Jouluinen Helsinki

IMG_0507

Oon tässä syksyn ja alkutalven aikana ehtinyt/jaksanut/muistanut/viitsinyt kuvata aika vähäisesti mun uudehkolla Canonillani, mutta pari viikkoa takaperin ryhdistäydyin ja otin kameran mukaan Helsingin reissulle. Ajattelin, että jouluinen pääkaupunki olisi aika kiva paikka ottaa vähän harjoitusräpsyjä. 😉Ja kyllä, keskustassa oli vaikka mitä kuvauksellista, ja kaikenmaailman jouluvalovirityksiä oli ilo kuvailla! Vaan miten voikin olla niin erilainen tää täyskennon ja 50 mm objektiivin kombo verrattuna aiempaan puolikennoon ja kittilinssiin? Tuntuu, että oon ihan pihalla kameran toiminnoista. Pitää ehkä vaan vihdoin tajuta alistua ja kaivaa Youtubesta esiin joku monen tunnin opetusvideo, jolla opastetaan 6D:n perustoiminnot. 😁Onneksi kuvien onnistuessa (tuurilla) ero vanhan kameran tuotoksiin on kuin yöllä ja päivällä - kuvanlaatu on aivan huikea, ja tykkään kovasti 50 mm linssin paljon puhutusta bokeh-efektistä, eli sumeasta taustasta.

Vaan tässäpä näitä kuvia tunnelmallisesta Hesasta Helsingistä! 

IMG_0465

IMG_0480

IMG_0483

IMG_0487

IMG_0499

IMG_0500

IMG_0513

IMG_0524

IMG_0508

IMG_0516

IMG_0525

IMG_0527

IMG_0502

IMG_0535

IMG_0562

IMG_0567

Very Merry Christmas!

IMG_0582
Hyvää joulua! Täällä jouluaatto on mennyt leppoisasti aika perinteisellä kaavalla. Mun joulunviettoon kuuluu mm. riisipuuro isovanhempien luona, Lumiukon ja Noitarummun tapittaminen tv:stä, pitkä aaton kävelylenkki itsekseni, päivällinen kilistelyineen, sauna, lahjojen jakaminen ja availu sekä tietty yleinen chillailu perheen kesken. Illan tullen kuuluu korkata rasia Wiener Nougatia - aivan kuin ei olisi jo ennestään semisti ähky olo, hehe.

IMG_0622
Macin kosmetiikkaa sisältävän adventtikalenterin luukkuja on ollut kiva aukoa, ja oon kyllä tyytyväinen, että tähän päätin haksahtaa! Mun suosikkeja on mm. geelimäinen silmänrajausväri, kulmakarvageeli, kaikki huulipunasävyt, luomivärinapit, meikinpohjustusvoiteet... noh, miltei kaikesta oon tykännyt, mutta ainoastaan yksi minikokoinen ripsari ei täysin vakuuttanut, kun se levähti poskille lenkillä, jonka aikana taivaalta tuli hetken ihan pientä tihkusadetta. 😆Mun ykkössuosikki ripsareista on Sensain 38C, kenties jopa aina ja ikuisesti, mutta vaihtelu virkistää ja välillä on kiva kokeilla muutakin. Vaikken edellytä ripsarilta vedenkestäväksi luokiteltavaa koostumusta, niin kyllähän nyt perskule minkä tahansa tuotteen pitäisi kestää pieni säälittävä tihkusade, jostain rajaa sentään.

IMG_0601
Kaverukset Ulla-Bella ja Muksis. 💗

IMG_0615

IMG_0616

IMG_0628

IMG_0635
Lulu, mun pörrönen vanhus. 💗

IMG_0637

IMG_0648

IMG_0653
Ruokapöytä notkui vaikka minkälaista safkaa, kuten aina jouluisin. Täytyy tunnustaa, etten varsinaisesti oo mikään suuri jouluruokien fani, mutta päivänä tai parina vuodessa syön ihan mieluusti laatikoita (aura-punajuuri on paras!) ja vähän kinkkua vahvan sinapin kanssa. Parasta joulupöydässä on kala, mutta sitä nyt tulee toki syötyä muutenkin ympäri vuoden. Sekä lämmin- että kylmäsavulohella voisin tarkemmin ajateltuna vaikka elää, siinä on mun herkut.

