Joskus on mentävä kauas, jotta näkisi lähelle

IMG_3974  
Heipparallaa! Jopas on edellisestä postauksesta kulunut aikaa. Tässä välissä on ehtinyt olla vaikka mitä härdelliä ja häslinkiä. Asuntokin on vihdoin löytynyt ja ylihuomenna lähtee paikkakunta vaihtoon, jee! Työt tosin jatkuu Lahdessa, joten tällä suunnalla tulee edelleen pyörittyä tasaisesti. Toivon todella, että koronan jälkeenkin etätyömeiningit toimii sujuvasti, sillä haluaisin todella saada tämän kahden kaupungin välillä elämisen toimimaan. Kokkolassa haluan olla just nyt, mutta realismia on, että tänne etelään jää... no, lähes kaikki. Työpaikka, kaverit, tutut lenkkireitit landella, maailman kotoisin puusauna, perhe mukaan lukien iäkkäät isovanhempani.

Mulle on ollut koko ajan itsestään selvää, että isovanhempien säännöllisestä tapaamisesta en luovu - siis ennemmin olisin vaikka jättänyt kokonaan lähtemättä, jos riskinä olisi ollut se, että etelään olisi päässyt järkevästi matkustamaan vain loma-aikoina joitakin kertoja vuodessa. Vähän sellainen tuntuma on tullut, ettei etätyö ole kaikkialla ihan niiiiiiin yleistä, kuin omassa eteläsuomalaisen kuplassaan on mennyt kuvittelemaan. Täällä pk-seudun pientareilla ollaan ehkä etätyöasiassa hieman muuta Suomea edellä. Mä en varmaan enää edes osaisi siirtyä niin antiikkiseen systeemiin, etteikö työnteon katsottaisi ainakin tietyissä tilanteissa olevan mahdollista myös muualla kuin paikan päällä toimistolla.

Muuttoa tosiaan pukkaa, mutta samaan aikaan mä TIEDÄN vielä joskus palaavani tänne maalle. Se on mun loppuelämän suunnitelma sitten, kun loppuelämän aika on, milloin se sitten ikinä alkaakaan. Oon suunnilleen jo tonttipaikan miettinyt iskän mailta valmiiksi. 😂Mun elämässä ei oo aina kovin selkeää suuntaa ja teen asioita usein ihan dorkassa järjestyksessä, mutta koitan silti pitää mielessä jotain lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita. Yks niistä pitkän tähtäimen elämänvalinnoista on palata ennemmin tai myöhemmin Virenojalle "vahtimaan" vanhenevia vanhempia ja rakentamaan omaa pikkuista Nooan arkkiani, joka on yksi mun suurimpia harhaisia haaveita elämässä. Haluaisin kukkoja, kanoja, lampaita, ehkä jopa possuja... eikä mikään niistä päätyisi koskaan lautaselle, vaan saisi vanheta vapaasti ja arvokkaasti. Kuvioon kuuluisi tietty myös kissoja ja koiria.

Näistä haaveista huolimatta tuntuisi elämän hukkaan heittämiseltä, jos jämähtäisin jo näin nuorena paikoilleni. Tässä on syntymää lukuunottamatta lähes koko elämä mennyt välillä Orimattila-Virenoja-Lahti, joten mieli tekee just nyt kauemmas. Ajatuksen tasolla jopa Lappi kiehtoisi asuinpaikkana lyhytaikaisesti myöhemmin, mutta nooh... voi olla, ettei musta edes olis Lapin talviin. Aloitetaan nyt siitä Kokkolasta. Kokkolan piirit on kuulemma pienet ja aikuisena on vaikeaa päästä enää uutena porukoihin mukaan, mutta saapa nähdä, jos nyt edes yhden tai pari tuttavuutta onnistuisi löytämään lähitulevaisuudessa. Missähän sitä sitten voisi yrittää tutustua ihmisiin, miten normaalin sosiaaliset ihmiset hoitaa tällaiset jutut? Inhoan ja ällöän Tinderiä, mutta sellainen kaveri-Tinder olis ihan kätevä! 

Kuulostaakohan ihan hassulta jos sanon, että odotan tota aiempaa tiuhempaa ees taas reissaamista Kokkolan ja Lahen välillä? Mä tykkään matkustaa, se on sellasta leppoisaa omaa aikaa mulle. Ajatus itsensä ripottelusta kahden kaupungin välille tuntuu kivalle ja tosi luontevalle. Ikävystyisin varmaan, jos vaan jäisin ja unohtuisin täysin jonnekin.

Täytän vajaan kuukauden päästä kolkyt vuotta, apua! Mitään suunnitelmia ei ole, koska se päivä osuu laimeasti keskiviikolle. Sillä viikolla on aikeena tulla Lahteen, joten melkeinpä houkuttelevinta olisi lähteä tiistaiaamuna Kokkolasta esim. Tampereelle tai Jyväskylään vuorokauden hotellilomalle itsekseni. Voisin siellä sit tehdä töitä, käydä kävelyllä kaupungilla ja katsella leffoja ja mitä nyt sattuisi huvittamaan tehdä. Seuraavana aamuna sitten Lahteen. Saas nähdä, jaksanko laittaa tän päähänpiston toteutukseen... houkuttelis kyllä ihan sikana. En oo kahteen vuoteen ollut vissiin päivääkään täysin yksin, ja sehän on siis aivan sairaan traagista tällaiselle introverttiapinalle. En valita, mutta ois kyllä korkea aika viettää sellanen omahyväinen minäpäivä omassa seurassani! Jaksaa sitten taas olla sosiaalinen, kun välillä vähän lataa akkuja.

