Avuttoman hiustenlaittajan pelastus

Mä en oo valitettavasti ollut koskaan erityisen lahjakas hiustenlaittaja. En vaan osaa tehä mitään kivoja kampauksia. Mun "kampauksia" on tukka auki ja tyvestä jotenkuten vähäsen tupeerattuna, korkea ponnari tai sotkunuttura, jota suosin lähinnä kotosalla. Siinä se oikeestaan. 😅 Nyt oon kuitenkin hiljalleen alkanut innostua kaikenlaisista hiuspannoista, pinneistä ja scrunchie-ponnareista, joilla saa helposti edes pientä muutosta siihen aina samalla tavalla "laitettuun" reuhkaan. Niiden käyttö ei vaadi mitään tukkajumalan erityisosaamista - tosin, pinnit on yllättävän vaikea laittaa tarpeeksi kireälle ilman, että ne jää löysästi roikkumaan hiuksiin... huoh. 🙈

Glitterissä oli taannoin kiva tarjous kaikista hiustuotteista ja innostuin ostamaan pari juttua. Osittain sen innoittamana ajattelin vilauttaa, mitä hiushärpäkkeitä multa löytyy!

Beige panta Glitteristä. Vihreä puolestaan on ostettu H&M:stä viime kesän Saksan reissulla, ja lomalla tulikin käytettyä tota yllättävän paljon! Räikeän vihreä väri sopii kivasti kesään.

Glitteristä myöskin. Tällä jos millä saa työnnettyä tukan pois tieltä, eikä varmasti ala valua naamalle. 😁

Molemmat eBaysta. Tykkään siroista metallipannoista, mutta niiden huono puoli ainakin tällasella suht isopäisellä akalla on se, että niitä ei pysty ihan aamusta iltaan käyttämään, muuten alkaa päätä särkeä kun nuo sivut alkaa painaa ikävästi. 

Kaikki Glitteristä. Oon käyttänyt ties miten monta vuotta hiuksissani pelkästään Invisibobble-ponnareita, mutta vihdoin löysin minäkin scrunchiet! Näillä pampuloilla kesti yllättävän kauan palata takaisin muotiin - muistelisin näiden viimeksi olleen trendikkäitä joskus lähemmäs 20 vuotta sitten, eli silloin kun olin aivan skidi vielä. Scrunchieponnari jos mikä todistaa muodin kiertävän kehää. Joskus se kehä on vaan todella pitkä ja siinä menee jokunen kymmentä vuotta. 😂

Helmipinnit eBaysta. Kattelin vähän vastaavia Asosilla, mutta ne oli omaan makuuni hieman tyyriit. Onneksi eBaysta löytyy lähes mitä vaan, jos jaksaa hetken etsiä! Kaksi pinniä maksoi muistaakseni 2-3 puntaa, joten edullisen löydön tein lopulta. 

Marimekko Karla

Hihi, jälleen uutta laukkua pukkaa. Tällä kertaa kyseessä on jokaisen suomalaisen tunteman merkin, Marimekon, ihanuus. 😍 Ennen ostoa olin törmännyt näihin Karla-laukkuihin aina silloin tällöin, mutta pussukkamainen laukku ei ollut jäänyt erityisemmin mieleen pyörimään. Kiinnostuskiikarit kaivoin esiin vasta siinä vaiheessa, kun bongasin tämän kullanvärisen Karlan Booztin nettikaupasta! Ja vieläpä alessa! Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että tämä oli täysin impulsiivinen ostos, eikä todellakaan mikään harkittu hankinta. Oon silti vallan tyytyväinen löytööni. 😉

Myönnettäköön, että laukku on ollut mulla jo hetken aikaa. Booztin palautusaika on 30 päivää, ja valehtelematta sen kuukauden ajan miltei päivittäin mallailin laukkua peilin edessä kysellen itseltäni, onko tässä nyt mitään järkeä? Hieman hävetti ja harmitti impulsiivinen laukkushoppailu, ja yritin epätoivoisesti löytää laukusta huonoja puolia, jotka puoltaisivat laukun palauttamista. Noh, lähinnä vaan hullaannuin joka päivä hieman lisää tästä kultaisesta kaunottaresta... lopulta myönnyin, ettei tätä nyt millään ilveellä raaski lähettää takaisin. Ainakaan tällä hetkellä kultaista Karlaa ei löydy enää Booztilta eikä myöskään Marimekon nettikaupasta.

