Viime aikoina oon muutamaan otteeseen kuullut
Top Model -lehdestä, jota aletaan julkaista joskus lähitulevaisuudessa, ilmeisesti jo tänä keväänä.
Nettisivut on jo auki. Oon kovasti ihmetellyt kohua ja negatiivisia kommentteja, joita ko. lehdestä oon kuullut - mitä sitten, jos Lilli 11wee on vähän innostunut muodista, meikeistä sun muusta hömpästä, ja haluaa vapaaehtoisesti lähteä vaateostoksille mamman kanssa ja käyttää viikkorahansa lelujen sijasta vaikkapa vaatteisiin? What's so big deal?
Itsehän kiinnostuin jo/vasta (miten kukakin siihen suhtautuu) ala-asteen kolmosella vaatteista, joita päälleni laitan, ja pukeutumisesta ylipäätään. Vaatteissa arvostin kuitenkin ennen muuta pinkkiä väriä, en niinkään kekseliäitä leikkauksia, hienoa kangaslaatua jne. Muistan kuinka kiva se päivä oli, kun lähdettiin äidin kanssa shoppailemaan kahdestaan, ja äiti osti mulle Lindexistä kasan pinkkejä vaatteita, jotka olin itse valinnut. Luulin olevani tosi muodikas kun pukeuduin pinkkeihin college/trikoohousuihin ja pinkkiin kukalliseen paitaan :D Samoihin aikoihin meikkikokeilut vaihtui meikkaamiseksi. Olin tosi innostunut erityisesti luomiväreistä, ja olinkin tosi iloinen kun sain kummitädiltäni semmosen lapsille tarkoitetun meikkipaletin, millaista äiti ei suostunut ostamaan mulle. Ripsari tuntui kuitenkin liian hurjalta ja pelottavalta, joten lahjoitin sen äidille - muistan ajatelleeni, että mitä jos silmä puhkeaa jos vahingossa sutaiseekin ripsivärit silmämunaan eikä ripsiin :D Jonkin aikaa meikkasin silmäluomet ällöttävällä vaaleansinisen värisellä luomarilla ja huulet punasin läpikuultavan vaaleanpunaisella sävyllä.
Pian kuvioihin tuli kuitenkin se aiemmin kauhistuttanut ripsiväri, ja 5. luokalla meikkiarsenaaliin tuli mukaan myös meikkivoide, puuteri ja rajauskynä. Muistan kun ostin ekan meikkivoiteeni ollessani mummon ja papan kanssa kaupassa, äidiltä salaa. Asia selvisi kuitenkin melko pian, kun olin unohtanut koulun jälkeen pestä meikit kasvoilta ja äiti nyppi mustapäitä mun naamasta. Äiti kysyi, mitä mulla on naamassa, ja yritin uskotella että ihan pelkkää puuteria vaan.. Tenttaaminen kuitenkin jatkui ja omatunto alkoi kolkuttaa, joten hain huoneeseen piilotetun meikkivoideputelin näytille. Maybelline Wonder Finish. Äiti takavarikoi voiteen koska sitä "ei oltu tarkoitettu niin nuorelle tytölle". Sain kuitenkin sävyttävän kosteusvoiteen tilalle, kun äiti huomas että mulle tuli vähän paha mieli kun en saanut meikata. :D Jokatapauksessa, mua ei koskaan kukaan painostanut vaateostoksille tai sutimaan pakkelia naamaan. Niinhän sen kuuluisi mennäkin? Jokainen kiinnostuu asioista, mistä kiinnostuu, ja tekee mitä lystää. Mä olin pitkään poikatyttö joka pelasi veljen kanssa Tekkeniä pleikkarilla, leikki dinosauruksilla ja pokemoneilla ja nikkaroi iskän kanssa puusta taloja ja huonekaluja leluille, mutta sitten yhtä äkkiä vaan kiinnostuin meikeistä ja vaatteista. Niin, ja ne Pokemooonit vaihtui Bratzeihin, eli ei ripsaroidut ripset olleet mikään merkki lapsuuden leikkien loppumisesta.
Tästä nyt tuli hirvee tilitys mun omasta lapsuudesta, mutta kuitenkin, omien kokemuksieni pohjalta olin vähän ihmeissäni Top Modeliin liittyvästä haloosta. En jaksanut sen kummemmin perehtyä aiheeseen, ajattelin että jotkut vanhoilliset tädit ne siellä vaan huutelee kun nykymaailmassa lapset ei enää leiki 15-kesäisinä ja voi voi sentään. Mitä pahaa on alakoululaisille tytöille suunnatussa leikkimielisessä muoti- ja kauneus -julkaisussa?
No, törmäsin aiheeseen tänään
Inhimillinen Turhamaisuus -blogissa ja kauhistuin itsekin kun hoksasin, että tästä touhusta on
leikkimielisyys kaukana. Tässä ei todellakaan oo kyse siitä, että varhain meikkileikeistä ja muotihepenistä kiinnostuneille pikkuprinsessoille jaettasiin ympäripyöreitä vinkkejä kuten "käytä vaaleaa luomiväriä - säästeliäästi" tai "älä osta liian tummaa huulipunaa jotta pysyt ikäisesi näköisenä". Lehden ostajalle kuuluisi luonnollisesti tulla kaupan päälle söpössä hylsyssä oleva vaaleanpunainen huulipuna josta ei lähde nimeksikään väriä. :D Ei, Top Model -konsepti on kaukana lapsekkuudesta.
