisi vanhempien käsialanäytteet, eli varsinainen perhetatuointi tämä. Ja sehän sopii, perhe on kuitenkin lopulta kaikkein tärkeintä. 😘 Äiti oli helppo saada kirjoittamaan koordinaatit paperille, mutta iskän kohdalla vähän jännitti, millaista kommentia tulisi. Tuli sieltä se jokakertainen "ei perhana, ikuinen ihovaurio", mutta pakollisen paasaamisen jälkeen kynä oli kädessä ja kirjoitus käynnissä. 😁

Selkeämpiä lähikuvia en ajatellut postata, sillä onhan tää tosi henkilökohtainen tatuointi loppujen lopuksi. Ei mun mummojen ja pappojen syntymäkaupungit salaisuuksia ole, mutta toisaalta aihe ei kuulu hömppäblogiin mitenkään. Tatuoinnin ottamisesta; polvien aluetta on luonnehdittu melko kivuliaaksi tatuoida, ja olihan se hieman ikävämpi jos vertaa ranteeseen tai olkapäähän. Sanoisin kuitenkin, että korvantausta oli pari vuotta sitten vielä keljumpi, sekin lähinnä siksi koska mustemasiinan surina kuului niin lähellä korvaa. Yksikään tatuointi ei ole ollut mikään verta ja tuskaa -kokemus. Näitä koordinaatteja tehdessä yllätyin, kun polven yläpuolella reidessä tatuoiminen kihelmöi enemmän kuin polven alapuolella sääressä - odotukset olivat päinvastaiset. Sääressä tatuointialueelle osui kuitenkin luutakin, joka on hyvin lähellä ihon pintaa, kun taas reidessä on enemmän rasvakerrosta.

Ai vitsi, voisipa aina vaan olla tatuoitavana, se on niin terapeuttista ja leppoisaa. Taitaapa olla yksi niitä harvoja hetkiä, kun pystyn oikeasti "elämään hetkessä", ilman että mielessä on 1234567 välilehteä avoinna samaan aikaan. Harmi, ettei ihossa riitä pinta-alaa ihan kaikkiin ideoihin! Varsinkaan, kun tarkoitukseni ei ole jonain päivänä näyttää moottoripyöräjengiläiseltä, vaan toiveissa on että kaiken saa halutessaan helpohkosti piiloon vaatteilla. Älkääkä ymmärtäkö mua väärin; saahan sitä tatuoida kehonsa täyteen jos sellaisesta tykkää! Monille se sopii, mutta mun tyyliä se ei todellakaan olisi. 😁

// My latest tattoo: four coordinates representing places where my grandparents were born, written by my parents' handwriting.

Zara SS17

zara_ss17

Zaran kevään ja kesän mallisto pursuaa tänä vuonna värejä, kuoseja ja varsinkin röyhelöitä. Espanjalaisketjun tuotevalikoiman mukaisesti kevään trendikkäin vaate näyttäisi olevan röyhelöhihainen pusero jossakin kirkkaassa värissä. Myös mm. rusetteja, solmuja ja helmikoristeita on paljon. Oma lempparini on ehdottomasti tummansiniset puvunhousut, joissa on molemmilla sivuilla valkoisia helmiä koristeena. Sääli, ettei sellaisille ole tarvetta. 😀 Alla hieman helmiä Zaran nettikaupasta!

zara_ss17_1

zara_ss17_2

2130107070_1_1_1

zara_ss17_3

2202163403_2_5_1

zara_ss17_4

zara_ss17_clothes2

zara_ss17_5

4043070712_1_1_1

zara_ss17_shoes

zara_ss17_6

zara_ss17_clothes1

Vihersmoothie x 5

vihersmoothie_1

Lisää smoothieohjeita! Kun ostin blenderin 2013, yksi ekoja kokeilujani oli vihersmoothie. Siitä tuli aivan helkkarin hirveää litkua, kuin salaattipöydän antimet sosemuodossa! Yök. Ehkä joku todellinen hardcore-viherpiipertäjä sellaisestakin voisi innostua, mä en. Sen koommin vihermössöt eivät kiinnostaneet, vaan oon pysytellyt marja- ja hedelmäsmoothieissa. 