IMG_3984

Postauksen kuvituksena on joululahjalaukku vuosimallia 2021. 😁Aivan ihana Balenciagan pieni crossbody-laukku söpöllä kissaprintillä on löytö Saksan eBaysta. Katselin tätä kaihoten vuosia sitten ulkomailla lomareissulla, mutta en todellakaan viitsinyt ex temporena upottaa laukkuun n. 800 euroa, mitä se silloin kauppakeskuksen laukkuosastolla maksoi. Eikä olisi kyllä kannattanutkaan, sillä nyt sain tämän murto-osahintaan, kuinkas muutenkaan.

Aivan mahtava pikkulaukku ja sopii mulle kuin lusikka jätskipurkkiin, vai mitä?

Omar-juustokakku

IMG_3744 
Tänään vietettiin isänpäivää pienimuotoisesti perheen ja sukulaisten kesken. Muhun on pitkästä aikaa iskenyt taas leivontainnostus, ja sehän piti hyödyntää tekaisemalla kakku! Koska olin tallentanut puhelimeen muutamia erilaisia Omar-kakkuohjeita ja kyseiset toffeekarkit sattuvat olemaan kovasti isäni mieleen, valinta kakun "päämausta" oli helppo. Makuparia Omareille piti hieman mietiskellä: pelkkä Omar sellaisenaan tuntui vähän tylsältä, mutta toisaalta moniin makuihin, kuten suklaaseen, yhdistettynä kakusta saattaisi tulla turhan tuhti ja raskas. Sitten taas marjojen tai hedelmien combo Omarin kanssa epäilytti sekin.

Päädyin lopulta kuitenkin Omar-vadelmaan, ja sehän toimikin hienosti! Ehdottomasti voisin tehdä toistekin näin, mutta alkoi heti houkutella myös esim. puolukka- tai karpaloversion testaaminen.
  IMG_3752 
Kiilteen lisäksi käytin vadelmia myös koristeluun. Pinnalle tuli myös Mirella-keksejä, syötäviä kukkia, muutama Omar-karkki ja tidditidii.. tietty kultapölyä! Kuviin kaunis kullanhohde ei valitettavasti oikein nyt välittynyt, vaan tuossa ylläolevassa kuvassakin se näyttää lähinnä joltain epämääräiseltä siitepölyltä. 😂
  IMG_3737 
Kas tässä ohje kakun tekoon!

OMAR-VADELMAJUUSTOKAKKU

Pohja
1/2 pkt Marie-keksejä (tai Digestive tai kaurakeksi)
50 g voita

Täyte
1 pss Omar-karkkeja
4 dl vispikermaa
5 liivatelehteä
400 g vaniljatuorejuustoa
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Kiille
200 g (pakaste)vadelmaa
4 liivatelehteä

Koristelu
Vadelmia
Mirella-keksejä
Omar-karkkeja
Syötäviä kukkia
Elintarvikekäyttöön tarkoitettua kultasprayta


Vuoraa irtopohjavuoan (halk. 22-24 cm) pohja ja reunat leivinpaperilla. Murskaa keksit hienoksi ja sulata voi. Sekoita voisula keksimurskan joukkoon, levitä seos vuoan pohjalle. Painele lastalla tasaiseksi.

Aloita täytteen valmistus. Kuumenna 2 dl kermaa kattilassa ja lisää sekaan Omar-karkit. Jos haluat hyödyntää Omareita myös kakun pinnan koristeluun, muista ottaa pussista muutama karkki sivuun myöhempää käyttöä varten.

Laita 5 liivatetta kylmään veteen likoamaan. Kaavi tuorejuustot kulhoon ja sekoita sokerit joukkoon. Vatkaa toisessa kulhossa 2 dl kermaa löysäksi vaahdoksi.

Noin 5-10 minuutin likoamisen jälkeen ota liivaatteet pois vedestä ja purista enimmät vedet pois. Kiehauta kattilassa 0,5 dl vettä ja lisää liivatteet sekoitellen joukkoon. Ota pois kuumalta levyltä ja anna jäähtyä hetki.

Lopuksi sekoita liivatevesi tuorejuusto-sokeriseoksen joukkoon ja yhdistä viimeisenä mukaan myös vatkattu kerma. Kaada huolellisesti sekoitettu täyteseos vuokaan, laita hyytymään vähintään 5 tunniksi tai mieluiten yön yli.

Tee kiille. Laita 4 liivatelehteä kylmään veteen likoamaan. Soseuta vadelmat blenderissä tai sauvasekoittimella ja sekoita joukkoon n. 2 rkl sokeria.

Liivatteiden liottua kuumenna taas kattilassa n. 0,5 dl vettä, sekoita liivatteet joukkoon ja anna hieman jäähtyä. Yhdistä sitten liivatevesi vadelmasoseen kanssa, sekoita hyvin ja kaada varovasti vuokaan Omar-täytteen päälle. Anna hyytyä 3-4 tuntia.