Luulisi lähtökohtana olevan, että ne alakoululaiset tytsyt tosiaan ovat alakoululaisia. 6-12-vuotiaita muksuja. Mitä helkkaria sen ikäinen LAPSI, L-A-P-S-I, tekee seuraavanlaisilla vinkeillä? Poiminnat sivuston "vinkkien" otsikoista ja itse tekstien sisällöstä.
"Ripsiväri ei yksistään riitä!"
"Smokey Eyes - Teet sen näin!"
"Elizabeth Hurley tarttuu mielellään itseruskettavaan. Hänen mielestään kevyt rusketus antaa itseluottamusta sekä näyttää terveemmältä."
"Mustia silmänympäryksiä ei saa olla! Valo-tai peitekynä peittää hyvin ja saa silmäsi loistamaan
"Ei mehua, ei limonaadia - vain vesi tekee meistä kauniita!"
"Varma tietoisuus omasta kehosta on tärkeää!"
"Manikyyri - Kynsilakkavinkkejä"
"Harjaa ripsiäsi useamman kerran ripsivärillä. Mutta vain silloin, kun ripsiväri on vielä kosteaa! Silloin ripsesi eivät liimaannu toisiinsa ja ripsesi kaareutuvat kauniisti antaen sinulle kauniin lookin."
"Pysy aina, ja joka paikassa rauhallisena, äläkä stressaa. Stressi on nimittäin ehdoton Beauty-Killer."
"Urheilu on joskus niin yksinkertaista: Unohda rullaportaat ja hissit - ja käytä aina portaita, kun siihen on mahdolisuus. Näin treenaat jalkojasi ja takapuoltasi tehokkaasti."
Juu, selvä homma. Mä oon kyllä so last season-mallia oleva ihminen, kun mulla ei tähänkään mennessä oo koskaan ollut valokynää, pitäs vissiin palata sinne ala-asteelle opettelemaan meikkausta. :( Ja miten idiootilta kuulostaa toi vedenjuontiin liittyvä juttu, että vain vesi kaunistaa? Vaikka tossa varoitellaankin mehuista ja limsoista, niin moni lapsi voi ymmärtää ton lauseen väärin ja kirjaimellisesti litkiä pelkästään sitä vettä kaunistumisen toivossa. Että tervetuloa osteoporoosi kun maito ei maistu. Entä mites manikyyri- ja pedikyyrivinkkien laita; onko pimeetä vai tosi pimeetä tyrkyttää sellaisia ala-asteella oleville likoille...?
Erityisen paljon mua järkyttää Top Modelin kenkäopas. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa :D
Että niiiiiiih, kyllä on uljas tulevaisuus taas käsillämme kun pikkulikkoja aletaan jo 6-12 vuoden iässä opastamaan siitä, että niitä istumalihaksia pitäisi treenata, ripsari ei riitä vaan sumusilmät rajauksineen ne olla pitää ja naamalla täytyy 24/7 olla leveä tekohymy koska stressaaminen ja murheellisuus on ihan niiku BEAUTY-KILLER.
Siis oikeesti, mihin tää maailma menee. Ei riitä, että nykylapsille syötetään tv:n kautta aivotonta ja mautonta paskaa (also known as "lastenohjelmat"). Koko tenaville suunnattu media pitää saastuttaa tavalla tai toisella. Siellä telkkarissa seikkailee nykyteknologian mahdollistamia rumia kolmiulotteisia örkkejä jotka eivät ole kotoisin ainakaan tästä maailmasta, ja ohjelmat yleisestikin ovat pelkkää tekniikalla koreilevaa neutraalia huttua joka ei herätä minkäänlaisia tunteita kenessäkään. Etenkään vihan tunteita ei saa osoittaa milläänlailla koska Elmeri 6wee saattaa järkyttyä, ahdistua tai ottaa jopa vaikutteita, jos joku muumipeikko suutuspäissään vähän läimäisee jotakin tyyppiä. Kyllä lapsesta kasvaa hirveä aggressiivinen häirikkö tuhoon tuomitun tulevaisuuden kera jos se sellaista kamalaa väkivaltaa katsoo töllöstä. Niin, ja se telkkarihan onkin nykyään monen lapsen yksinhuoltaja, kun niillä vanhemmilla on liian kiire koko ajan. Aivottomat ohjelmat, aivottomat aikuiset. Ilmankos jälkikasvustakin tulee aivotonta sorttia.
Samaan aikaan kun tunteiden näyttämisestä ollaan muovaamassa jotain eksoottista sairausta, syydetään varhaisteinitytöille (ja miksei pojillekin) kasa ulkonäköpaineita. Hopihopi kaikki muksut kasvamaan, kyllä nyt 11-vuotiaan pitää osata käyttäytyä kuin aikuinen! On niin koomista, kun aikuiset yhä harvemmin ja harvemmin tuntuvat muistavan, että he ovat itsekin olleet pikkuisia reppuselkäisiä eka-luokkalaisia. Eka-luokkalaisia, joiden kuuluu keskittyä siihen, tuleeko koulumatkalla tietä ylittäessä vasemmalta tai oikealta puolelta autoja, eikä siihen, mikä nyt on ihan hemmetin trendikästä ja mistähän sitä löytäisi poikaystävän.
Herättääkö tää Top Model -homma teissä muissa S, M, L vai XL-kokoisen raivonpuuskan? Mä sanoisin että xxxxxxl. :D
Nyt kyllä keittää ja kunnolla. Amen ja hyvää yötä!