vihersmoothie_vika

Noh, tossa pari viikkoa sitten etsin sushin kaveriksi juotavaa, ja päätin kerrankin skipata ED-energiajuoman, joka on mun salainen pahe sushin ja Subwayn leipien kanssa silloin tällöin. 😇 Tutkin mehuhyllyä, ja bongasin kirkaanvihreän smoothien joka vaikutti etiketin perusteella siedettävältä: kiiviä, limeä, matcha-teetä. Vaikkei kyseinen hedelmäpohjainen smoothie ollutkaan varsinainen vihersmoothie (siitähän puuttui kokonaan se pupunruoka/salaatti), innostuin silti ostamaan aineksia omiin viherpiipertäjän aamiaissörsseleihin. Selasin tuntitolkulla ohjeita ja sähelsin tuttuun tapaan vähän omiani jokaisen kokeilun kohdalla. Salaisuus on ehdottomasti se, ettei tee vihersmoothiesta liian vihreää - kourallinen pinaattia on viherpirtelönoviisille ihan hyvä alku, ja siihen kaveriksi rutkasti marjoja tai hedelmää. Lisämakua saa vaikka maapähkinävoista, hunajasta, taateleista tai inkivääristä. Tässä viisi toistaiseksi onnistuneinta innovaatiota.

vihersmoothie_2

💚 Vadelmainen vihersmoothie 💚
- 1 banaani
- 40 g vadelmaa
- 1 kiivi
- kourallinen pinaattia
- 2 dl mantelimaitoa (Alpro sokeriton)
- 1 tl spirulinajauhetta
- 1 rkl hunajaa
- 0,5 tl pellavansiemenrouhetta

n. 220 kcal, kasviksia n. 220 g

Tästä mun vihersmoothiekokeilut alkoivat viime viikolla, ja oon tehnyt samaa jo pari kertaa uudestaan. Tuulesta temmattu ohje vaan toimii sen verran hyvin. 😉 Tähän liittyy hauska juttu; halusin smoothiesta kuvan Instaan, joten kaadoin sen blenderistä punkkulasiin estetiikan nimissä. Sitten Instassa eräs jenkkiläinen orgaanisiin tuotteisiin erikoistunut nettikauppa teki mun kuvasta #regram -postauksen omalle tililleen ja kuvatekstinä oli "Why should wine have all the fun? Pretty sure you're a genius Anne-Mari -- well played!!"Ja sitten siinä oli vielä listattu mitä kaikkea olin käyttänyt smoothiessa + pakolliset hashtagit lopussa. Hävettää myöntää, mutta jouduin melko kauan pohtimaan mihinköhän se wine siinä nyt viittaa, kunnes tajusin että niin juujoo se viinilasi... 😂

vihersmoothie_3

💚 Kirpsakka vihersmoothie 💚
- 100 g kurkkua
- kourallinen pinaattia
- 1 omena
- pieni pala inkivääriä hienoksi pilkottuna
- 1 dl appelsiinimehua
- (maun mukaan joko vettä tai lisää appelsiinimehua, jos haluaa smoothiesta juoksevamman)
- pinnalle soseutettuja mansikoita n. 100 g

n. 170 kcal, kasviksia n. 380 g

vihersmoothie_4

💚 Täyteläinen vihersmoothie 💚
- 100 g kreikkalaista jogurttia
- 1 avokado
- 1 banaani
- 100 g mangoa
- kourallinen pinaattia
- 1 tl spirulinaa
- 1 rkl maapähkinävoita
- 1 tl kanelia
- 2 dl mantelimaitoa

n. 560 kcal, kasviksia n. 320 g

vihersmoothie_5

💚 Appelsiini-vihersmoothie 💚
- 2,5 dl appelsiinimehua
- 1 appelsiini
- 1 banaani
- kourallinen pinaattia
- 0,5 dl riisiproteiinijauhetta
- 2-3 taatelia
- 1 tl spirulinaa
- 1 rkl pellavansiemenrouhetta