Jos haluat koristella kakun pintaa jotenkin, se kannattaa tehdä ainakin osittain jo siinä vaiheessa, kun pinta on vasta hieman hyytynyt. Täysin hyytyneeseen kiilteeseen on ainakin omasta mielestäni melko vaikeaa saada painettua keksipaloja (etenkin pystysuunnassa) ja muita koristeita niin, että ne jämähtäisivät kiinni, eivätkä kaatuilisi tai valuisi kohti reunoja.

Omar-karkit kannattaa kuitenkin lisätä kakun pinnalle vasta tarjoiluhetken koittaessa: ne nimittäin näemmä levähtävät helposti. Myös useimmat nonparellit ja hopea-/kultahelmet tuntuvat olevan leviämisalttiita.

IMG_3730 
Suosittelen joskus testaamaan Omar-kakkua, hyvää on!

Ai niin, ja vielä yks vinkki: kermaan sulatettuna Omar-karkit toimii loistavana toffeekastikkeena vaikkapa jätskin, marjojen tai uuniomppujen kanssa!

Parhaat alle 10 euron kosmetiikkatuotteet

IMG_2845 
Tykkään niin kutsutusta selektiivisestä kosmetiikasta: YSL, Lancome, Estee Lauder, Huda Beauty, Laura Mercier, By Terry... mutta vähintään yhtä paljon mulla on myös edullisia kestosuosikkeja, joita tulee ostettua kerta toisensa jälkeen. On olemassa tuotteita, joista koen wörtiksi maksaa enemmän - esimerkiksi meikkivoiteet, luomiväripaletit ja hajuvedet - ja sitten on paljon juttuja, joissa vähempikin euromääräinen panostus riittää. Kokosin tähän postaukseen edullisia lemppareitani, joiden enimmäishinta (tarjouksessa) on 10 euroa. Suurin osa näistä taitaa tosin kuulua hintaluokkaan 3-5 euroa!
  IMG_2860 
Aloitetaan tukkajutuista! Head&Shoulders monesti mielletään pelkäksi hilseshampooksi, kenties 2000-luvun alun semi aggressiivisen tv-mainonnan takia. Merkiltä löytyy kuitenkin huippuhyvä kosteuttava shampoo, joka sopii mahtavasti mun paksuille, karkeille ja pitkille hiuksille! Useimmiten tulee ostettua tota mantelinhajuista, mutta myös kookosversio toimii yhtä lailla.

Garnerin hiustenhoitoaineet löysin pari vuotta sitten kaverin suosituksesta, ja siitä asti niitä on tullut käytettyä. Kaikki merkin hoitoaineet auttavat pikkuisen ehkäisemään takkuuntumista pesujen välissä. Garnierin Fructis-sarjan banaanishampoo ja -hoitoaine puolestaan ovat uudehkoja tuttavuuksia, jotka olen myös kokenut kelpo tuotteiksi. Tykkään käyttää näitä eri shampoita ja hoitoaineita vähän ristiin. Lähinnä ihan vaihtelumielessä, eikä niinkään siksi, että kuvittelisin siitä olevan jotain erityistä hyötyä. Moni tuntuu uskovan, että jos käyttää vain yhtä ja samaa tuotetta pitkiä aikoja, hiukset jotenkin tottuvat siihen, eikä tuote enää vaikuta yhtä hyvin.

Batisten kuivashampoot on parhaita, eikä niitä voi suositella liikaa! Toisiksi parhaita on Swarchkopf​in Got2Be-tuotesarjan kuivashampoot. Hiustenpesuväliä on helppo pidentää kolmeen tai joskus jopa neljään päivään, kun aamuisin freesaa kuontaloa hieromalla tyveen kuivashampoota.

Last but not least, L'Oréal Elnett-hiuslakka. Paras edullinen hiuslakka ehdottomasti, hyvin harvoin tulee muita ostettua!
  IMG_2864 
Lidlin Cien-ihonhoitosarja on ollut mulla vuosia käytössä aina silloin tällöin. Varsinkin nämä ajoittain sesonkituotteena myyntiin ilmestyvät mantelituotteet ovat huippuhyviä! Varsinkin silmänympärysvoide ja kasvovoide on paljon käytössä. Viimeksi kun tätä sarjaa tuli myyntiin, hamstrasin jokaista tuotesarjan tuotetta parikin kappaletta ostoskoriin.