Oon kyllä super iloinen että haksahdin, onhan tää varsin valloittava ja ihanan leikkisä laukkumalli! Sopii käytettäväksi niin olalla kuin crossbodyna. 😍

Karlasta kerrotaan seuraavaa:

"Anna Werner sai idean Karla-laukkuun vuonna 2015, kun hän luonnostellessaan työpöytänsä ääressä söi makeisia. Ajatuksissaan hän pudotti yhden karkeista lattialle, ja kullanvärinen käärepaperi kiinnitti hänen huomionsa. Pehmeästä nahasta tehty, käytännöllinen ja leikkisä Karla-laukku kuuluu jo vaatekaapin luottoasusteisiin. Upeasti hohtavalla kultaisella Karlalla saat säihkettä niin juhlamekkoihin kuin mukaviin työvaatteisiin."

Mangokakku

Kakkureseptiä pitkästä aikaa! Tätä kakkua leivoin viime vuonna varmaan pari-kolme kertaa, ja joka kerta siitä tykättiin. Tästä on tullut yksi omistakin suosikeista, sillä kakku on samaan aikaan kevyt, raikas ja maukas. Poikkeuksellista kakussa on se, ettei se ole juustokakku vaan rahkakakku, hah. Ulkonäkö on kuitenkin turvallinen ja noudattaa samaa kaavaa pohja + täyte + kiille + koristeet. 😂

Pohja

250 g digestivekeksejä tai kaurakeksejä

75 g voisulaa

Täyte

6 liivatetta

2 dl kuohukermaa

200 g mangorahkaa

300 g mangososetta (esim. Bonnella ja Pirkalla löytyy)

1/2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

Kiille

200 g mangososetta

1,5 dl hyytelösokeria

1 dl vettä

Koristeluun esim.

Mansikoita

Ananasta

Viinirypäleitä

Macaron-leivoksia

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Murskaa keksit hienoksi muruksi, lisää joukkoon voisula. Painele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (26 cm) pohjalle tiivis ja tasainen keksipohja lastalla, lusikalla tai sormin.

Valmista täyte. Vatkaa kerma kulhossa ja sekoita joukkoon mangosose, mangorahka ja sokerit. Keitä pieni määrä vettä (n. 0,5-1 dl) kattilassa ja lisää liotetut liivatteet. Anna liivateveden jäähtyä hieman ja kaada sitten täytteeseen. Sekoita huolellisesti. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan ja nosta jääkaappiin hyytymään. Anna kakun olla kylmässä mielellään seuraavaan aamuun, mutta ainakin 5-6 tuntia.

Tee kiille keittämällä n. 1 dl vettä kattilassa. Käännä lämpö pienemmälle ja lisää joukkoon ensin mangosose ja sitten hyytelösokeri. Sekoittele muutaman minuutin ajan ja ota kattila pois liedeltä. Anna kiilteen jäähtyä n. 5-10 minuuttia niin, ettei se ole enää kuumaa vaan suht haalennutta. Kaada kiille kakun päälle. Laita kakku takaisin jääkaappiin ja koristele aikaisintaan tunnin kuluttua. Mä tykkään koristella kakut yleensä siinä vaiheessa, kun kiille ei ole vielä täydellisesti hyytynyt, vaan on hieman pehmeää. Näin koristeet saa painettua kiinni pintaan niin, että ne pysyvät hyvin paikoillaan eivätkä pyöri irtonaisina kakun päällä. Koristelun jälkeen kakun hyydyttämistä kylmässä pitää vielä jatkaa muutama tunti, kunnes kiille on täysin jähmettynyt. Usein kuulee myös suositeltavan, että kakku koristeltaisiin vasta kun se on valmis irtopohjavuoasta irrotettavaksi ja tarjolle pantavaksi. Tapoja ja makuja on monia näissä asioissa! 😊

Tätä voisikin taas tässä lähiaikoina taas leipasta, tosin ensin haluan kokeilla matchakakkua. Ja likööriäkin olisi Bailey's -kakkua varten jemmassa...! Hyi, tää on varmaan eka kerta kun käytin sanaa leipasta. Ei jatkoon, ei sovi ollenkaan mun suuhun, enkä kyllä muutenkaan tuosta termistä pidä. Voidaanko kieltää kaikenlainen leipasu? 😉