n. 460 kcal, kasviksia n. 250 g

vihersmoothie_6

💚 Lämmin vihersmoothie 💚
- 2 päärynää
- 2-4 dl lämmintä vihreää teetä
- kourallinen pinaattia
- 2 taatelia
- 1 rkl hunajaa
- 1 tl pellavansiemenrouhetta
- ripaus kardemummaa
- 1 limen mehu
- 2 rkl riisiproteiinijauhetta (n. 1/4 desiä)

n. 280 kcal, vihanneksia n. 240 g

Fun Fact Friday #10

IMG_20170324_195213

Anni Sinnemäkeä on aina hirveen kiva kuunnella. En viittaa nyt ensisijaisesti asioihin, joista hän puhuu, vaan puhetyyliin ja äänensävyyn. 😄 Hän on ihan tajuttoman "pätevän" kuuloinen, ja tykkään hänen tavasta painottaa sanoja!

Keittiösakset on paras väline kynsien leikkuuseen. Joku ammattimanikyristi varmaan murhaisi mut mielellään mielipiteestäni. Kuka piru jaksaa viilaten lyhentää kynsiänsä, kysyn vaan? Isoilla Fiskarseilla vaan naps naps, naskaleiden operoiminen on suorastaan terapeuttista.

Aina kun tulen ostaneeksi mysliä, mulla on ällöttävä tapa ronkkia kaikki herkkupalat sieltä myslin seasta heti, kun avaan pakkauksen. Pirkan marjaisesta muromyslistä häviää jogurttikuorrutejutut saman tien, ja eilen korkkaamassani trooppisessa myslissä ei taida olla enää ainootakaan banaanilastua tai ananaspalaa. Sen verran tarkkaan oon skannannut myslipussin sisällön. 😉 Luulen että jos joskus tulevaisuudessa tuun asumaan yhdessä sellaisen heebon kanssa, joka myös syö mysliä, saadaan aikaiseksi kunnon myslikriisi: ensin ostetaan suosiolla omat myslipaketit, mä mussutan parhaat pois omista mysleistä ja sitten alan kateellisena kaihota sen toisen myslejä. 😂 Kuulen jo korvissani avioeropapereiden rapisevan.

Valtavan lämmin tunne valtaa mut nykyään aina, kun bongaan Sauli Niinistön tv:ssä. Meillä on hieno presidentti! Kekkosella oli tyyliä, mutta Saulilla on jotenkin tosi arvokas ja tyyni olemus. Siinä missä kakarana suorastaan jumaloin Lasse Lehtistä Haluatko Miljonääriksi? -ohjelmaa katsellessa, nyt mun vähemmän salainen julkkistykästys on Sauli Niinistö. Aina vaan paranee. 😉

Pidän itseäni muotisuvakkina - miltei kaikki trendit näyttävät ihan kivoilta, kun vaan silmä saa aikaa tottua niihin. Mutta kuten aiemmin oon tainnut marista, nilkat paljaana talvella ja leggingsit housuina on karmeita ilmiöitä. Viimeisin inhotus on lippalakki salilla - ei ei ei. Yks ilta näin salilla yhdellä tytöllä lippiksen päässä, ja hän teki siis ihan kunnon hikitreeniä, eikä vaan venytellyt ja vähän nostellut kevyitä painoja. Hyvä ettei alkanut itteäkin ahdistaa kun ajattelin, miten hiostavat oltavat mahtaa olla korvista ylöspäin - lippiksen takaosa oli vielä sellaista muovista verkkomatskua, apua! Kertokaa joku mulle, miksi?!