IMG_0660
Jos kaipaatte hyvää, hieman makeampaa kuoharia, tässä on mun suositus! Butterfly on oikeestaan alkoholia sisältävistä juomista mun lemppari tällä hetkellä, eikä hintaakaan ole kuin n. kymppi.

IMG_0680

IMG_0676
Olin vissiin taas ihan kiltti likka, kun joulupukki toi mulle mm. hienon massiivipuisen pöytälevyn, joka sopii loistavasti mun aikoja sitten tori.fi:stä bongaamien pukkijalkojen kanssa. Partaäijä käytti kuriirinaan Ikean kotiinkuljetusrekkaa, ja toimitusajankohtakin oli jo marras-joulukuun vaihteessa, jolloin muutin väliaikaisesti takaisin maalle vanhempien nurkkiin. Tästä kertoilen kenties lisää joskus myöhemmin, josko vaan muistaisin ja ehtisin blogata hieman useammin. Anyhow, nytte mulla on todella tilava ja tukeva työpöytä, jonka ääressä kelpaa nököttää koneella, yay! Lisäksi sain mm. suomalaisen Superyellow:n merinovillapipon, hulppean lahjakortin kirjakauppaan, viiniä ja konvehteja sekä ihan itte itteäni menin paapomaan Thomas Sabon siroilla korvarenkailla. Ne ovat tosin olleet jo hetken käytössä, mutta ostopäätöksen perusteena käytin loppusyksystä tosi validia  "noh kohtahan on joulu". 😉

Älkäähän muuten haksahtako milloin kenenkin some-vaikuttajan hehkuttamiin Astrid & Miyun huggieseihin, jotka maksaa suunnilleen n. 50€/pari ihan kuten nämä Thomas Sabotkin, mutta ovat laadultaan aivan skeidaa suoraan sanottuna. Viime kesänä tilasin reteästi kerralla kolme paria Astrid & Miyun korvakoruja, mutta jo paketin avattua yksi korvis hajosi kirjaimellisesti käsiin. Loppujenkin laatu oli vähintäänkin epäilyttävä ja kyseenalainen, sillä useammassa renkaassa saranakohta vaikutti valmiiksi löysältä. Tosi kiva, kun sellainen ikkupikkuinen ruuvi kokoluokkaa banaanikärpäsen kakka pääsee putoamaan renkaasta, kun se ei ole alunperinkään ollut tarpeeksi tiukasti kiinni... Vaan onneksi myöhemmin huomasin, että laadukkaaksi havaitsemallani Thomas Sabolla on valikoimassaan vastaavanlaisia siroja korvarenkaita! Kun sain Sabon renkulat näppeihini, ne vastasivat mun kaikkia odotuksia - odotetusti.

Nyt mulla onkin ekaa kertaa ties miten moneen vuoteen korvikset mun kaikissa auki olevissa lävistysrei'issä. Mulla taisi nuorempana olla parh.. pahimmillaan toisessa korvassa viisi korvista tiiviissä rivissä, toisessa neljä + rustossa kaksi lävistystä, jotka mulla tosin on vieläkin. Ylimmät rei'itykset korvalehdissä ja rustokorut tein ihan itte nupppineulalla brutaalisti tökkien, yök. Enää en moista masokismia harjottaisi, varsinkaan noin alkeellisilla välineillä.

IMG_0669

IMG_0625

IMG_0570
Kisujen suosikkipaikkoja on saunan lauteet 40-50 asteen jälkilämmöissä. 😅😅Ulla-Bella the bengali, tuttavallisesti Ullukka tai Ullis, ansaitsee kyllä lähiaikoina ihan oman postauksensa. Sekin on ollut työn alla ikuisuuden, mutta samperi kun kuva- ja videomatskua on niin jäätävästi, että postailu siirtyy ihan vaan siksi, ettei jaksa kahlata kuva-arkistoja läpi. Tekstiä kyllä irtoaisi vaikka samalta seisomalta. Mutta varmasti vielä piakkoin tulee kisuaiheista postausta! 

Nyt nukkumaan, heippa! 

