Unelmalaukkuja

Edellisestä unelmalaukkupostauksesta on vierähtänyt pitkääkin pidempi tovi, joten ajattelin että voisi olla aika uudelle. Uusista laukuista haaveilu kun ei varsinaisesti mitään kovin ikävää puuhaa ole. ;) Tällä hetkellä mun jo olemassaolevaan laukkukokoelmaan (klik!) kuuluu Michael Korsin Selma largena sekä Hamilton kolmessa eri koossa, kaksi Yves Saint Laurentin Belle Du Jour clutchia, Bvlgarin clutch sekä äidiltä nyysitty kultainen paljetticlutch. Eräs mainio eBay-löytö on matkalla mun luokse, ja kenties kohta toinenkin jos huutokaupassa käy hyvä tuuri. Anyway, tältä näyttää mun tämän hetkinen unelmalaukkujen TOP-5:

Christian Dior Lady Dior

Mitä laukkuihin tulee, monelle naiselle Chanelin 2.55 tai Hermesin Birkin edustaa unelmien täyttymystä, mutta mulle se laukku on jo pitkään ollut ihastuttava Lady Dior. Taitaapa se myös samalla olla mun haavelistan arvokkain laukku. Tällainen "leidilaukku" olisi mun mielestä oiva ostos siinä vaiheessa, kun ikää tulee mittariin vaikka 25 tai 30, tai kun oikeasti saavuttaa jotain hienoa elämässänsä (saahan sitä unelmoida). Jostakin syystä mua kiehtoo Lady Dior eniten mustana patenttinahkaisena, hopeisilla metalliosilla. Mähän oon yleensä henkeen ja vereen kullan ystävä, mutta silti en jostain syystä saa mielestäni juuri tuota kuvien mukaista veskaa. No, ainakin hopeiset detaljit tekisivät tästä laukusta ihan erityisen spesiaalin. ;) 

Louis Vuitton Alma PM

LV:n Vernis-nahkainen Alma se vaan on yksi upeimpia laukkuja maailmassa! Tätä on niiiiin monet vuodet kuolattu että kohta varmaan on oikeasti pakko alkaa säästämään. ;) Vaikka juuri tuo kuvissa näkyvä väri, Amarante, tuntuu olevan super suosittu ja sitä näkyy paljon mm. blogeissa, mä en vaan ollenkaan kyllästy ihastelemaan sitä. Tykkään Almasta erityisesti PM-kokoisena, vaikka myös isompi GM on todella upea.

Marc Jacobs Stam

Stam on Alman ohella mun yksi pitkäaikaisimpia luksuslaukkuihastuksia. Todella sääli, että sen tuotanto on lopetettu! Tosin, mä oonkin jo aikoja sitten siirtynyt metsästämään Stamia eBaysta sillä mua kiinnostaa laukku erityisesti kirkkaanpunaisena, eikä sellaista kuulunut viimeisiin sesonkeihin joissa Stamia oli myynnissä. Myös (tummana) beigenä laukku on alkanut hieman houkutella, vaikka yleensä todella neutraalin väriset laukut ei hirveämmin sykähdytä mua. :P

Mulberry Lily

Lily I love you! Yhdessä vaiheessa meinasin jo kallistua Cecilyyn, mutta kyllä vaan Lilyn pelkistetympi ulkomuoto sittenkin puhuttelee mua hieman enemmän. Periaatteessa kelpuuttaisin minkä tahansa version Lilysta täydentämään laukkukokoelmaani, mutta ihan eniten ihastuttaa sesonkiversiot Ink Blue Silky Snake Print sekä Cookie. Niitä tuleekin säännöllisesti kytättyä eBaysta hyvän diilin toivossa.