Jatketaan saliaiheella. Mulla on uskomattoman heikot käsilihakset, eikä ne meinaa kehittyä vaikka miten treenaisi säännöllisesti. Painot joilla jaksan tehdä liikkeitä, on pitkään junnanneet 25-35 kg välillä, eli aika kevyillä mennään. On päiviä, jolloin jopa työpaikan ulko-oven avaaminen tuntuu hurjan raskaalta projektilta. Mutta perkele, silloin kun mun uhmakas jääräpäinen puoli herää henkiin, jopas löytyy voimaa vaikka yksisarvisen hevosen nosteluun. Tossa viime vuoden puolella kannoin postista himaan paketin, jossa oli kolme isoa kissanhiekkapussia ja vähän safkaa. Se paketti oli niiiiiin jäätävän painava, että hyvä kun sain nostettua sen postin tiskiltä pois, jotta seuraava asiakas pääsi asioimaan. Olisin saattanut saada kaverilta kyydin jos olisin vaan pyytänyt, mutta päätin että perkele mähän kannan tän lootan kotiin. Ja niin kannoin, matkaa on about kilsan verran. Ihmettelen edelleen, miten mä sen silloin tein, millä ihmeen piilohaballa? En oo keksinyt tähän mitään muuta, kuin suomalainen sisu. 😂 Kun päätän että jokin asia onnistuu, ei paljon fyysisetkään esteet haittaa. Hidastavat korkeintaan!

Jalat sentään ovat erittäin kehityskelpoiset. Polvet ovat aina paukkuneet (ilman kipua, mutta tietty se ääni on vähän kiusallinen) ja joustoa voisi olla enemmän, mutta näillä kintuilla jaksaisi kävellä vaikka maailman ympäri. Mikään etäisyys ei tunnu liian pitkältä. Haluaisin keväällä tai kesällä kävellä käymään vanhempieni luona parinkymmenen kilsan päässä ihan vaan siksi, koska voin ja jaksan helposti. Salilla saan hyvänä päivänä tehtyä jalkaprässiä 140 kg painoillla. 150 kiloa oon toistaiseksi joutunut vaan hätyyttelemään. 😉

Räppi on löytänyt tiensä vyöryen takaisin mun soittimeen - vasta kun mä ajattelin hoppihommien kuuluvan menneisyyteen. Parina viime vuonna en oo jaksanut innostua ko. genrestä, mutta just nyt räpitön päivä on harvinaisuus! Ja jos sellainen osuu kohdalle, se tarkoittaa käytännössä sitä että oon kuunnellut repeatilla pelkkää Canon in D Majoria. 😀 Räppiä inspiroivampaa musiikkia tuskin on olemassa. Oon huomannut että räpin kuuntelu ja idea-alttius kulkevat käsi kädessä. Vaikeeta se olis olla edes hieman villiintymättä, kun kuuntelee provosoivaa riimittelyä!

Silmiin katsominen taukoamatta on mun mielestä hirmu epäkohteliasta. Jokaisen sosiaalisiin normeihin pitäisi kuulua "luovat tauot", joiden aikana toljotellaan silmien sijasta seiniä tai kenkiin kertyneitä mutakerroksia.

Tilaus Fitnesstukulta

fitnesstukku_ehrmann_proteiinivanukas
Yleensä ostan proteiinituotteita ruokakauppareissun yhteydessä, mutta silloin tällöin myös tilaan Fitnesstukulta. Siellä on valtava valikoima ja monesti oikein kelvollisia tarjouksia. Tällä kertaa tilaamaan innoitti Ehrmannin proteiinivanukkaat, kun kahdeksan purkkia maksoi alessa vain 9 euroa. Otin sitten saman tien sekä suklaan että vaniljan makuisia, molemmat hyviä! Tavallaan tuntui höhlältä tilata netistä vanukkaita, mutta noh, hinta oli oikea. 😉 Lisäksi ostin proteiinijauheita ja pari proteiinipatukkaa.

Tietäisittepä minkä vaivan näin, että sain tripodin ja itselaukaisimen avulla otettua yllä olevan kuvan! 😁 Oli kuulkaas vaivalloinen homma, kun piti päästä tarpeeksi matalalle ettei pää näkyisi kuvan alareunassa, vaan ainoastaan kädet. Tossahan on kaksi laatikkoa päällekäin, ja niitä piti hetken pitää yhdellä kädellä ilmassa jotta toisella sai painaa laukaisimesta. No, kun painoa on, laatikko meinasi hajota pohjasta, ja pari kertaa vanukkaita putosi lattialle. Ihme, ettei yksikään purkki hajonnut.

fitnesstukku_ehrmann
Ehrmannin proteiinivanukkaat tulivat myyntiin viime vuoden lopussa, ja siitä asti oon ollut niihin koukussa. Nää maistuu ihan tavallisilta vanukkailta, mitä nyt makeutta on ehkä hippasen vähemmän kuin jossain Jacky-makupaloissa. Yhdessä purkissa on proteiinia 20 grammaa, eli saman verran kuin keskiverrossa proteiinipatukassa.

