Brändejä

Luin jo hyvän aikaa sitten erään mielenkiintoisen ja todella mukaansatempaavan kirjan, mutta vasta nyt sain aikaiseksi vähän kirjoitella opuksesta ja aiheesta ylipäätään. Kyseessä on Lisa Sounion  Brändikäs. Nimensä mukaisesti Brändikäs teos, joka on omistettu brändeille ja brändäämiselle. Miten loputtoman kiinnostava aihe! Brändejä on netti, telkkari, lehdet ja itse asiassa ihan vaan päivittäinen elinympäristö kadunvarsista työpaikkoihin, kauppoihin ja koteihin pullollaan. Brändejä on ihan kaikkialla. Villi veikkaukseni on, että nykyisin kutakuinkin joka toisesta kahvia kuluttavasta taloudesta löytyy tietyn brändin kahvinkeitin, mikäpä muukaan kuin mokkamestari. Astiakokoelmasta löytyy suurella todennäköisyydellä Iittalaa, tekstiilien joukosta kenties Vallilaa. Uusia kenkiä ostaessa monilla on oma suosikkimerkki, jonka valikoima tsekataan ensimmäisenä läpi. Suklaahyllyltä valitaan sini- tai keltakääröinen levy makumieltymysten mukaan. Usein olemme aika bränditietoisia ja uskollisia tiettyjen merkkien vakioasiakkaita.

Vaikka joskus vienosti ihmetyttää, miksi jotkut yritykset uudistavat liki pakkomielteisesti logoansa ja visuaalista ilmettänsä harva se vuosi, on sille kuitenkin varmasti painava perusteensa: brändin on oltava koko ajan tiukasti kiinni ajassa, jota eletään. Jos laitat minkä tahansa menestyvän firman nykyisen logon sen 5-10 vuotta vanhan logon viereen vertailtavaksi, äkkäät heti mistä on kyse. Onhan se vuosien takainen logo aikansa elänyt, eikä toimisi enää. Vuoden 2019 visuaalinen ilme ei voi olla fossiili 2000-luvun alkuvuosilta. Toimiva brändi uusiutuu jatkuvasti, eikä jämähdä perässähiihtäjien joukkoon. Hännystelijöiden joukossa on ehkä turvallista hengailla, mutta ei sieltä kukaan edukseen erotu. Riskeeraus on raikasta ja kannattavaa.

Usein ajatellaan, että brändäys on hirvittävän kallista. Höpön pöpön pöppö. Enemmän brändin luominen vaatii paneutumista, mielikuvitusta ja sisäisiä linjauksia kuin törkeästi massia. Saahan sitä rahaakin upotettua projektiin vaikka kuinka, jos voi ja haluaa tehdä niin, mutta eurot eivät ole oleellisin seikka.

Tärkein brändäystyö tehdään nimittäin yrityksen sisällä, ei mainostoimistoissa. Ulkopuolinen taho voi auttaa toteuttamaan sen visuaalisen freesatun ilmeen, jonka asiakas haluaa, mutta kyllä brändin rakentaminen lähtee niistä, jotka sen parissa nyt ja vastaisuudessa pakertavat. Sitä ei voi ulkopuolinen rakentaa tyhjästä, jos perusta puuttuu. Pitää olla innostusta ja ammattiylpeyttä. Jos työ on vain tapa maksaa laskut, eikä ole ollenkaan tyytyväinen siihen millaisissa merkeissä ison osan päivästä viettää, on pohdinnan paikka. Mitä vaadittaisiin, että voisi olla edes vähäsen ylpeä siitä, mitä tekee? Jos omaa pestiä ei mitenkään saa hiottua mieluisaksi, on aika tehdä tilaa muille ja hakeutua toisaalle tienaamaan leipänsä. Tai proteiinirahkansa. Tyytymätöntä "mä oon vaan töissä täällä" -puurtajaa uhkaa katkeroituminen epämielekkäässä työssä, eikä onnettomien ihmisten varaan rakenneta yhtäkään menestyvää ja kestävää brändiä. Brändi lähtee suotuisasta ilmapiiristä ja siitä, mitä yritys merkitsee sen tekijöille.

Ei pidä liikaa ajatella sitä, mitä muut kenties haluaisivat nähdä. Alasta riippumatta asiakaslähtöinen täytyy olla, muuten on takuulla pulassa, mutta sen voi tehdä pysymällä uskollisena itselleen. Innostuksella on paha tapa tarttua: kun olet itse tohkeissasi siitä, mitä teet, muutkin huomaavat sen ja lähtevät helposti mukaan. Jos taas väännät väkisin miettien, mitenköhän asiat pitäisi tehdä jotta tulisi myyntiä ja tykkäyksiä someen, sekin näkyy. Aitous puhuttelee ja toimii myyntivalttina.