Miu Miu Cat-print satin clutch

Hahah, tämähän onkin jo kolmas laukku putkeen, joka mun on mahdollista saada käsiini enää lähinnä eBayn kautta. ;) No, mikäs siinä, eBay nyt on ihan mahtava sivusto! Miu Miun vuoden 2010 kevätmalliston kisuprintillä varustettu clutch olisi niin mun näköinen kuin vaan laukku voi olla. Siitä on jo ikuisuus kun bongasin clutchin viimeksi eBayssa, ja silloinkaan myyjä ei ollut halukas postittamaan Suomeen. Oon kuitenkin optimistinen - vielä mä tämän itselleni nappaan jonain kauniina päivänä! Harmittaa vietävästi, etten aikoinaan heittäytynyt hurjaksi ja tuhlannut kesätyörahojani Net-A-Porter tilaukseen, vaan muka järkevästi käytin rahat käytännöllisempiin juttuihin kuten kameraan. HÖH :D Oon jopa miettinyt, että sitten kun cat-print clutchin omistan, varjelen sitä kuin kukkaa kämmenellä ja käytän vain hyvinhyvinhyvin spesiaaleissa juhlissa. Tyyliin omissa häissäni, jos sellaiseen tilaisuuteen ikipäivänä joudun osallistumaan.

Tuolta siis näyttää mun erittäin vaatimaton kärkiviisikko! Ja siihenhän ei missään tapauksessa jäädä, vaan tässä vielä pilvin pimein lisää ihanuuksia, joista ainakin jokunen voisi vielä jonain päivänä eksyä mun omistukseen ;) Heh, onneksi ainakin unelmointi on ihan ilmaista.




1. Louis Vuitton Artsy MM 2. Matthew Williamson Floral Folk Zippy Clutch 3. Louis Vuitton Eva Pochette 4. Matthew Williamson Embellished Metallic Leather Clutch 5. Sophie Hulme Twin Keyhole Clutch 6. Gucci Vintage Web Boston Bag 7. Fendi 2Jours 8. Saint Laurent Y Clutch 9. Dolce & Gabbana Miss Sicily 10. Chanel Boy Bag 11. Alexander Wang Diego Bucket Bag 12. Saint Laurent Lulu Shoulder Bag 13. Chloe Marcie 14. Gucci Bright Bit Clutch 15. Stella McCartney Falabella 16. Antik Batik Banja Clutch 17. Christian Louboutin Riviera Appliquéd Satintwill Clutch 18. Louis Vuitton Keepall 55 19. Mulberry Alexa (cabbage green) 20. Gucci Soho Disco Bag 21. Sophie Hulme Mini Envelope Bag 22. Sophie Hulme Tote Bag 23. Mulberry Alexa (watermelon) 24. Louis Vuitton Speedy 30 25. Gucci Bamboo Shopper Leather Tote 26. Matthew Williamson Frida Bag 27. Christian Louboutin Mini Loubi Lula Satin Croissant Clutch 28. Sophie Hulme Large Zip Pouch With Chain 29. Alexander Wang Pelican 30. Matthew Williamson Embellished Suede Clutch 31. Chloe Small Marcie 32. Saint Laurent Small Bucket Fringed Leather Tote 33. Louis Vuitton Neverfull GM

Sellaisia laukku-unelmia! Tosiaan yksi kollaasin laukuista on lähiaikoina mun, jahka se ensin suvaitsee saapua Ranskan perukoilta, ja toinenkin on kovasti harkinnassa. Extempore eBay-löytöjä lukuunottamatta, seuraava laukkuhankinta on melko avoinna vielä. Sophie Hulmen suurelle tote-malliselle laukulle olisi taatusti käyttöä, mutta toisaalta kaipailisin kirkkaanvihreän mini Hamiltonin rinnalle jotakin pikkuista crossbodya toisessa värissä. Esimerkiksi Chloen Marcie punaisena tai konjakinruskeana olisi aika söpö! LV:n valikoimassa puolestaan houkuttelee aina ja ikuisesti klassiset Speedy 30 sekä Eva pochette.