Keepall 45 Macassar

IMG_8923

Hellurei! Huomasin läppärin työpöytää siivotessa, etten oo vieläkään postannut laukusta, joka mulla on ollut kohta jo lähemmäs puoli vuotta. No, ainakin nyt on jo monipuolisesti käyttökokemusta kertynyt. 😉 Mun oli tarkoitus ostaa viime keväänä Amsterdamin reissulta klassinen Louis Vuittonin Keepall -laukku, mutta putiikkien jonot nähtyäni muutin mieleni. PC Hoofstraatin liikkeessä mahtui hyvin kiertelemään ja katselemaan, mutta myyjältä palvelua saadakseen olisi pitänyt odotella puolisen tuntia. De Bijenkorfin ostoskeskuksessa puolestaan oli niinkin järjetön ruuhka, että sisäänkäynnin ulkopuolella oli toistakymmentä metriä jonoa. Nou thänks! Lisäksi mä olin päättänyt kelpuuttaa vain Macassar-kuosisen Keepallin, mutta se oli ainakin tuolloin keväällä sen verran suosittu, että monissa liikkeissä myytiin pääasiassa ei-oota. Jonotus olisi siis saattanut olla aivan turhaa ajanhukkaa. 

IMG_8899

Reissun jälkeen aloin stalkata laukkuja eBaysta, Designer Vintagesta ja Vestiaire Collectivesta. Ja vitsi mikä tuuri kävikään, kun vain muutama viikko Hollannin matkan jälkeen sain napattua itselleni Keepallin Vestiairesta uudenveroisena, mutta useita satoja euroja "edullisemmin" kuin mitä hinta olisi ollut liikkeessä! Laukun mukana ei tosin tullut siihen kuuluvaa matkalaukkutagia, mutta se ei haitannut ollenkaan. Mulla on jo yksi pinkki Mulberryn tagi, eikä tylsälle mustalle ollut pienintäkään tarvetta.

Laukku on kokoa 45, eli pienin Keepall-sarjan laukuista. Vertailin aika kauan, pitäisikö valita 45 vai 55, mutta päädyin tuohon pienempään. Neljävitonen on monikäyttöisempi, sillä se ei ole liian iso vaikka kaupunkikierroksella olalla raahattavaksi, mutta mahduttaa silti tosi paljon tavaraa sisäänsä ja menee takuuvarmasti kaikkien lentoyhtiöiden käsimatkatavaroissa. Ilmeisesti myös Keepall 55 pääsääntöisesti hyväksytään lennoilla, mutta se hipoo jo selvästi maksimimittoja käsiksissä. Se olisi myös aika kömpelö möhkäle mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin matkakassina, mutta toisaalta ei kuitenkaan tarpeeksi suuri, että sillä pärjäisi vaikka viikon reissussa - tartteisi siis joka tapauksessa erillisen matkalaukun.

IMG_8897

IMG_8901

Kevään jälkeen Keepallista on tullut luottokassi kaikenlaisilla ja kaiken pituisilla reissuilla, joten ei lainkaan hutiostos! Viikonloppureissuilla tämä riittää hyvin ainoaksi laukuksi, sillä mukaan saa pakattua helposti isohkon kosmetiikka-arsenaalin, useamman vaatekerran, vaihtokengät, sateenvarjon ja luettavaa. Läppärikin mahtuu sekaan pienellä järjestelyllä. LV:n kanvaasilaukkujen laadukkuudesta oon vakuuttunut jo kauan sitten, mutta täytyypä taas hehkuttaa, miten ihanan kestävä materiaali onkaan kyseessä! Laukku ei ole ollut moksiskaan vesisateesta tai sen päälle kuohuneesta limsapullosta, ja kaikenlaisen pölyn ja liankin voi vaan helposti pyyhkiä pois. Parasta on tietysti keveys: vaikka laukku on iso, se ei paina tyhjänä about yhtään mitään.