En muuten oikein ymmärrä, miksi joillakin on nykyäänkin kauheat Lidl-antipatiat. Moni välttelee Lidliä saksalaisuuden takia, vaikka yritys työllistää kuitenkin Suomessa suomalaisia ihmisiä ja sieltä saa nykyisin erittäin paljon suomalaisia tuotteita. Siis todella harvoin edes tulee ostettua sieltä mitään ulkomaalaisia tuontituotteita, lähinnä ehkä hedelmiä. Musta osittain ulkomalaainen tuotevalikoima on tosi hassu syy boikotoida mitään kauppaa - ihan kuin K- ja S-kauppojen valikoimassa ei yhtä lailla olisi ulkomaalaisiakin tuotteita myynnissä! Lapsena kyllä inhosin Lidiä, ja hävetti kun vaikkapa synttärijuhliin haettiin Lidlistä halpislimsoja. Oi voi. Nykyään käyn melkeinpä mieluiten Lidlissä kaupassa.
  IMG_2869 
Jos kaipaa ihonhoitotuotteilta hoitavuuden ohella myös kivaa tuoksua, kannattaa tsekata Treacle Moonin ja Organic Shopin valikoimat. Molemmilta merkeiltä löytyy vaikka mitä kivaa kohtuulliseen hintaan.
  IMG_2878 
Mulla on vähän hankalat jalat. Tykkään melko säännöllisesti heittää jopa parinkymmmenen kilsan lenkkejä, mutta tuollaisten pitkien reippailuiden jälkeen mun jalkapohjat ovat ihan hirveässä kunnossa. Mulla on sekä lättäjalka, ylipronaatiota että atooppinen iho, joiden yhteisvaikutuksesta jalkapohjat - erityisesti kantapäät - ovat aina enemmän ja vähemmän karmivassa kunnossa. Käytän ylipronaatioon tarkoitettuja lenkkareita, mutta ne ehkäisevät lähinnä jalkojen kipeytymistä lenkin aikana. Tuohon ihon kuivuuteen ja halkeiluun auttaa vain aktiivinen raspaaminen ja rasvaaminen, tosin ihmeisiin eivät nekään pysty...

Erilaisia jalkarasvoja on tullut vuosien aikana kokeiltua ja vertailtua aika paljon! Kuvassa koreilee mun TOP-3. Tummeli on halpa ja hyvä perusrasva, jota saa mistä tahansa kaupasta. Oriflamen jalkarasvaa kohtaan olin vähän skeptinen, koska en yhtään pidä tuollaisista verkostomarkkinointifirmoista. Tää on kuitenkin niiiiiiiiin hyvä ja pehmentävä rasva, että sitä on säännöllisesti ostettava jemmaan. Tummeli ja Oriflame on mun jokapäiväisiä rasvoja, ja tuo kolmas O'Keeffe's Healthy Feet -rasva tulee tarpeeseen silloin, kun jalat ovat aivan järkyttävän kuivat. Vaikka just tuollaisen tosi pitkän lenkin jälkeen.
  IMG_2879 
Dödöissäkin on useampi suosikki, hehe. Garnier Mineral Magnesium Ultra Dry on sellanen muutaman euron perusdeodorantti arkikäyttöön, ja jos tehokkaampaa tarttee, niin Rexonan Maximum Protectionia kehiin. Molempia saa ihan marketeista.

Paras ja tehokkain on kuitenkin ehdottomasti tuo Secret. Kyseistä jenkkimerkkiä ei harmillisesti ainakaan vielä myydä Suomessa, joten sitä pitää tilata ulkomailta. Saksalainen Notino taitaa olla Suomesta tilattaessa yksi edullisimpia ostopaikkoja. Secret muuten oli ensimmäinen merkki koko maailmassa, joka päätti lanseerata nimenomaan naisille suunnatun deodorantin vuonna 1956.
  IMG_2890 
Garner Skinactive misellivesi on ollut pitkään mun pääasiallinen meikinpuhdistusaine. Sillä lähtee hyvin vahvakin silmämeikki pois! Tuollainen riittoisa 400 ml pullo maksaa 6-7 euroa ja tulee paljon halvemmaksi käytössä kuin pienemmät, about saman verran tai enemmän maksavat meikinpoistovedet. 

The Ordinarylla on paljon hyviä ihonhoitotuotteita, mutta omat lempparit ovat Caffeine Solution ja Buffet. Ensimmäistä käytetään kirkastamaan silmänympärysihoa, jälkimäistä koko kasvoille. Ite levitän kumpaakin iholle aamuisin ennen kosteusvoidetta.
  IMG_2894 
Ainoa oikea huulirasvamerkki: Burt's Bees. Monet huulirasvat luovat vaan illuusion kosteuttavasta koostumuksesta, mutta nämä mehiläisvahapohjaiset rasvat oikeasti hoitavat ja kosteuttavat. Etenkin toi keltaisessa purkissa oleva klassikkoversio auttaa rohtuneisiinkin huuliin talvella.
  IMG_2896 
Loppuun vielä meikkejä! Lumene on hyvä kotimainen merkki, jonka valikoimasta löytyy monia mun luottotuotteita. Lumenen kulmavahaa oon käyttänyt jo ainakin 15 vuotta! Kulmakynäkin on ollut tuttu lähes yhtä pitkään. Peitevoiteet ovat merkillä myös hyviä, ja tuo CC-meikkivoide on yksi mun kaikkien aikojen käytetyimpiä meikkivoiteita. Sitä käytän melkein joka päivä, jos haluan vaan suht nopeasti sutaista arkimeikit naamariin (olipa nätisti sanottu). CC-voide on helppo ja sopivasti ihon punaisuutta, näppyjä ja muita epätasaisuuksia peittävä tuote. Normaalihinta sillä on kyllä n. 15 euroa, mutta muutaman kerran vuodessa Citymarketeissa on Lumenen tuotteet -40% tarjouksessa. Tokmannillakin on usein edullisia tuplapakkauksia myynnissä, ja netissä nyt tarjouksia menee ja tulee jatkuvasti, joten helposti tämän nappaa alehintaan alle kympillä.