Vaikka en sinänsä koe minkäänlaista tarvetta selitellä ihmisille ihastustani luksuslaukkuihin, tiedän kuitenkin että varsinkin tällaiset pitkät haavelistat saavat yhden jos toisen ajattelemaan: huh miten ällöttävän materialistinen ihminen toikin on, eikö se muuta ajattele kuin laukkuja? Kahdella sanalla vastaten: tietysti ajattelen. Tämä Pochette Roulette -blogi vaan on sattumoisin perustettu jokunen vuosi sitten juuri sitä varten, että tänne mä voin höpötellä mielin määrin kevyistä ja pinnallisista asioista, jotta mun ei tarvitse niillä ystäviäni kiusata loputtomasti - en usko, että ketään heistä ihan järjettömästi kiinnostaa mun seuraava laukkuostos. :D (Tosin, viime aikoina oon intoillut ihan liikaa E:lle mun eBay-bongauksia, pahoittelut...) Kuitenkin loppujen lopuksi Louis Vuittonit, Diorit, Louboutinit sun muu bränditavara muodostaa vain pienen murto-osan kaikista mun unelmista, ja koska materia on pelkkää materiaa, sellaiset asiat tietysti keikkuu siellä listan häntäpäässä. Oikeastaan en nykyisin ole enää edes varma, onko nämä oikeasti mun unelmia? Toki niitä unelmia on olemassa pienen pieniä ja suuren suuria, ja kaikkea siltä väliltä, mutta ehkä mun kohdalla nämä laukut on vain sellaista hauskaa hattaranpinkkiä haaveilua. Ihanaa rekvisiittaa elämän kulisseissa! Pinkki Bvlgarin laukku piristää harmaata arkea, ei mitään sen erikoisempaa. Mun "oikeat" unelmat liittyy aivan eri juttuihin, mutta koska ne on sitten jo huomattavasti henkilökohtaisempaa settiä, en luonnollisestikaan oo halukas (kaikista) niistä täällä blogissa kertomaan.

Musta on muutenkin himpun verran huvittavaa, miten helposti ihmisen voi tuomita materialistiseksi tyhjäpääksi jos sillä keikkuu käsivarrella ihan liian kallis laukku. Mikä kukaan on määrittelemään, mikä toiselle ihmiselle on liian kallista? Se että juuri sinä et maksaisi kahtakymppiäkään siitä mistä joku on maksanut satoja euroja, ei mun käsittääkseni oo peruste eikä mikään tuomita toisen ostopäätöksiä. Me ihmiset kun ollaan kovin erilaisia keskenämme, oli kyse sitten ajatusmaailmasta, arvoista, mieltymyksistä tai ihan vaan jo pelkistä lähtökohdista. Mä pidän autoilua järkyttävän kalliina, epäekologisena ja monessa tapauksessa täysin turhanakin, mutta en koe tarvetta tuputtaa mielipidettäni niille, joilta se kaara nyt sattuu löytymään autotallista. Silti brillianttiin täysi-ikäisten maailmaan astuttuani moni tuntui ottavan milteinpä sydämen asiakseen paasata mulle, kuinka mun täytyisi hankkia ajokortti. Että se olisi sellainen aikuismainen ja fiksu teko. Mun mielestä huomattavasti aikuismaisempaa on kyllä se, että ajattelee omilla aivoillansa ja tekee omat valintansa.

Samoin se on musta hitusen hölmöä, että oot aivan käsittämättömän materialistinen tyyppi mikäli sun muutamasta laukusta koostuvassa kokoelmassa on "kiinni" rahaa jopa tuhansia euroja, mutta se on ihan fine jos sulla on kymmeniä Gina Tricotin ja H&M:n tekonahkalaukkuja. Vähän jopa surullista, että nimenomaan laatutietoisuus on monien mielestä sitä pinnallisuutta pahimmillaan, ei niinkään se että ihminen vaan hamstraa ja hamstraa jotain kympin tai pari maksavia ihan kivoja muovista valmistettuja pikkulaukkuja. Ja niiden jälleenmyyntiarvo olikaan...? Usein ostopäätöstä tehdessäni tykkään miettiä hieman sitäkin, että jos joskus päätyisin vaikka kyllästymisen takia myymään tuotteen, jota oon ostamassa, mitä mahtaisin saada siitä takaisin. Siinä mielessä luksuslaukkuja voi aika turvallisin mielin ostaa, kun hintojen suunta on ainoastaan ylöspäin. Hyvin pidetystä laukusta voi parhaimmillaan saada (lähes) omat takaisin, etenkin jos brändi päättää nostaa radikaalilla otteella hintojaan, sanotaan nyt vaikka satasella tai useammalla. Esimerkiksi LV nostaa hintojaan puolivuosittain, joten todennäköisesti Speedy maksaa viiden vuoden päästä paljon, paljon enemmän kuin tällä hetkellä. Sentään niin naiivi en kuitenkaan ole, että puhuisin laukuista sijoituksina muuten kuin korkeintaan kulahtaneena vitsinä - sijoitukset on asia täysin erikseen. :p