Mieleeni on jäänyt markkinoinnin tunnilta tutut eläinhahmot liki kymmenen vuoden takaa. Opettaja kertoi meille yritysten kilpailurooleista seuraavaa: markkinajohtaja on kuin norsu, joka porskuttaa valtavalla massalla eteenpäin. Sen liikkeet ovat ehkä hieman hitaita, mutta kuitenkin varmoja. Terrieri on pieni mutta pippurinen, ja haastaa nopealla ja ärhäkkäällä toiminnalla. Käärme luikertelee markkinoilla huomaamattomasti omalla erikoisalallaan ja lammas jäljittelee muita vaaroja karttaen. Näistä elikoista mua puhuttelee ehdottomasti eniten toi terrieri. Suuri ellei jopa suurin osa yrityksistä tuntuu kuitenkin tyytyvän lampaan rooliin.

Jos joskus tulevaisuudessa uskallan pistää oman firman pystyyn, toivon todella että saan kokoon tiimin, jonka mielestä käsite "liian pieni budjetti" on lähinnä mielikuvituksen puutetta. Ylipäätään ajattelen, että monesti kaikenlainen pienuus yritystoiminnassa on puutteen sijaan voimavara, kun vain löytää keinot kääntää se edukseen. Haluaisin että hyvien, laadukkaiden ja harkittujen myyntituotteiden lisäksi panostettaisiin erinomaiseen palveluun; siihen että parin euron ostoskin myytäisiin kuin asiakas olisi maksamassa yöpymistä viiden tähden hotellista. Inhoan sitä, kun vähätellään korkealuokkaisen palvelun tärkeyttä. Kyllä se jää mieleen, hymyilikö asiakaspalvelija vai oliko naama ihan norsun... no, kyllä te tiedätte. Sekin jää mieleen, saiko tismalleen sen mistä maksoikin, vai oliko palvelussa jotain ihan pientä ekstraa mukana.

Mun mielikuvitteellinen Yritys Oy panostaisi maksimissaan 2-3 somekanavaan niin, että ne kaikki pysyisivät hyvin hallinnassa ja niitä muistaisi päivittää säännöllisesti. Mikään ei anna tänä päivänä niin epäilyttävää kuvaa firmasta kuin kuollut some-tili. Jos Facebook-sivua on päivitetty viimeksi puoli vuotta saati useampi vuosi sitten, tulee helposti mieleen, ettei tuo yritys varmaan ole enää edes toiminnassa. Nykyään moni etsii yrityksiä ensisijaisesti suoraan somesta, vaikkapa just Facebookista tai Instagramista, ja vasta sen jälkeen Google-hausta. Some-tilit ovatkin heittämällä tärkeämpää valuuttaa yrityksille kuin viralliset nettisivut. Koska potentiaaliset asiakkaat etsivät somesta aktiivisesti tietoa yrityksistä, on fiksua keskittyä kanaviin, joita on motivoitunut päivittämään. Ei kannata mennä Twitteriin tai Snapchattiin koska "niissä kuuluu olla" - unohdettu some-kanava on kuin pieni itsemurha yritykselle. Toisaalta niin on kyllä sekin, jos siellä somessa ei ole lainkaan mukana - kannattaa siis vain suosiolla opetella tykkäämään vähintään Facebookista ja mielellään myös Instasta. Riippuu vähän, ketä tavoittelee - karkeasti jaotellen Facessa on vanhempaa väkeä ja Instassa nuorempaa. Monilla parikymppisillä ei ole koskaan ollutkaan Facebook-tiliä, mutta Instagramia he käyttävät senkin edestä.

Mulla on valitettavasti aika monia yrittäjyyteen liittyviä haihatuksia, ja jos jonain päivänä uskallan alkaa toteuttaa niitä, huolellinen brändäys on ehdottomasti yksi niitä alkuvaiheen projekteja, joihin haluan upotettavan eniten aikaa. Brändin pitää olla yksilöllinen, tunnistettava, vakaa, luotettava ja houkutteleva - mielellään vielä niin ilmiselvästi, ettei viestinnässä tarvitse toistella mitään "yksilöllinen ja luotettava" tyylisiä latteuksia yritystoiminnan kuvailemiseksi. Pitää olla vahva käsitys siitä, mihin pyritään, miten se saavutetaan ja ennen muuta ketä tällä tavoitellaan. "Kaikkea kaikille" ei ole toimiva suunnitelma, vaan päämäärätön ja sekava konsepti, jota ei ole mietitty loppuun asti.

Suosittelen Brändikkään lukemista ihan kaikille, riippumatta siitä mitä on opiskellut ja mitä tekee työkseen! Perinteisen paperikantisen kirjan lisäksi kirjaa näyttää löytyvän ainakin e-kirjana, mutta äänikirjasta en tiedä - ainakaan Bookbeatista en sitä löytänyt.

By being constantly angry they feel that they are constantly right.

Tähän asti blogiin on eksynyt kirjaesittelyitä lähinnä sellaisista teoksista, joita oon lähiaikoina tullut lukeneeksi. Nyt haluaisin vaihteeksi nostaa esiin pari suosikkia vuosien takaa - Charles Bukowskia, kuinka ollakaan!