Kynsilakat unohtui kokonaan kuvata tätä postausta varten, mutta merkkisuosituksena Wild&Mild! Merkin lakkoja myydään marketeissa, esim. Prismassa, ja ne pysyvät yllättävän hyvin kynsissä monta päivää hyvänä. Sanoisin, että vetää vertoja jopa mun toiselle suosikkimerkille Essielle, joka on kuitenkin moninkertaisesti kalliimpi.

Vinkkejä second hand-laukkujen ostamiseen 2021

IMG_3274 
Kas tässä postaus, joka mulla on ollut jo pidempään työn alla: hyväksi havaittuja vinkkejä designer-laukkujen ostamiseen second handina. Mä oon kahlannut käytettyjen laukkujen markkinoilla jo reilut 10 vuotta, joten väitän tietäväni aiheesta aika paljon. Paljon oon myös ostanut laukkuja 😂 ...ja jonkin verran myös myynyt. Pidemmittä löpinöittä, täältä pesee kymmenen kohdan tsekkauslista ennen ostohousujen vetämistä jalkaan!

_______________

1. Tää on tärkein: jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se tasan tarkkaan on sitä. Joo, joskus voi käydä niin, että joku myy kirpparilla lahjaksi saatua merkkilaukkua halvalla, kun ei tiedä, että laukun arvo on paljon korkeampi ja siitä voisi hyvin pyytää moninkertaisesti enemmän. Joskus laukkuja pyritään realisoimaan nopeasti rahaksi esim. muuton tai lomamatkan rahoittamiseksi, ja sekin on ihan ymmärrettävää - vaikkei välttämättä kovin järkevää, jos samalla häviää rahaa kiirehtimällä kauppojen kanssa. Aina on olemassa poikkeuksia, mutta YLEENSÄ siihen epäilyttävän edulliseen hintaan on olemassa kaksi selitystä: joko laukku on rähjäisessä kunnossa ja kaipaa puunaamista tai jopa käynnin suutarilla... tai sitten se on feikki. Piraattiteollisuus on vahvasti yhteydessä rikollisuuteen ja jopa ihmiskauppaan, joten missään nimessä ei kannata hetkeäkään harkita "oikoreittiä" designer-tuotteiden maailmaan hankkimalla halpoja kopioita. Ostamalla feikin et myöskään kunnioita brändiä ja sen suunnittelijoiden tekemää työtä.

Jos aitous vähänkään mietityttää, netissä on paljon online authenticator -palveluita, jotka hyvin kohtuullista maksua vastaan antavat laukun aitoudesta arvion tai jopa aitoustodistuksen, riippuen hieman palvelusta. Yleensä homma toimii siten, että lähetät laukusta liudan kuvia palveluntarjoajalle ja sitten heiltä tulee muutamassa päivässä vastaus. Oman mielenrauhan kannalta autentisointi on hyvä idea. Jotkut suomalaiset second hand -laukkuja myyvät kaupat tarjoavat jokusella kympillä tekoälyyn perustuvaa Entrupy-autentisointipalvelua, jossa verrataan laukusta mikroskooppikameralla otettuja kuvia tuhansiin sekä aidoista että feikeistä tuotteista otettuihin kuviin.

Nykyään moni potentiaalinen ostaja pitää secondhand-laukun oston edellytyksenä sitä, että tuotteesta on olemassa kuitti ja laukun mukana tulleet tägit, dustbag ja säilytyslaatikko. Kannattaa muistaa, ettei tällaiset asiat millään tavalla takaa aitoutta, vaikka on toki ihan kiva juttu, jos ne sisältyy kauppaan. Nykyään kuittiväärennökset voivat olla todella autenttisen näköisiä, samoin tägit. Dustbageja ja pahvilaatikoita myydään muutamilla kympeillä mm. Torissa ja eBayssa, joten ne voivat olla erikseen hankittuja, eivätkä välttämättä ole tulleet juuri sen laukun mukana, jota olet ostamassa. Huijarit tiedostavat, että mm. pakkausmateriaalien kuuluminen kauppaan lisää luottamusta myyjään. Ja vielä selvennyksenä: ei ole koskaan huono asia, jos kauppaan kuuluu kuitti, laatikko sun muuta härpäkettä. Se ei itsessään ole vielä syy epäilykseen - mutta on hyvä tiedostaa, että nuo "lisukkeet" eivät myöskään ikinä takaa tuotteen aitoutta.

Aina kannattaa:

  • Tutkia kuvat ja ilmoitus tarkkaan. Zoomaa kuvista varsinkin pienet yksityiskohdat, kuten tikkaukset, saumat, vetoketjut ja metalliosat läpi.
  • Kysellä tuotteesta. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa! Jos myyjällä on puhtaat jauhot pussissa, hän kyllä vastailee sinulle mielellään ja kärsivällisesti.
  • Pyytää lisäkuvia yksityiskohdista, tai jos kuvat on otettu hämärässä, kysy, voisiko myyjä ottaa kuvia päivävalossa. Jos myyjä alkaa selitellä että hän on jo  valmiiksi pakannut tuotteen tai ei muuten muka pysty ottamaan kuvia, kierrä kaukaa!
  • Tarkistaa, mitä muuta myyjä on myymässä + mahdolliset palautteet. Torissa ei valitettavasti ole palautesysteemiä käytössä, mutta eBayssa myyjälle jätetään kauppojen jälkeen yhdestä viiteen tähteä arvosanaksi ja lisäksi kirjallinen palaute. Vestiairella on käytössä myyjille luokituksia, kuten "trusted seller" ja "professional seller". Pyri ostamaan ensisijaisesti myyjiltä, joiden luotettavuudesta on jokin tällainen todennus olemassa, oli se sitten muiden ostajien arvostelut tai palvelun ylläpitäjän luokitus.
     IMG_3296 