Tyyriiden hintojen takia - tai pitäisikö sanoa, ansiosta - joudun yleensä pohtimaan kauan, haluanko ja tarvitsenko oikeasti jonkun uuden laukkuihanuuden. Mun täytyy harkita tarkoin ja säästää rahaa, eli missään nimessä en täysin impulsiivisesti pysty ostelemaan uusia Korsseja sillon ku siltä sattuu tuntumaan. Mun mielestä tällainen on ihan suht järkevää kuluttamista. Mutta hirveän moni ihminen on eri mieltä kanssani, ja se heille sallittakoon - kunhan ne "Mun mielestä sun pitäisi..." ja "Jos oisin sä ni en kyllä..." -höpötykset voitaisiin skipata. Mikäli koen syväanalyysin mun ostokäyttäytymisestä tarpeelliseksi, varmastikin osaan oma-aloitteisesti pyytää sellaisen.

Heräsikö mitään ajatuksia äskeisen tekstin myötä? Entä millaisista laukuista siellä haaveillaan? :)

Sneak peek

Kas, aiemmassa postauksessa mainittu eBay-löytö saapuikin näin nopsaan perille. I'm in love! Lisää kuvia mekosta ehdottomasti myöhemmin... ;)

2Jours

Mun viimeisin laukkuihastus on Fendin 2Jours, ja suuren luokan ihastuksesta onkin kyse! Oon ihan puolivakavissani ajatellut, että se voisi olla mun seuraava laukkusäästökohde, vaikka oonkin pitkään himoinnut Louis Vuittonin Alma PM:ää värissä amarante. 2Jours on vaan niin ihana! Tykkään laukun tarkan markan struktuurista ja pelkistetystä ulkomuodosta, ja mielestäni laukku sopisi kutakuinkin ihan kaiken kanssa yhteen. :) Laukkua saa todella monissa ihanissa väreissä, mutta ehkä se mun suurin suosikki kuitenkin on ihan vaan musta. Vaikkakin myös esimerkiksi fuksianpinkki näyttää upealta. :)

laukut: My Theresa, Farfetch, Net-A-Porter

2Jours on nopeasti kohonnut monien julkkisten ja tyylitaiturien suosioon. Muunmuassa bloggaaja Chiara Ferragnilta ja seurapiiritär Olivia Palermolta löytyy kyseinen veska: 

Mitä mieltä olet 2Joursista? :)

Drunk On Love

Tässäpäs vähän juttuja viime päiviltä... 

IPhonen käyttö luonnistuu jo aika hyvin, enkä kyllä enää todellakaan palais Nokiaan, Erickssoniin, Samsungiin tms merkkiin. MIKÄÄN ei yksinkertaisesti päihitä iPhonea, oon niin tyytyväinen etten (taas) vaan tyytynyt "johonkin halvahkoon ja kelvolliseen" kun oon kuitenkin himoinnut tätä tosi pitkään jo. :)

Voi apua, miten iloseks voikaan yks kynsilakka tehdä? Oon tuijotellut jo pari päivää upealla glitter-lakalla (huonosti) lakattuja kynsiäni, ja aina vaan innostun uudelleen ja uudelleen tosta överikimmellyksestä :D Molemmat lakat kuuluu Muppet Show -kokoelmaan; kimallelakan sävy on Rainbow Connection ja tuo kullanvärinen puolestaan kulkee nimellä Designer De Better! Tilasin nää jenkki-eBaysta ja postareineen maksettavaa tuli n. kakskymppiä euroissa. Kattelin Sokoksella että yks lakka maksais jo reilut 16€, että tulipahan samalla säästettyäkin ihan mukavasti!