Bukowski, "Buk" on sekä taitava kirjailija että runoilija. Jos pitäisi valita joko proosa tai runot, valitsisin jälkimäisen. Vaikka klassikkokirjat kuten Post Office ja Women ovat lukemisen arvoisia, Bukowskin runoista saan eniten irti. Niiden kautta välittyy suuria fiiliksiä ja niitä on ihan pakko palata lukemaan uudelleen ja uudelleen. Monesti jos kotona kuljen kirjahyllyn ohi, nappaan jonkin Bukowskin runokokoelman, avaan sen satunnaisesta kohdasta, luen 1-2 runoa ja laitan takaisin hyllyyn. 😀 

En ole toistaiseksi törmännyt yhtä sarkastiseen ja itseironiseen kirjailijaan. Usein kuulee sanottavan, että kaikista koomisimmat kaverit ovat alttiimpia voimaan henkisesti pahoin, ja kaikki vitsailu ja pellerooliin heittäytyminen toimii suojakilpenä masentuneisuuden piilotteluun. No, Bukowski vaikuttaa kaikesta itseensä/alter egoonsa kohdistuvasta sättimisestä huolimatta tyypiltä, joka hyväksyy itsensä ja tosiasiat. On pakko myöntää, että mun elämänasennetta on muovannut aikuisiällä enimmäkseen kaksi asiaa: introverttiyden "tajuaminen" ja Bukowskin teoksiin tutustuminen. 😄 Tätä on vähän vaikea pukea sanoiksi järkevästi, mutta jotenkin oon oppinut suhtautumaan haasteisiin edes hieman rennommin sitä mukaa, kun Amazonista on tupsahtanut uusi kirjatilaus postilaatikkoon. Vaikka osaan edelleen stressaamisen ja itsensä ahdistelun jalon taidon, kaikkea ei tarvi aina ottaa niin valtavan vakavasti. Ei varsinkaan itseään. Egosentristä tärkeilyä on maailma pullollaan, ja sitä toivoo välttyvänsä moiselta kohtalolta.

Mistä kannattaa aloittaa? The last night of the earth poems on suurin lempparini, joten tietysti suosittelen sitä päällimmäisenä. Myös You get so alone at times that it just makes sense ja Burning in water, drowning in flame ovat mahtavia. Kaikki kolme tarjoavat monipuolisen tunnekuohun. 

En suosittele Bukowskia vannoutuneille feministeille, sillä renttumaineessa olleen kirjailijan tekstit ovat melko seksistisiä. Muuten suosittelen lämpimästi kaikille. Valinnanvaraa muuten löytyy, sillä Bukowski ehti kirjoittaa urallaan yli 40 kirjaa runoja ja proosaa! Mua ei kiinnosta pätkääkään julkkikset, mutta pakko myöntää, Bukowski on mulle kuin Elvis tai Michael Jackson monille - stara, jonka olisin mieluusti tavannut. Harmi, että olin vasta 2-vuotias kun Bukowski kuoli. 😢  Hänen tiedetään pitäneen klassisesta musiikista, ja kuunnelleen muunmuassa Sibeliusta. 

Vaikka Bukowski oli täysin aliarvostettu elinaikanaan, on kiva että hänen kirjailijan lahjat on noteerattu myöhemmin. Viime vuonna ilmestyi kokoelmat On Love, On Writing ja On Cats, joka mulla tietysti on jo hyllyssäni.

// Have you ever read books by Charles Bukowski? If not yet, I really recommend doing so! If you like poems, perhaps you'd like to start with these poem collections shown in this post. 'The last night of the earth' is the best poem book ever, so go and get it! If you prefer stories, start with classics like 'Post Office' or 'Women'. 

Luettuja kirjoja

Taidanpa taas postailla muutamasta kirjasta, jotka oon lähiaikoina saanut luettua. Täytyy sanoa, että nykyään tiedän jo aika hyvin oman kirjamakuni! En nimittäin ole lukenut aikoihin huonoa kirjaa. Käytän usein naurettavan paljon aikaa siihen, kun pähkäilen mitä kirjoja seuraavaksi hankkisin - kyylään pitkään ja hartaasti kansien visuaalista ilmettä (huonoissa kirjoissa on isolla kirjailijan nimi ja pienellä otsikko), luen kuvauksia ja arvosteluja, vertailen hintoja... on se tarkkaa. Tällä hetkellä yöpöydällä odottelee Kansalaistaito sekä Talous ja moraali -nimiset opukset. Eiköhän niistäkin aikanaan eksy tänne blogiinkin pari sanaa.