Nyt kun vanukkaista tuli puhe, MIKSI Nami Namit katosivat aikoinaan?! Ysärikakarat varmasti muistavat kyseiset eläinaiheiset vanukaspikarit. Varsinkin Jeppe Jääkarhua on tullut ikävöityä ihan porukallakin välillä! 😍😍😍 Tuokaa se heti takaisin kauppojen hyllylle, niin lupaan ottaa moisen sokerimässyn osaksi päivittäistä ateriakokonaisuuttani!

fitnesstukku_proteiinijauheet
Aiemmin mulla on ollut käytössä Star Nutritionin Whey-80 -proteiinijauheita, nyt ostin Whey satasta joka on siis tavallaan "puhtaampaa" proteiinia. Siitä on suodatettu tarkemmin pois laktoosi ja rasva, jolloin proteiinipitoisuus on korkeampi. Vanilja on hyvä perustoimiva maku. Ultimate Hydro Whey:n maku banaani-toffee kuulosti houkuttelevalta, joten nappasin sitäkin. Lisäksi tilasin Cocovin riisiproteiinia, joka on täysin kasvispohjainen proteiini. Se sopii mainiosti mm. smoothien sekaan.

fitnesstukku_proteiinipatukat
Ja vielä pari proteiinipatukkaa, Snickersiä ja hasselpähkinä-Luxusta ;) Näitä lukuunottamatta kaikki tuotteet taisi olla tilaushetkellä jonkinlaisessa tarjouksessa, ja lisäksi löysin vielä erillisen alennuskoodin jolla sai huikeat 25% tilauksen loppusummasta pois. Toimitus oli ilmainen koska maksettavaa jäi yli 50 euroa, ja sain kaupan päälle Tiivitaavin värisen shakerin proteiinidrinkkejä varten. Se tuli oikeasti tarpeeseen, koska mun ainokainen pinkki sheikkeri on aina tiskialtaassa pesemättömänä silloin kun sitä kaipaisi. 😄

Oon ajatellut postata lähiaikoina tarkemmin käyttämistäni proteiinituotteista, joten stay tuned jos aihe kiinnostaa!

Parempi viisi vuotta jälkijunassa kuin ei milloinkaan

avokadopasta

Nyt sitä on kokeiltu - avokadopastaa nimittäin. Himputti miten hyvää oli, onneksi safkaa jäi huomisellekin! Vaikka tuntuu, ettei avokadopastavillitystä nyt vielä niiiiin pitkään ole jatkunut, hämmästyin "faktoja" tarkistaessa että hittiresepti tulikin pinnalle jo vuonna 2012. Viitisen vuotta on siis Suomen kansa ehtinyt herkutella. Siis about kaikki muut paitsi minä. Onneksi asustan Hämeessä, joten kaikenlainen hitaus on ihan ookoo mm. ruokatrendeistä innostumisessa. 😆

IMG_2751

IMG_2755

Pidän avokadoista, mutta jostain syystä pasta vaikutti vähän... ööh, tylsältä ja hankalalta toteuttaa. Todellisuus on toinen, sillä pasta maistuu taivaalliselta ja edustaa nopeasti valmistuvaa arkiruokaa parhaimmillaan! Ohjeen löysin täältä, tosin saman voi varmasti bongata ziljoonasta muustakin nettiosoitteesta. Avokadopastan äärelle mut johdatteli parmesanjuusto. Sitä jäi yhden risoton jäljiltä, enkä meinannut keksiä sille järkevää käyttöä. Roskiinkaan en halunnut juustoa nakata, joten googlailin parmesania sisältäviä ruokaohjeita, ja avokadopastahan sieltä tuli vastaan varsin pian. Päätin antaa vuosien takaiselle hittiruoalle mahdollisuuden, ja onneksi niin.

IMG_2758

Jos joku ei ole vielä avokadopastaa syönyt, suosittelen kokeilemaan. 😍