Versace for H&M -mekko, jonka voitin Nitroliciousin arvonnasta, tuli alkuviikosta. Se on ihana, mutta armottomasti liian pieni (kiroon edelleenkin sitä ettei kokoa saanut valita) enkä kyllä ikinä tuu mahtumaan tohon. Siks ajattelinkin myydä tän. Vähän liian arvokaks roikkumaan rekissä tai seinällä.. jääpä mulle ainakin printscreen, toimitusvahvistuslappu ja kuvat muistoks :D 

Hrrrr siellä on ihan perkeeleellisen kylylmä! 

...toisaalta toivon, että sitä lunta alkais pikku hiljaa jo sataa, sillä eletäänhän jo joulukuuta! Jouluaatto ilman lunta on ku sauna ilman sadan asteen lämpöä, eli pliisu, laimee, tylsä ja kaikkee sitä rataa ;<<

Sain tänään mukavan paketin, oikein kotiin kannettuna! Siitä lisää seuraavassa postauksessa, vaikka eipä kai tässä kauheesti arvailtavaks jää mitä tosta boksista paljastui.. ;)) LOOOOOOOOOOVE IT

Unelmamekko kummittelee YOOX:lla :(

Ääh, nyt jos koskaan toivoisi, että lompakossa taikka tilillä olisi ylimääräistä pätäkkää neljästä huntista tonniin saakka. Syksyn 2010 mallistoista kaikkein upeimmat mekot oli D&G:n, ja jo silloin haaveilin utopistisesti, että saisin omiin valmistujaisiini pukea yhden niistä. Tuo värikäs polkadot -kuosi on vaan uskomattoman ihana, ja jokainen noista kolmesta pilkkumekosta on omalla tavallaan upea. Keskimmäinen on se kallein, yli tuhat euroa maksava, mutta ehkä loppujen lopuksi pidänkin siitä kaikken vähiten (jos nyt on pakko alkaa laittaa järjestykseen noita upeita ilmestyksiä :D). Täydellisin puolestaan taitaa olla tuo vasemmalla oleva minimekko. Mun mielestä syksyn valmistujaisissa mekon pituus ei ole iiiihan niin tarkkaa kuin kevään, sillä silloin on olosuhteiden pakosta puettava myös jonkinmoiset sukkikset mekon kaveriksi. Mulla ne tulee olemaan ehdottomasti mustat, sillä en näitä neljän kissan runtelemia koipia halua ollenkaan esitellä :D

Oisko nyt se oikea  hetki voittaa lotossa lottoamatta? <3

Unelmien aurinkolasit

I want these sooooo bad!

Emilio stole my heart

Kuten ainakin mun edellistä blogia seuranneet lukijat jo tietääkin, oon hulluna värikkyyteen ja geometrisiin kuoseihin - ja erityisesti nämä molemmat ominaisuudet sujuvasti yhdistävään Emilio Pucciin. Kyseistä muotitaloa oon fiilistellyt jo vuosia, ja viime syksyllä olisin kesätyörahoineni ollut jo tilaamassa erästä hyperihanaa Pucci -laukkua Yooxilta, mutta valitettavasti se loppuunmyytiin sinä aikana kun päätin harkita oston järkevyyttä muutaman päivän lisää. Olisi kannattanut ostaa se laukku empimättä heti, sillä jälkeenpäin harmitti rutosti, ja Puccin printit muuttuivat Peter Dundasin myötä tylsiksi ja värit neutraaleiksi. Viime syksyn Pucci -mallisto oli mun näkökulmasta ottaen suorastaan katastrofi, eikä tän kevään luomuksetkaan kauheasti silmää hivelleet - ei ennen tätä päivää! Nyt alan mäkin olla aivopesty tykkäämään Dundasista - vai olisiko vika sittenkin uunituoreissa laukuissa, asusteissa ja vaatteissa, joita Puccin shop online tällä hetkellä myy...