Hiljaisissa on voimaa! (Sylvia Löhken)

Kuten aiemmin oon "saattanut" marista, tässä kirjassa on todella luotaantyöntävä kansi! En varmasti olisi ostanut sitä, ellen olisi lukenut ylistäviä arvosteluja. Kirja tarjoaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun, kun kappaleissa käydään läpi mm. introvertin vahvuuksia ja heikkouksia (puhelin ja konfliktitilanteet, check). Myös esiintymisvinkkejä löytyy, enpä tosin usko että niitä tulen hirveästi hyödyntämään koska varjoissa, seinäruusuna, takarivistöllä ja varsinkin kotona on kivempaa. 😁

Tämä ei ole yhtä viihdyttävä kirja introversiosta kuin Linus Jonkmanin Introvertit, josta onkin jo oma postauksensa täällä. Sylvian introverttiteos on paikoitellen jopa vähän mälsä kaikkine keittiöpsykologimaisine kysymyksineen. Niitä kyssäreitä kas kun on tullut jo "muutamia" kertoja pohdittua, jo ennen kuin olin edes kuullut koko kirjasta. 😉 Ehkä Hiljaisissa on voimaa! sopisi parhaiten noviiseille, eli sellaisille hissukoille jotka ovat vastikään tajunneet olevansa introvertteja. Toisaalta, tässä(kin) kirjassa on ihan mahdottoman lohdullista se, kun jesjes vihdoinkin on joku, jonka kanssa voi olla lähes kaikesta samoilla linjoilla. Välillä on niin helppo pitää itseään ihan kummajaisena, joten on oikeasti helpottavaa lukea sellasta tekstiä, joka voisi olla kuin kopio omista ajatuksista. Viimein joku ymmärtää, olkoonkin vaikka vaan saksalainen lingvistiikan tohtori, jota en henkilökohtaisesti tunne. 😄

Konkusseja ja muita konnuuksia (J.K. Tamminen)

Ihan super hauska ja mukaansa tempaava kirja! Tämän lukemista ei olisi millään malttanut lopettaa iltaisin. Tammisen muutkin teokset menivät ehdottomasti jonoon lukulistalle. Kirjan nimi kertoo aika paljon sen sisällöstä; lakimies Tamminen kertoo törttöilyistä ja tempuista yritysmaailman pimeällä puolella. Vaikka talousrikokset sinällään eivät nostata huumoria pintaan, takakannen lähestyessä alkoi melkein toivoa että höh, olispa näitä rikoksia vähän enemmänkin. Tykkään todella paljon Tammisen kirjoitustyylistä, paikoitellen tuli mieleen jopa itseironian mestari Charles Bukowski. 😍

Ikävät ihmiset (Satu Kaski, Vesa Nevalainen)

Tämän parisataa sivuisen kirjan lukemista suosittelen kaikille! Todella viihdyttävä teos, josta nousee paljon mielikuvia - ikävä kyllä, välillä ne kolahtavat itseenkin. Hyvä etteivät mun posket alkaneet helottaa aina, kun onnistuin bongaamaan itseni jonkin ikävän ihmisen alalajikkeen kohdalta. Peruskivan, perfektionistin, jumittajan ja herkkänahkaisen vikaa ainakin löytyy meikäläisestä. 😂 Pakko myöntää, että omiin mahdollisesti keljuihin piirteisiin on tullut kiinnitettyä vähän ekstrahuomiota lukemisen jälkeen. Siispä rohkenen julistaa, että Ikävät ihmiset on ratkiriemukkaan ohella opettavainenkin. Kirjassa käydään läpi peräti 18 erilaista ikävää ihmistyyppiä marttyyristä hötkyilijään ja besserwisseriin, sekä neuvotaan, miten voi toimia kun kohtaa ikävän ihmisen. Tarjolla on myös itsehoito-ohjeita, jos tunnistaa itsensä ikäväksi. 😉

Kaiken takana on salaliitto (Jonas Sivelä)

Kaikenlaiset salaliittoteoriat ovat aina kiehtoneet mieltäni! Muistan, kun nuorena roikuin monet viikonloput vielä aamuviideltä netissä lukien mm. Illuminatista ja WTC-terrori-iskusta. Sydän alkoi tykyttää, kun kopioin Wordiin tekstin Q33 NY ja vaihdoin kehotuksesta fontin Windingsiin. Lentokone! Pilvenpiirtäjät! Pääkallo! Juudaksen tähti! Sittemmin sain selville, että koko Windings-case olikin pelkkää kusetusta, eikä yksikään 9/11 lentokoneista ollut nimeltänsä Q33 NY. Tämänhän olisi varmasti saanut itsekin helposti tarkistettua, mutta eipä siinä salaliittojen lumoissa osannut kyseenalaistaa lukemaansa. Sittemmin opin, ettei edes vakuuttavasti esitettyihin "vaihtoehtoisiin totuuksiin" kannata suin päin luottaa. En tosin pidä valtavirtamediaakaan täysin luotettavana, joten parasta vaan pysyä kriittisenä omana itsenänsä, oli tietolähde mikä tahansa. 😇

Kirjoja

Oon aina tykännyt lukea, mutta tänä vuonna siitä on tullut ihan erityisen rakas ajanviete. Yksi päivän miellyttävimpiä hetkiä on ehdottomasti se, kun uniajan lähestyessä tartun keskeneräiseen kirjaan ja luen sitä siihen asti, kunnes se tipahtaa joko naamalle tai lattialle. Aijai. Tässä olisi lyhyesti ajatuksia kirjoista, jotka oon viime aikoina lukenut!