Tykkään myös LV:n klassisesta monogrammista beigeillä vachetta-nahkaosilla, mutta halusin ehdottomasti reissukassiksi mieluummin Macassar-version, jossa on mustat nahkaosat. Vaalea nahka on niiiiin arka materiaali varsinkin alkuun ennen patinoitumista, enkä ite jaksaisi alkaa varoa esim. vesiroiskeista mahdollisesti jääviä jälkiä. Mustat kahvat tekee laukusta tosi huolettoman. Bonusta hopeisista metalliosista, joiden ansiosta Keepall Macassar on melko erityinen mun laukkukokoelmassa - mulla on tän lisäksi kai vain yhdessä laukussa hopeanväriset metalllit, kaikki muu on kultaa. 😁

IMG_8927

IMG_8886

Joulukalentereista kiinnostavin

mac advent calendar
Postaus sisältää mainoslinkkejä, merkitty *-merkillä


Vaikka on vasta lokakuu, joulun lähestyminen on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kaupoissa on ollut myynnissä jo useamman viikon ajan joulukalentereita ja -konvehteja, ja eri nettikauppojen uutiskirjeet suorastaan tursuavat joulua. Mun puolesta joulurummutuksen voisi jättää marraskuulle, mutta noh, tällä mennään. 😉

Kosmetiikkaa sisältäviä adventtikalentereita on vuosi vuodelta enemmän, valikoimaa on varmasti jo kymmenittäin ellei sadoittain! Monilta brändeiltä Armanista Biothermiin, Estee Lauderiin, Lancomeen, Lushiin, Maybellineen, Nyxiin, The Body Shopiin, Tom Fordiin ja YSL:ään löytyy tänä vuonna tuotevalikoimasta joulukalenteri, samoin useilta kosmetiikkaa myyviltä nettikaupoilta kuten Kicksiltä, Look Fantasticilta, Lykolta, Net-A-Porterilta ja Harrodsilta. Kosmetiikkakalentereihin kätkeytyy pääasiassa meikkejä ja ihonhoitotuotteita, joista osa on normaalikokoisia myyntipakkauksia ja osa minikokoisia tuotenäytteitä. Hinnat vaihtelevat suunnilleen viidestäkympistä jopa satoihin euroihin. Kalleimmat näkemäni ovat Armanin ja Harrodsin kalenterit, jotka maksavat 300 euroa!

Mikään edellä listatuista ei mua ainakaan tänä vuonna sykähdyttänyt, mutta sitten viime viikonloppuna törmäsin Instagramissa Macin adventtikalenteriin*. Tutustuin kalenterin sisältämiin tuotteisiin, googlailin mitä ne maksaisivat erikseen ostettuina ja katsoin vielä Youtubesta muutamat unboxing-videot. Parin päivän harkinnan jälkeen olin vakuuttunut, että jos jonkin kalenterin hommaan, niin ehdottomasti Macin! Lisäsin sähköpostini Look Fantasticin odotuslistalle, sain henkilökohtaisen ostolinkin keskiviikkona ja tittiditii, tulinpa pistäneeksi kalenterin tilaukseen. En uskaltanut ohittaa tilaisuutta, sillä tiedän Macin kalenterin myyneen viime vuonna hyvin nopeasti loppuun. Luulenpa että olisi kevyesti jäänyt harmittamaan, jos olisin jäänyt ilman! Laskeskelin nimittäin ihan oikeasti "säästäväni" rahaa, jos ostan kalenterin. Todella monet kalenterin tuotteista on mulle jo entuudestaan tuttuja, ja ostan niitä muutenkin. Jos voin saada 300 euron edestä itselleni erittäin mieluisaa Macin kosmetiikkaa maksamalla kalenterista 150 euroa, why not? Vähän tyyrishän se on kertasijoituksena, mutta ainakin omalla kohdallani kelvollinen diili. Ensi vuonna ei varmaan tarvitse hommata mitään meikkivoidetta kummempaa, sillä kalenterista tulee niin kulmakarvageeli, ripsari, rajausväri, highlighter kuin nudehuulipunakin. Ja vaikka mitä muuta kivaa! 😊Erityisesti odotan, että pääsen testaamaan monien meikkitaiteilijoiden ylistämää silmänympärysvoidetta, hehe. Huomaa että ei ole enää mikään nuori tyttönen, kun jaksaa innostua jostain silmänympärysvoiteesta. Ehhh...