2. Maltti on valttia. Iso osa mun laukuista on ostettu vuosien harkinnan jälkeen, ja siihen vielä päälle odotusaika että ylipäätään löytää etsimänsä. Kannattaa pohtia budjettia, minkä verran on valmis tietystä laukusta maksamaan, ja miettiä minkä kuntoisen laukun sillä summalla realistisesti saa ostettua. Haittaako pienet pintanaarmut, naarmuiset metalliosat tai pieni farkkujen aiheuttama tummentuma laukun takapuolella? Mitä, jos laukku on päällisin puolin siisti, mutta sisällä on huulipuna- tai mustekynätahra? Nämä ovat seikkoja, jotka joskus voivat laskea laukun myyntihintaa tuntuvastikin. Ellei haaveissa ole jotain oikeasti todella harvinaista, kannattaa olla hötkyilemättä. Laukkuja tulee ja menee, ja se sulle oikea laukku oikeaan hintaan tulee kyllä vielä vastaan.

3. Vältä tämän hetken kuumimpia IT-laukkuja. Louis Vuittonin Metis on ollut viimeiset pari vuotta ihan järjettömän suosittu, eikä moni laukun ostamisesta kiinnostunut meinaa saada sitä näppeihinsä mistään: ei LV:n nettikaupasta, ei kivijalkaliikkeistä, ei välttämättä edes käytettynä - tai sitten käytetystä pyydetään jopa 500 euroa ylihintaa laukun "harvinaisuuden" takia. Noh. Nyt kovin huuma on ilmeisesti takana, sillä käytettyjen laukkujen hinnat ovat alkaneet tippua vastaamaan normaalimpaa secondhand-hinnoittelua. On toki edelleen niitäkin jääräpäisiä myyjiä, jotka kuvittelevat vieläkin nyhtävänsä laukusta massiiviset tuotot, mutta usein käytettyjä, hyväkuntoisia laukkuja näkee jopa Vestiairessa muutaman satasen ovh:ta edullisemmin. Tässä kannattaa huomioida, että Vestiaire pidättää itselleen aika korkean komission kaupoista, eli myyjänä ei kyllä pahemmin enää "tienaa" Metis-laukun myymällä. Riippuu toki myyntikanavasta, jota suosii.
     IMG_3286 IMG_3280

4. Iske menneiden sesonkien IT-laukkuihin. Kun Chloen Hudson-laukku lanseerattiin oisko ollut 2015 tai 2016, ihastelin sitä samantien. Hintapa oli vaan rapiat 1500 euroa, että tota noin... bye bye, next one. Mitäs kyseinen laukku näin vuonna 2021 maksaa? Vestiairesssa hyväkuntoisia laukkuja liikkuu jopa 350 eurolla. Arvo on siis laskenut kuin lehmänhäntä. Ellei kyseessä ole Chanel, luksusmerkkien IT-laukut ovat loppujen lopuksi aika harvoin hyviä "sijoituksia". Kun huuma on ohi, juuri ketään ei enää kiinnosta sun massatuotettu ja yli hypetetty trendiveska.

5. Muutama sananen laadukkaista brändeistä. Jos aloittelet laukkukokoelmaasi tai haluat vaikka hankkia tyttärelle kohtuuhintaisen, laadukkaan laukun, suosittelen Furlaa. Tiedän, ettei se ole mikään Vuittoniin tai Dioriin verrattavissa oleva luksusmerkki, mutta voin taata, että hyppy H&M:stä Furlaan on valtava. Furlan laukut maksavat uutena satoja euroja, mutta secondhand-sivustoilta niitä voi saada (lähes) uutenakin alle satkulla. Mulla on neljä Furlaa, joiden laatu on täyttä priimaa! Merkin jälleenmyyntiarvo on silti yllättävän kehno, joten en enää ostaisi Furlaa kaupasta uutena, vaan etsisin sellaisen secondhandina. Toinen hyvä edullisempi merkki on Marc Jacobs, jonka Snapshot-laukut ovat huippuja! Myös mm. Coachin laukkuja monet kehuvat laadukkaiksi.