Provo-opas (Tero Kartasteenpää & Jani Timonen)

Kenties paras kirja, jonka oon tänä vuonna lukenut. Ihan mahtavaa settiä - miltä kuulostaisi provokaattorin seitsemän käskyä? Opas käy läpi suomalaisen provokaation hyssyttelevän historian, suututtamisen psykologian ja provot eri maailmankolkissa. Kirjaa varten on myös haastateltu mestariärsyttäjiä, kuten Rosa Meriläistä, Timo Soinia ja Jörn Donneria. Viimeisille sivuille on koottu sata suurinta suomalaista provokaattoria ja provosanasto. Kirjoitustyyli on todella mukaansatempaava, ja ihan harmitti kun n. 260-sivuinen kirja tuli ahmittua parissa illassa. Tätä olisi ollut pitänyt säästellä kuin Charles Bukowskeja konsanaan.

Oon aina ihaillut taitavia provoilijoita - pitää olla pelisilmää ja hyvä vastapuolen tuntemus. Riskinottokyvystä puhumattakaan! Harva asia ilahduttaa yhtä paljon, kuin todistaa jonkun kekseliäitä provoja joilla huomio koitetaan saada itseensä tai ajamaansa asiaan. 😁

Palvelukseen halutaan ajokoira - johtajan ulkonäkö ja esiintyminen (Janne Tienari & Susan Meriläinen)

Tähän opukseen huomio kiinnittyi kirjakaupassa. Mulla ei oo pientäkään kiinnostusta johtajuuteen ja hyvä niin, mutta tyylikäs valkokultainen kansi sai mut poimimaan kirjan kaupan hyllystä kätösiini. Takakannen kuvauksen perusteella uskalsin ostaa sen omakseni. Kirjassa on paljon herkullista kärjistämistä, huumoria ja sarkasmia. Siinä puhutaan johtajista menestyvinä ajokoirina, ja loput ovat sitten laiskanpulskeita, mukavuudenhaluisia bernhardilaisia. Vaikkei johtajuus olisi uratähtäimessä, kirjassa on silti paljon ajatuksia, joille ei voi kuin nyökkäillä mukana. Esimerkiksi esiintymisestä kertovassa kappaleessa puhutaan tyhjästä tuulettelusta; falskista höpöenergiasta joka kääntyy itseään vastaan. Kohta brändäyksestäkin on kiinnostava - brändi ei ole brändi, ellei se erottele ja puhuttele. En vieläkään oo lukenut yhtään kirjaa brändäämisestä, vaikka aihe onkin todella mielenkiintoinen. Kirjassa oli kätevästi mainittu Lisa Sounion Brändikäs -teos, joten se pitänee laittaa jonoon lukulistalle. 😉 

Pienet pelot ja suuret fobiat (Christophe Andre &Muzo)

Lainaus takakannesta: Oletko ahdistunut? Pelkäätkö epäonnistumista? Onko sinulla pakkomielteitä? Tää kirja on kaikille nolla-nolla-nolla-nolla -hellakyttääjille ja muille neuroottisille, pelokkaille ja ennen aikojaan hätääntyville. :D  Humoristinen kirja kertoo, mistä pelot johtuvat, ja miten tilanteista voi pyrkiä selviytymään. Mukana on paljon kuvitusta ja sivutolkulla havainnoillistavia, hupsuja sarjiksia, joten parisataasivuisen opuksen lukee yhdessä illassa jos oikein innostuu.

Tietoa kaikkitietäville (John Lloyd & John Mitchinson)

Yleissivistyksen harhaluulot, virhetiedot ja väärinkäsitykset yksiin kansiin koottuna. En edes vitsillä sanoisi itseäni kaikkitietäväksi, mutta nippelitiedon ystävä oon. Ei sitä tiedä, milloin jotakin tietoa saattaa tarvita. 😀

Nyt luettavana on Sylvia Löhkenin Hiljaisissa on on voimaa. Täytyy sanoa, siinä vasta kirja jolla on epähoukutteleva kansi!😀 Ellen olisi lukenut kehuarvosteluja netistä, en olisi osannut ostaa teosta kaupasta. Tylsä villasukkakuva on niin kliseinen valinta introverttikirjan kuvitukseksi - joo-o, tiedän sen jo valmiiksi että kotihiiriä tässä ollaan. Ja voi kyllä, kansikuva vaikuttaa erittäin paljon mun ostopäätökseen, jos lähden kirjakauppaan vain haahuilemaan ja katselemaan, eikä mielessä oo jo jokin tietty kirja jota etsin. Jos kirjassa on sinänsä ihan kiinnostava otsikko mutta luotaantyötävä kansi, en tartu siihen.

Kaikenlaisia suosituksia saa nakata kommenttiboksiin! 

Pukeudu kuin mies!

Kerran Suomalaisessa kirjakaupassa haahuillessani bongasin hyllyssä hauskalta vaikuttavan opuksen: Pukeudu kuin mies. Kirja tarjoaa tyylivinkkejä miehille, ja läpi kirjan sivujen mannekiinina toimii kirjailijapariskunnan komea shiba inu, Bodhi. Mulla oli kuitenkin valmiiksi läjä kirjoja menossa kassalle, joten jätin tyylikirjan ostamatta. Seuraavalla kirjakauppareissulla en enää onnistunut löytämään sitä, joten tilasin sen pienen hintavertailun jälkeen cdon.comista*. Suosittelen, kirja on hupaisa ja varmaan hyödyllinenkin sellaiselle miekkoselle, joka kaipaa pukeutumiseensa vinkkejä. Muille tämä menee kepeänä viihteenä! Kirja löytyy täältä*. :) Bodhin nettisivut puolestaan löytyy tästä osoitteesta.