Sinänsä kosmetiikkakalenterit on musta aavistuksen epäilyttävä konsepti, jossa on isona riskinä tulla ostaneeksi turhaa ja kallista paskaa nätissä pakkauksessa vain, koska markkinakoneisto on aivopessyt meistä ainakin jokusen hinkuamaan yllätyksiä ja itsensä hemmottelua joulun alla... ja aina muulloinkin, kun siihen joku veruke löytyy. 😉 En ikinä hankkisi kalenteria ilman sisällön selvittämistä etukäteen. Joo, se siitä yllätyksellisyydestä, mutta en kaipaa lipastoni täytteeksi sellaisia puteleita ja purnukoita, joita en halua tai voi käyttää, saati että huvittaisi maksaa kymmeniä tai satoja euroja sellaisesta turhuudesta. Vaan jos vastaan tulee kalenteri, jonka luukuista tulen varmuudella löytämään monia entuudestaan tuttuja suosikkituotteitani, mikäpä jottei, jos pakkaus tulee halvemmaksi kuin yksitellen ostaminen. Tää on mun toimintalogiikka näiden aikuisten adventtikalentereiden suhteen. 😂

MAC advent calendar löytyy täältä*
Look Fantasticin oma, myöskin hyvin suosittu kalenteri täältä*

Inhokkisanoja part. 2

6

Yksi blogini luetuimpia tekstejä menneiltä vuosilta on tämä suomenkielen kamaluuksia perkaava postaus. Ajattelin jatkaa ärsyttävien sanojen listaamista! Niitähän nimittäin piisaa.

Parhautta
Olisi parasta, jos tätä sanaa ei käyttäisi enää kukaan. Edes minä, joka aivan varmasti olen siihen joskus sortunut.

Jauhenliha, enään, niimpä, viellä, erinlainen, kuullostaa...
Mun mielestä ketään ei saisi päästää peruskoulusta, ennen kuin osaa kirjoittaa ilman tällaisia virheitä. Lukihäiriöisille annettakoon anteeksi jos välillä lipsahtaa, mutta muutoin kyse on silkasta välinpitämättömyydestä. Sielu itkee verta, kun kielemme tekee kuolemaa, eikä ketään kiinnosta oikeinkirjoitus. Oma syntini on niimpä, vaikka tiedostan että se kirjoitetaan n:llä eikä m:llä. Asiateksteihin osannen kirjoittaa oikeaoppisesti, mutta rennompiin viesteihin lipsahtaa miltei aina niimpä, sillä niinhän se yleensä lausutaan. Niinpä on pirusti vaivalloisempi äänijänteille! Säästelenkin sitä lähinnä tilanteisiin, joissa on aiheellista päteä jostakin. Niinpä kuuluu lausua niin, että tupla-i:stä tulee vähintään quadro-i ja p-kirjain pärähtää, niiiin-Pä. 😁

Suodatin kahvi, ruis sämpylä, appelsiini mehu...
Välillä hävikkiruokasovellus ResQ:ssa törmää kaikenlaiseen. Ei, en ostaisi yllä mainittuja tuotteita, sillä kyllä, mulle yhdyssanoilla on paljonkin väliä.

Tahtotila
Tahdon vain pois täältä.

Miekkonen
Yhtä sietämätön kuin naikkonen. Se joka näitä termejä viljelee arkipuheessaan, sietäisi tuta sormissaan näkymättömän karttakepin sivallus.

5

Fasilisoida
Työelämässä rakastetaan kaikenlaista fasilisointia. Fasilisointi suorastaan humisee tyhjyyttään, joten jos fasilisoinnin sijaan ei voi käyttää jotain muuta, suomenkielistä ilmaisua, ollaan luultavasti aika turhan puuhastelun äärellä.

Omata
Ihan varmasti oon kitissyt tästä aiemminkin. Joo joo, Kielikellon mukaankin on ihan sallittua sanoa ja kirjoittaa "omata". Silti arvostan yli kaiken ihmisiä, joiden en ole koskaan todistanut omaavan mitään tai peräänkuuluttavan toiselta jonkin ominaisuuden omaamista. Sivistyksen läsnäolon suorastaan aistii, kun osaa kiertää tämän typerän sanavalinnan.