Jos taas hakusessa on nimenomaan luksusbrändin laukku, mun suosikit on ilmiselvän ja ainaisen Louis Vuittonin ohella Saint Laurent ja Gucci. Saint Laurentilla on valikoimassaan paljon ajattomia ja laadukkaita nahkalaukkuja, Guccilta löytyy niiden ohella myös upeasti viimeisteltyjä kanvaasilaukkuja. Käytettyjen laukkujen markkinoilla molempien merkkien hinta-laatusuhde on loistava - pitäen siis mielessä, että kyse on luksuksesta. Vaikka nämäkin merkit ovat tunnettuja siitä, että tuotteiden hintoja nostetaan vuosittain, secondhandin hinnoittelu on pysytellyt silti melko kohtuullisena, varsinkin jos vertaa moniin arvokkaampiin brändeihin, kuten Chaneliin. Se mistä myös tykkään Saint Laurentissa ja Guccissa, on se, että heillä laadunvalvonta tuntuu tänäkin päivänä vielä toimivan. Harvoin kuulee valitettavan kummankaan merkin laukkujen laadusta! Musta on tavallaan huvittavaa, että näillä vähän edullisemmilla brändeillä laatu saadaan pidettyä tasaisen hyvänä, mutta sitten huomattavasti kalliimmat LV ja Chanel ovat saaneet monet entiset vakioasiakkaat käännytettyä muiden brändien pariin, kun laatuun ei yksinkertaisesti voi enää luottaa samalla tapaa kuin aiemmin.
     IMG_3298

6. Jotkut luksusbrändit ovat suositumpia kuin toiset. Varsinkin, jos laukut eivät ole merkin pääasiallinen myyntivaltti, vaan pikemminkin täydentävä sivutuote merkin faneille. Otetaan vaikka punapohjaisista korkkareista tunnettu Christian Louboutin. Mulla on pari clutchia merkiltä, toinen niistä oli satasen uutena, toinen vajaat parisataa. Ja näitä on myyty jollain 600-800 eurolla alunperin. On myös pitkä lista merkkejä, jotka hinnoittelevat ja brändäävät itsensä luksusmerkiksi, mutta käytettyjen laukkujen markkinoilla se luksuslisä tippuu pois. Käytetään nyt esimerkkinä vaikka Benedetta Bruzzichesia, joiden kimaltavat laukut ovat tyrmäävän hienoja. Laukut maksavat 700 eurosta ylöspäin. Millaisilla hinnoilla Vestiairessa on myyty brändin laukkuja lähiaikoina? N. 150-300 eurolla.

7. Mustille laukuille on aina suurin kysyntä. Täten musta on usein myös kallein värivaihtoehto, kun skannaa läpi second hand -markkinoiden tarjontaa. Mustan jälkeen ikisuosikkien kärkeen kiilaavat muut neutraalit värit, kuten beige, ruskea, harmaa ja valkoinen. Jos tykkäät väreistä, suosi niitä - saat laukun todennäköisesti huomattavasti parempaan hintaan kuin mustan vastaavan! Mä oon sinänsä onnekkaassa asemassa laukkuharrastajana, kun tykkään räikeistä väreistä, enkä todellakaan haaveile laukkukokoelmasta, jossa on vain klassisia ja neutraaleja värejä. Vihreää, punaista, violettia, oranssia, kyllä kiitos! Jos haavelistallasi on monia laukkuja eri brändeiltä, mutta juuri sen tietyn laukkumallin väri on toissijainen seikka, kannattaa harkita seuraavanlaista etenemistä: hanki unelmalistan arvokkaimmat klassikkolaukut, kuten Chanelin classic flap tai Diorin Lady Dior, jonkin muun värisenä kuin mustana. Esimerkiksi navysinisen, burgundyn tai vaikka pinkin laukun hinta voi hyvinkin olla edullisempi. Sitten hanki se musta laukku joltain listasi edullisemmalta merkiltä, vaikka Saint Laurentilta.
  IMG_3327 IMG_3319 IMG_3315


8.  Seuraa useita sivustoja. Alla on mun tietämiä second hand -nettikauppoja, joista suomalaiset kaupat nostin listan kärkeen. Aina kun vaan mahdollista, tuen mieluiten suomalaisia yrittäjiä. Tykkään välillä myös selata Toria, Huutonettiä ja eBayta, mutta näissä kaikissa pitää mun mielestä olla jo omaakin silmää siihen, että kykenee erottamaan aidon ja feikin toisistaan. En siis suosittelisi edellä mainittuja "noviisille" merkkilaukun hankkijalle.

  • Queen Station
  • Luxury Helsinki
  • Viva Vintage
  • Luxury Second Hand Finland
  • Hetzukoto
  • Brand Secondhand Helsinki
  • Bukowskin nettihuutokauppa
  • Tori.fi
  • Huuto.net
  • eBayn eri versiot (ebay.co.uk, ebay.de, ebay.fr...)
  • Depop-puhelinsovellus
  • Designer Vintage
  • Designer Wish Bags
  • Luxurybags.eu
  • Bagista
  • NPN Bags
  • Open For Vintage
  • Luxury Promise
  • Catawiki (huutokauppa)
  • Hardly Ever Worn It
  • Designer Exchange
  • Rebelle
  • Rewind Vintage
  • Sellier Knightsbridge
  • A Retro Tale
9. Muista mahdolliset tullit. Selvitä, mistä maasta laukku lähetetään sulle Suomeen. EU-alueella ei tietenkään tylsiä tullikuluja lankea maksettavaksi, mutta muualta maailmasta tilatessa joutuu pulittamaan aika pitkän pennin ekstraa. Kannattaa muistaa, että nykyään Britanniastakin ostaessa tilauksen hinnan päälle mätkähtää reippaat tullimaksut, kiitos Brexitin. Jos tulleista huolimatta haluaisit tilata jotakin vaikkapa upeista vintage-markkinoistaan tunnetusta Japanista, saat hyvän arvion tulli- ja arvonlisäveromaksuista Tullin tullilaskurilla.