Kun multa joskus udellaan, minkä tyylisistä miehistä mahdan pitää, en kyllä tiedä mitä siihenkin vastaisi. Ympäripyöreästi voisi kai vaan todeta, että oma tyyli on usein ihan onnistunut tyyli. :D J:tä joskus on jurppinut, kun multa ei irtoa pukeutumisvinkkejä tai naisen näkökulmaa vaateostoksilla, mutta en vaan tykkää tyrkyttää omaa näkemystäni. Tyyli on monesti miehellekin aika henkilökohtainen ja harkittu juttu! Välillä ärsyynnyn pahanpäiväisesti, kun kuulen jonkun naisen kitisevän miehensä pukeutumisesta, tai kun huokaillaan vaatekaupassa jotain "Voi kun se Maunoperttitarmo suostuisi pukeutumaan vaaleanpunaiseen kauluspaitaan". Musta oleellisinta on, että vaatteet on siistit ja oikeaa kokoa! Muista seikoista jupisemisen voisi jättää väliin - ellei ole käsi sydämellä sitä mieltä, että itse ottaisi vastaavaa palautetta omasta tyylistänsä mieluusti vastaan. ;)

Täytyy silti myöntää, että omissa silmissäni liika trendikkyys on vähän epäilyttävää, eli bomber-takkiset hipsterit ei juurikaan puhuttele. Klassinen, ajaton tyyli on aika jees! Näyttävää rannekelloa kummempaa krumeluuria ei tarvita. Mutta tykkää sitten vapaa-ajalla pukeutua grunge-henkiseen ruutupaitaan, perus puuvillaneuleeseen, rentoon huppariin tai vaikka siihen fiiniin valkoiseen kauluspaitaan, sitä faktaa ei silti kumoa mikään että ihan kuka tahansa mies näyttää hyvältä puvussa. Siis tumma hyvin istuva puku, voiko miehen pukeutuminen muka paremmaksi mennä? Noh, ehkä siinä tapauksessa jos vielä pisteenä ii:n päälle suostuu laittamaan rusetin kaulaan ja jalkaan loaferit (tai kylmänä sesonkina mustat kiiltonahkaiset oxford kengät). :D

Keräsin alle kollaaseihin sesongin miesten tuotevalikoiman tärppejä Booztilta* ja Zalandolta*. Kummallakin nettikaupalla on viikonlopun aikana kamppikset, jossa saa tilauksesta 20% alennusta - jos siis on jotakin tiettyä ollut mielessä, nyt kannattaa harkita tilaamista. ;) Koodit toimivat toki myös naisten tuotteisiin, vaikka nyt tässä postauksessa keskitytäänkin miesten tyyliin.

Boozt: 25.9. eli huomenna Booztilla on super sunnuntai! Koodilla BESTDEAL saa 20% alennuksen kaikesta, myös aletuotteista ja uutuuksista. Ostoksen minimisumma on 108 euroa. Tarjous ei koske merkkejä Mango, Ralph Lauren, By Malene Birger, BOSS, Tommy Hilfiger, Barbour ja Eton.

Lindbergh tummanharmaa merinovilla-puuvillaneule, Gant harmaanruskeat chinot, Filippa K puvuntakki, Levi's mustat farkut, Tiger of Sweden siniharmaa kauluspaita, Selected Homme viininpunainen puuvillaneule, Cheap Monday siniset farkut, Palladium mustat varsikengät, Lloyd ruskeat nahkakengät, Tiger of Sweden mustat lakerikengät, Jack&Jones khakivihreät reisitaskuhousut, Vans mustavalkoiset tennarit, Lindbergh valkoinen kauluspaita, Knowledge Cotton Apparel printillinen t-paita

Zalando: Koko viikonlopun ajan saat 20% alen koodilla CRAZYFI20, kun tilaat vähintään 150 eurolla. Yksittäiset tuotteet tai merkit voivat olla poissuljetuttuja tarjouksesta, eikä koodia voi hyödyntää lahjakortin ostoon tai Zalando Loungen tuotteisiin.

River Island navysininen trenssi, Ray-Ban Original Wayfarer aurinkolasit, Ray-Ban Aviator aurinkolasit, J. Lindeberg nahkahanskat, Lacoste raitapaita, Denim&Supply Ralph Lauren collegepaita, Hugo Boss rusetti, Fossil rannekello ruskealla rannekkeella, Hugo Boss hopeinen kello, Emporio Armani musta kello, Makia duffelitakki, Tiger of Sweden beige villakaulaliina, Polo Ralph Lauren vihreä villakaulaliina, Nike SB mustat tennarit, Sanqvist reppu, Polo Ralph Lauren vaaleanharmaa pipo, Hugo Boss tummanharmaa pipo, Pier One vihreä parkatakki, Dr. Martens viininpunaiset nauhakengät, Polo Ralph Lauren tummansininen neule, Jack&Jones ruutupaita, Dr. Martens ruskeat nilkkurit, Club Monaco farkut, Superdry harmaa neuletakki, Lacoste Sport printillinen t-paita, Hugo Boss musta salkku

* Postauksessa on mainoslinkkejä.