 

Aivan ihania. Tykkään erityisesti ylävasemmalla ja alarivissä olevien laukkujen ja lompakon kuosista. I want 'em all! :D

TRANSLATION: Emilio Pucci s/s 2011 fills almost all my dreams of perfect colours and patterns. Gotta love it! I haven't liked few previous collections because it feels like Peter Dundas brought with him some kind of boredom and too neutral shades to this amazing fashion house, which is best known of its bright coloured designs. But now, seems like good old Pucci is back! I especially love this pattern containing lime with turqoise and other blue colours, it's very wonderful. I keep my expectations high and hope that Pucci continues on this more colourblocking way. Neutral nudes and grays just isn't that Pucci which I fell in love with several years ago.

Striped

laukut Kenzo, 235€ / kpl

Kenzon macaron clutcheja etsiessäni päädyin luonnollisesti ensimmäiseksi selailemaan Kenzon oman nettiputiikin tarjontaa läpi. Leivoslaukkua ei löytynyt, mutta sen sijaan törmäsin näihin upeisiin raitakasseihin. Me wants! Missä piileskelevät suloiset, huokean hintaiset raitalaukut? Vinkkejä tiskiin, jos sellaisia on! ;)

Don't cry, buy a bag and get over it

via net-a-porter & my wardrobe

Muutama clutch-suosikki tämän hetken nettikauppavalikoimista! Ihania, eikö? Oon erityisen rakastunut tohon Marc by Marc Jacobsin oranssiin over size -malliseen clutchiin, harmi että silläkin on hintaa 300€ vaikka se on tästä nelikosta kaikkein edullisin... :P Just yks päivä luin jotain pari vuotta vanhoja Elle- ja Trendi-lehtiä, ja näin yhden vähän samantyyppisen oranssin jätticlutchin krokokuvioilla ja kultaisilla detaljeilla. Se oli H&M:n, täytyypä koittaa katella ebaysta ja huuto.netistä joskos tärppäis ^^ Kovasti innostun myös tosta Burberryn mintunvihreästä kirjekuorilaukusta (kuka tollasta sanaa ees muistaa nykyään, kun koko ajan puhutaan vaan clutcheista.. vai onko ne ees sama asia? :D), tosi raikkaan värinen. Ja entäpäs toi neonkeltanen Jimmy Choo... ja toki sanomattakin on selvää, että leopardikuosista tykkään melkeimpä muodossa missä tahansa, eikä Miu Miun söpöyslaukku oo mikään poikkeus. 

Fav designers // Matthew Williamson

Ajattelin alottaa nyt tällasen "juttusarjan" eli esittelen sillon tällön mun lemppari muotitaloja ja -suunnittelijoita :) Siis sellaisia joiden vaatteita, laukkuja, kenkiä ja koruja voisin kuvitella jopa ostavanikin vielä joskus sitten kun oon duunissa tai voittanut lotossa lottoamatta. Vielä mulla ei ole yhtäkään designer-rättiä pääasiallisesti halpavaateketjuvaatteista koostuvassa garderobissani, mutta vielä joskus!! :)

Ekana vuorossa on siis MATTHEW WILLIAMSON kuten jo otsikkokin sanoo. Löysin Matthewin v. 2009 sillon kun ekat kuvat hänen & H&M yhteistyömallistosta pamahtivat nettiin kansan ihailtavaksi. Pari vuotta sitten mun värihulluus oli pahimmillaan, ja hurahdinkin ihan täysillä ko. kollaboraation tuloksena syntyneisiin vaatteisiin ja asusteisiin. Lanseerauspäivänä yritin saada napattua shop onlinen kautta jotakin - siis kirjaimellisesti periaatteella "ku sais edes jotakin", niin paljon tykkäsin. :D 

Ykköshaaveena mulla oli värikäs kaftaani ja kellertävänvihreä liehuhihainen tunika, mutta tottakai mallisto meni muutamassa minuutissa muka-loppuunmyydyksi ja meikäläinen oli ihan känkkäränkän partaalla. :D Sitten päivää tai paria myöhemmin poikkesin Lahden H&M:ssä ja kappas, sielläkin oli myynnissä niitä ihanuuksia! Ainakin melkein kaikkea oli hyvin tarjolla jokaisessa koossa, joten sain kuin sainkin sen unelmakaftaanin omakseni. Myöhemmin ostin vielä kultaisilla niiteillä koristellun pinkin nahkavyön, ja netin alennuksista nappasin vihreän riikinkukkotopin ja pinkin kirjavakuosisen weekend bagin. Me so happeeeeeee! 