Iso kirkko (=Helsinki)
Herra mun jee, miten korvien välissä läikähtää polttava tuska, kun joku sanoo käyneensä Isolla kirkolla.

Hox hox!
Meeppä muualle siitä huutelemasta. Hox juontaa juurensa käsittääkseni sanasta "hoksata" ja sillä kerjätään huomiota jollekin asialle. Miksei voi vaan kirjoittaa huom. tai huomio? Facebook-ryhmät ovat täynnä hox hoxia.

4

Kokoustaminen
Tässä on jotain ärsyttävää trendikkyyttä. Nykyaikana ei pidetä kokousta, vaan kokoustetaan. Nejjjjj tack.

Smuutie
Käviskös ihan vaan smoothie? Jookos?

30-kymppinen, 40-kymppinen
Hämmentävän paljon törmää näihin somessa! Moka on niin räikeä, etten kykene sanomaan mitään. Kaikki toivo on menetetty jo. Ja jos tämän on tarkoitus olla hauska läppä, niin v*tuiksi menee.

Situationship-suhde
Ollakko yhdessä vai eikö olla, kas siinäpä pulma. Ehkä pitäisi vaan #jätäse, jos suhde on niin vaikeasti selitettävää sorttia. Kaikenlaisten situationshippien on pakko olla vallitsevan, kevytkenkäisen Tinder-kulttuurin aikaansaannosta. En arvosta millään tasolla.

Suksee (=success)
Suksi kuuseen, se olisi suksee!

3

Nyksä (=nykyinen kumppani)
Tätä sanaa kun käytät, ei mene kauaakaan kun se onkin jo eksä!

Ketä-sanan väärinkäyttö
"Ketä tietää, mihin se uusi pitsapaikka on avattu?" Taas olisi sille karttakepille käyttöä. Mun puolesta sillä saa lyödä helvetin kovaa.

Drooni
Miksei se voisi olla vaan drone? Mielestäni drone istuu ilman sen kummempaa mukauttamista ihan sujuvasti suomenkieleen. Kuvauskopterin vielä ymmärrän, mutta drooni kuulostaa pirun typerältä.

Broccoli, avocado
Sen lisäksi että inhoan äsken mainitunlaisten, selkeiden sanojen pakkosuomentamista, inhoan myös sitä kun parsakaali kirjoitetaan muodikkaasti englanniksi broccoli, ja avokado c:llä, avocado. Kyllä, minua on hieman vaikea miellyttää. 😈

2

Makkispekkikset
Eli makkaraperunat. Kasvoille leviää vaimea hymynkare ekalla ja tokalla kerralla, kun kuulee sanaa käytettävän, mutta sittemmin iskee vakava-asteinen masennus. Makkispekkis on kaikenikäisten suosima hassuli sana, joka on syöpynyt somemaailmaan.

Ruikkari (=ruisleipä), broisku (=broileri), täyskäri (=täytekakku)
😒😒😒😒😒😒😒😒😒😒😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭😭👎👎👎👎

Leipasta
Voisitko vain leipoa kakun, onko ihan pakko leipasta? Leipasu sopis lähinnä siihen, kun tintataan toista kevyesti nenään.

Suun mukainen
Niin, olisihan se ihan tylsää sanoa, että ruoka on maistuvaa tai herkullista, kun voi nimittää sitä suun mukaiseksi.

Tulokulma
Olisi reilua, että vastapainoksi olisi olemassa lähtökulma. Käyttäisin sitä.

Terde (=terassi)
Terdessä on jotain teennäistä 70-luvulle jämähtänyttä nuorekkuutta ja juntihtavaa vibaa.

YASSSS
Täysin turhaa nuorisokieltä, joka lienee rantautunut jenkkilästä. Mitäpä sitä turhaan riemuitsemaan sanomalla "jee" tai "jes", kun voi sanoa muodikkaasti... YASSS!

1

Mitkä vivahteikkaan kielemme yksittäiset sanat saavat sut kiemurtelemaan paheksunnasta?