Luettavaa

Vähän erilaista postausta tällä kertaa, nimittäin lukukokemuksia! Oon tänä vuonna lukenut monia kiinnostavia kirjoja, ja tässä viisi parhaiten mieleen jäänyttä. :)

Addiktioyhteiskunta (Tuukka Tammi & Pauliina Raento)

Nykyään voi addiktoitua vaikka mihin - alkoholiin, tupakkaan, huumeisiin, (uhka)peleihin, seksiin, työntekoon, shoppailuun, sokeriin, fitnessiin... Riippuvuuksissa ja niiden syntymisessä on aina ollut jotain hyvin kiinnostavaa, ja siksi tämä kirja piti saada käsiin. Siis jos jonain päivänä päätän opiskella sitä psykaa josta aina silloin tällöin innostun haaveilemaan, riippuvuudet on aihe josta haluaisin tehdä opparin!

Osaa riippuvuuksista paheksutaan, kuten tupakka-addiktiota ja alkoholismia. Kirjassa tuodaan esille sekin pointti, kuinka valtio samaan aikaan tarvitsee alkoholimyynnin verotuloja, vaikka toisaalta kääntöpuolena on vakavat alkoholiongelmat osalla väestöstä, ja tietty siitä syntyvät kustannuserät. Joitakin riippuvuuksia taas ei mielletä negatiivisiksi, vaikka aihetta ehkä olisikin: ylitunnollinen työnarkomaani käyttää voimavaroja työhönsä moninkertaisesti enemmän kuin on tarpeen, ja harva työnanataja panee pahakseen moista omistautumista. Fitness- ja hyvinvointibuumi on ollut tapetilla jo vuosia, eikä loppua näy. Monelle terveellisemmät elämäntavat tuovat virkeyttä ja parempaa fiilistä arkeen, mutta osalla touhu menee överiksi. On ihmisiä, jotka addiktoituvat ruokien ravintosisältöjen ynnäämiseen ja salilla käymiseen. Jos yksikin treeni jää väliin vaikka sairastumisen takia, tulee kauhea morkkis. Omaa kehitystä kytätätään 24/7, ja tuloksia pitäisi syntyä heti eikä vasta huomenna. Kaverien kanssa hauskanpidosta jättäydytään pois, sillä kuntoilu hullunkiilto silmissä on tärkeämpää.

Kirja tarjoaa paljon tietoa ja näkökulmia riippuvuuksista ilmiönä, mutta yksi mielenkiintoinen aihe oli jätetty kokonaan kansien ulkopuolelle - riippuvuuden periytyminen sukupolvelta toiselle. Taipumus tulla riippuvaiseksi periytyy herkästi, mutta se voi vaihtaa muotoa: alkoholisti-äidin lapsesta voi tulla vaikka ylitunnollinen opiskelija ja myöhemmässä elämässä työmyyrä. Tästä olisi ollut mielenkiintoista lukea lisää. Hyvä ja lukemisen arvoinen kirja kuitenkin! :)

Tupenrapinat - idiomeja ajan uumenista (Juha Kuisma)

Suomenkieli on täynnä hassuja sanontoja ja lentäviä lauseita, ja niihin törmää päivittäin. Useimpien sanontojen tarkoitus on selvä tai vähintään pääteltävissä, mutta kun alkaa pohtia sanontojen alkuperää, menee sormi suuhun. Kirjassa on selitetty monia kaikille suomalaisille tuttujen idiomien taustoja. Opuksen varmaan ahmisi helposti päivässä tai parissa, mutta itelläni kirja oli eräänlainen "välipala" jota lueskelin jokusen sivun kerrallaan samalla, kun joku muu kirja oli kesken. Lukeminen taisi alkaa viime joulukuussa, ja päättyi vasta ihan hiljattain. :D Hauska ja suorastaan sivistävä teos!