Viime vuoden loppupuolella bongasin huuto.netistä yhen toisenlaisen riikinkukkotopin jota ei netissä jostain syystä edes ollut koskaan myynnissä (ainakaan Suomessa). Nyt vastikään ostin ebaysta mustan papukaijahuivin pilkkahintaan 4,5 puntaa ja odottelen sitä saapuvaksi postilaatikkoon :) Tänään puolestaan olin niin lähellä voittaa sähkönsinisen bleiserin ebaysta pilkkahintaan, mutta joku moukka nappasikin sen viime sekunneilla, buu. :( Kärkyn vielä yhtä silkkistä pinkkiä papukaijatoppia ja elättelen toivoa ettei joku pölli sitäkin mun nenän edestä, hähäh. :D Lisäksi kiikareissa on vielä muutama juttu joita aion kärkkyä josko niitä tulisi ebayhyn tai huuto.nettiin: vihreä tunika,  jumalaisen upea maximekko, se hemmetin sininen bleiseri sekä musta leveä niittivyö kultaisilla niiteillä. Eli toisinsanoen, mä olisin valmis raivaamaan tilaa vaatekaappiini samantien vaikka koko mallistolle.. :D

Miksi mä sitten Matthewin luomuksista tykkään niin kovasti? Ei tarvita kuin kaksi sanaa: värikäs & omanlaatuinen. Paljon kertoo jo se, että toisen ikisuosikkin, Emilio Puccin, kultakausi oli mun mielestä juurikin sillon kun Matthew oli vielä muotitalon pääsuunnittelijana. Nykyään mua kiinnostaakin Pucci lähinnä vintage/ebay-löytöjen muodossa, sillä Peter Dundasin myötä Puccista on tullut todella tylsä, ainakin värimaailmansa puolesta. :( Mutta ihana Matthew Williamson ei petä ikinä odotuksia, mallisto malliston perään oon yhä ihastuneempi ja vakuuttuneempi kyseisen herran lahjakkuudesta. Värikkyyttä ja upeita kirjavia kuoseja löytyy, vaatteissa - etenkin mekoissa - on ihania ja erikoisia leikkauksia... kaikki on niin täydellistä, lukuunottamatta hintoja jotka ei ole niin ihania, mikä on tietty kaikille luksusbrändeille ominaista. Löytyy toki se halvempikin sivumallisto, Butterfly, mutta siitä mä en jostain syystä oo tähän mennessä ehtinyt oikeen innostua. Aina voi kummiskin haaveilla niistä päämalliston luomuksista! Yhdessä vaiheessa näin jopa niin ihanan pitkän mekon että ajattelin haluavani jotain vastaavaa värioksennusta ylleni sitten, kun ja jos musta joskus tulevaisuudessa tulee kahlittu  (ei valkosta ikinä ever never mulle, kiitos). :--D

Tässä vielä pari kuvaa Matthew Williamson -kirjasta (saa esim. täältä, klik klik). Järkäleen kokoisessa opuksessa sivuja yli 250. Siinä on kohtalaisen vähän tekstiä mutta paaaaaljon kuvia vaatteista, näytöksistä, Matthewista itsestänsä, liikkeiden sisustuksesta yms. Mun oli pakko ahmia kirja kerralla heti kun sen hyppysiini sain, ja vietinkin sen parissa varmaan yli 5 tuntia aamun pikkutunneille asti. :D

TRANSLATION: My favourite designer is absolutely Matthew Williamson. For me, this man from England is nothing but a true genius! While almost every else seems to be so into nude, shades of brown and grey etc boring stuff, he's still rocking colours and crazy patterns. Respect for that! I love dresses designed by him and someday I'd love to buy something from his main line. Now I can only afford clothes from his collaboration collection with H&M, but it's okay, I love these clothes, too ;) And of course ebay is my friend in this case!