10. Osta laukkuja, joista oikeasti pidät. Älä käytä ostamiseen höpsöjä perusteita, kuten "tämä on klassikko, joka kaikilla pitää olla laukkukokoelmassaan" tai "täähän on ihan puoli-ilmainen, pakko saada!". Äläkä nyt varsinkaan osta mitään sillä perusteella, että se on just nyt tänään tosi trendikästä. Paras testi omien trendimieltymysten testaamiseksi on se, että jätät nyt ne trendijutut kaupan hyllyyn, ja hankit ne sitten vuosien päästä -80% hintaan, jos edelleen oot silloin sitä mieltä, että laukku X on pakko saada.
_______________

Mä itse innostun aika harvoin enää uutuuksista, ja mun laukkukokoelma alkaa tuntua pikku hiljaa "valmiilta". On muutamia laukkuja, jotka vielä joskus haluaisin, mutta esimerkiksi nykyään kovassa hypetyksessä oleva Bottega Veneta ei kiinnosta mua yhtään. Enemmän mua kiinnostaa next steppinä tämän laukkuharrastuksen monetisointi, eli sivutoiminen yrittäjyys. Täysipäiväisesti en todellakaan uskaltaisi hommaan hypätä, mutta työn ohella jopa mä saan varmasti itsestäni tarpeeksi uskallusta kaivettua.

Oon jopa vihdoin - vuosien pohdinnan jälkeen - keksinyt tulevalle yritykselleni nimen ja ostanut url-osoitteen jemmaan. 😂 Yrittäjyys tuntuu vähän pelottavalta, mutta oon nuoresta asti ajatellut, että jonain päivänä haluan ainakin kokeilla sitä. Jos en kokeilisi, jäisi takuulla harmittamaan. Tavoite on ensi vuonna saada rattaat pyörimään, mutta sitä ennen pitää suunnitella mm. nettisivuja, tuotevalikoimaa, somekuvioita, markkinointia.... sitten on vielä kaikki kirjanpidot sun muut käytännön asiat... 😜
       IMG_3293
IMG_3278 
Kiitos lukemisesta!
Kommentoi alle, jos vinkeistä oli jotain hyötyä, ja tietty jaa omatkin vinkkisi! 😉😁

Valkoposkihanhien muuttopuuhat & varpushaukka

IMG_3168 
Vaikka mun valokuvausinto tuntuu tulevan ja menevän hyvin kausiluontoisesti, täytyy silti sanoa, että Canon 6D ja siihen putkeksi hankittu edullinen teleobjektiivi ovat ehkä mun elämän parhaita ostoksia. Tekniikka mulla kusee ja sitä olisi varaa treenata paljonkin, mutta aina vähän kerrallaan jotain uutta tarttuu mieleen. Mä oon ihminen, joka haluaisi vaan räpsiä kuvia ilman, että tarvitsee vaivata päätänsä jollain asetusten veivaamisella ja eri nappien ja kuvausohjelmien harjoittelulla... mutta parempi se olisi nekin malttaa opetella joskus kunnolla. Onneksi nykyään on paljon opetusvideoita mm. YouTubessa, joka on mulle huomattavasti mieluisampi tapa opetella elektronisten vempainten käyttöä kuin opasvihkot ja -kirjat. Jännää, miten yleisesti suht paljon lukevana ihmisenä en yhtään siedä mitään ohjekirjoja. 😂

Vähän aikaa sitten parinsadan metrin päässä kotoa oli varsinainen show, kun tuhannet ja tuhannet valkoposkihanhet laskeutuivat lähipellolle. Välillä lauma lennähti lentoon, jos ohi meni vaikkapa pyöräilijä, ja siitähän sai aika lennokkaita kuvia muistoksi. Näissä tosiaan laatu ei ole ihan priimaa, vaan tarkkuus/tarkennus on paikoin aika surkea. Halusin silti julkaista nämä täällä.
   IMG_3050 IMG_3222 IMG_3223 IMG_3070 IMG_3152 IMG_3037 IMG_3158 IMG_3169 IMG_3156 IMG_3025 IMG_3172 IMG_3066 IMG_3166 IMG_3060 IMG_3045 IMG_3114 IMG_3106 IMG_3120 IMG_3140 IMG_3150 IMG_3151 IMG_3184 IMG_3234 IMG_3200 
Lintujen muuton seuraaminen on kyllä joka vuosi yhtä kiinnostavaa! On käynyt mielessä jopa lintubongausharrastuksen aloittaminen. En olis joskus nuorempana uskonut koskaan edes harkitsevani tämmösiä juttuja, mutta nykyään luonto ja sen asukkaat kiinnostavat tosi paljonkin. 😊😁

Loppuun vielä kuva pihalla nököttäneestä varpushaukasta...
   IMG_3012 
Tää pieni poloinen oli kai lentänyt ikkunaa päi tai saanut muuten jonkin tällin, kun se vaan möllötti keskellä etupihaa tiellä. Lähti se kyllä hiukan huterasti lentoon, kun huomasi mut hiippailemassa lähemmäs - ehdin tasan astua etuovesta ulos rappusille ja napata yhden kuvan, sitten haukka lähti menemään.