On Cats (Charles Bukowski)

Charles Bukowski, mun kirjailijarakkaus number uno. Siis jos kenet tahansa edesmenneen saisi tavata, haluisin ehottomasti treffata Bukowskin! Ykskään Bukowskin kirja jonka tähän mennessä oon ehtinyt lukea, ei ole tuottanut pettymystä. Erityisesti tykkään runokirjoista - ja ennen kun kukaan pyörittelee silmiään että just joo, runoja, niin täytyy huomauttaa Bukowskin runojen olevan aika... erilaisia. :D Myös novelleista tykkään. Se klassikoista klassikoin taitaa olla Post Office, ja se on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Rakastan sarkasmia ja itseironiaa, jota Bukowskin tuotanto pursuaa. Viime vuonna julkaistuun Cats -kirjaan on koottu Bukowskin kissa-aiheista matskua, ja crazy cat ladyna piti tietty saada se hyppysiin. Hyvä ja nopeasti läpi luettava kevyt kirja, jota en ehkä ihan kenelle tahansa suosittelisi. Meille, jotka sattuu rakastamaan sekä Bukowskin kirjoja että kissoja - ehdottomasti must have kirjahyllyyn! :)

Mitä mieltä Suomessa saa olla? Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit (Timo Vihavainen, Marko Hamilo & Joonas Konstig)

Kirja arvomaailmojen törmäämisestä nyky-Suomessa. Alkuun epäilytti, mahtaako tämä olla jotain äärimmäisen perussuomalaista näkemystä tuputtava kirja, mutta sivuilla olikin ihan oikeasti hyvää pohdintaa asialliseen, välillä ehkä kevyesti provosoivaan sävyyn kirjoitettuna. Tämän luettuani opin ymmärtämään paremmin, mistä konservatiivisuudessa ja liberalismissa on oikeastaan kyse, sekä niiden historiasta Suomessa. Konservatiivi ei ole muutosvastainen kalkkis, mutta toivoo muutokset toteutettavan hiljalleen ja harkiten, eikä räjäyttämällä kerralla kaikki yhteiskunnan systeemit uuteen uskoon. Huomasin olevani monissa asioissa samaa mieltä kirjoittajien kanssa, joten kenties mussa sitten piilee hieman konservatiivinen puoli.

Näin puhui Zarathustra (Friedrich Nietzsche)

Mun eka Nietzsche! Juhuu. Mua on pitkään kiinnostanut lukea tämän 1800-luvulla vaikuttaneen, migreenioireidensa takia vuorille paenneen ja lopulta täysin seonneen hörhöfilosofin kirjoja, mutta en tiennyt mistä kannattaisi aloittaa. Googlailin ja aika moni oli sitä mieltä, että Zarathustra ei ole hyvä ekaksi Nietzscheksi runollisuuden ja vaikean ymmärrettävyyden takia. Intuitiivisesti kuitenkin päädyin Zarathustraan, ja eihän tätä ollut yhtään vaikea lukea! Kirja on äärimmäisen mukaansa tempaava, ajoittain super huvittava ja saa pohtimaan isojakin asioita. Ja no, onhan teksti aavistuksen tärähtänyttä iranilaisine profeettoineen, yli-ihmisineen ja aaseineen. :D

Kirjoja ja Conssit

Tilailin joku aikaa sitten pitkästä aikaa cdon.comilta, ja aiemmin tulikin jo ne tilaukseen kuuluneet levyt. Nyt sitten oli vuorossa kirjat ;) Noi Lindsey Kelkin kirjat on ihan parhautta! I heart New York tulikin luettua jo tossa viime vuoden puolella, mutta nyt hankin sitten noi kaikki muutkin tähän mennessä ilmestyneet sarjan kirjat. Viides osa eli I heart London on muistaakseni ilmestymässä vielä tän vuoden puolella, jeeh :)

Mulberryn 40v. juhlakirja. Aika kallis toi oli, mut vaikuttaa tosi mielenkiintoselta :) Seuraavaks ajattelin perehtyä YSL:n tai Emilio Puccin ihmeelliseen maailmaan kirjojen muodossa... Puccin olisin ajat sitten hankkinu, mut hinta on aivan törkeä, melkein 120€ :s Täytyy kyttäillä jos Amazonissa tulis hyvä diili vastaan, kerran olis saanut n. kuudellakympillä käytetyn, hyvä kuntoisen, mutta enpä sillon ostanut.. 

Mulle tuli tarve saada tennarit elämääni, ja Converseihin tuli aika nopeasti päädyttyä kun kattelin eBayn tarjontaa. Alunperin olin miettinyt kirkkaanvihreitä perus consseja ja sitten vaaleenpunasia tai turkooseja light-versioita, ja kun Legend Footwear -myyjältä löytyi lightit vaaleenpunaisina, just passelissa koossa UK 8 ja hintaan 25 puntaa, ei tarttenu kauaa pohdiskella ostaako vaiko eikö :p Legendiltä oon ostanut pari vuotta sitten myös mun punaiset Dr. Martensit. Suosittelut tolle myyjälle! :) Postareineen näiden tossujen hinnaksi tuli n. 40€. Ei paha ollenkaan, sillä eiköhän näidenkin Suomi-hinta liiku abouttirallaa 60-70 eurossa. :)

Nää on ihan mahtavat jalassa, ja tekisi kauheesti mieli tilata toisetkin mokomat, turkooseina. :D Myös ne vihreet korkeevartiset houkuttelis. Kohta mulla on saletisti hirvee conssi-kokoelma, niin innoissani oon nyt näistä söpöläisistä ;D 

TRANSLATION: Ah, new books and new shoes! I needed a pair of sneakers in my life, so I bought Converse Light sneakers in light pink colour from eBay seller "Legend Footwear". Now I feel like getting another pair of Converses in bright green or turquioise...