Vuorokausi Pietarissa 28.9.-29.9.2019

DFB27246-218D-4025-A09D-E4157D5247EF

Howdy! Jestas, miten tää blogi on päässyt näivettymään, vaikka kovasti on ollut tarkoitus alkaa postata taas säännöllisemmin. Nooh, ehkä kerran kuukaudessa on ihan tarpeeksi säännöllistä... 😅Nyt kuitenkin motivoiduin kirjautumaan tänne taas ennen seuraavaa katoamistani, nimittäin pläjäytän tänne kuvia ja ajatuksia Pietarin reissulta!

Toissa viikonloppuna junailtiin itsemme Pietariin kummitätini ja hänen muutaman ystävänsä kanssa. Meillä oli oikein ryhmäviisumi. Muiden matka alkoi lauantaiaamuna Helsingistä, mä hyppäsin junaan Lahdesta ja sain heti alkajaisiksi kouraani lasin kuohuviiniä. Matka Allegrolla meni tosi joutuisasti; Lahesta taisi kestää alle kolme tuntia, kun oltiin jo perillä määränpäässä. Se ei oo mulle aika eikä mikään, kun oon tottunut kuuden tunnin bussimatkoihin Kokkolaan! 😂Matkan aikana junassa oli kaikenmaailman viisumi-, passi-, ja tullitarkastuksia, mutta kaikki sujui iisisti paikallaan istuen.

55214862-C74B-400D-9FD7-FAD4DB5944C9
Tultiin junalta hotellille taksilla. Kun saatiin check-in tehtyä ja tavarat vietyä huoneisiin, lähdettiin heti ensimmäisenä drinkille hotellia vastapäätä olevaan baariin. Päätin maistaa ekaa kertaa elämässäni Bloody Marya, ja täytyy kyllä myöntää, ettei tartte toiste maistella.

F8B06CA5-4E5D-45D3-9F40-9C9747980539

D20C09C2-6CE1-4DF6-AC53-0FB22F0587C4
Kevyen lounaan jälkeen otettiin määränpääksi bussipysäkki, josta hop on hop -turistibussit lähtevät liikkeelle. Vaan kappas, satuttiinpa Pietariin juuri silloin, kun kaupungissa oli määrä järjestää jokavuotinen moottoripyöräilijöiden miittinki/show. Liikenne keskustassa oli ihan seis, kun tuhannet ja taas tuhannet moottoripyörät valtasivat kadun. Homma kesti ties miten kauan, mutta lopulta viimeinenkin moottoripyörä kaahasi matkoihinsa, ja liikenne alkoi taas normalisoitua. Hypättiin bussiin (n. 30e per lärvi) ja ajeltiin pitkä kierros, jonka aikana tuli nähtyä aika kattavasti kaupunkia. Suosittelen hop on hoppia, jos aikaa on hyvin rajallisesti ja haluaa kuitenkin nähdä mahdollisimman paljon!

C3817E86-9CF8-4A74-849D-4A8ECC1B1136

C27D12E4-85B3-4F3B-9F7A-AC2BACA36E17

A5DD8357-8600-4BCD-893D-5ECFB78AE17A

6F2F0D93-C63D-4D47-9F90-0882FD89698B
Pietari on ihan valtava mesta, jossa on toinen toistaan vaikuttavampia rakennuksia ympäriinsä. Itse toki tykästyin eniten kaikkiin niihin, joissa on kultainen kupoli - jonkin sortin harakka kun olen ja tykkään kaikesta kiiltävästä ja kultaisesta. 😉

6239C983-5BB9-4DAE-816F-DF2A82AE8688
Illallisella käytiin hotellin lähistöllä olevassa georgialaisessa ravintolassa. Listalla oli jos jonkinnäköistä annosta, mutta mä päädyin jälleen kerran loheen. En voi itelleni mitään, mutta nykyään tilaan melkeinpä aina ravintolaan mennessä jotain, jossa on kalaa tai katkarapuja. Mua ei kiinnosta ollenkaan mitkään häränlihapihvit, saati vedellä sellaisia mediumina, ja mm. kanakin nykyään ällöttää kevyesti. Mutta onneks kalaa löytyy melkein joka listalta!

434E87C2-B811-418D-91A7-5DD3D2A548CA
Seuraavana päivänä aamiaisen jälkeen käytiin DLT-tavaratalossa, joka osoittautui vähän tyyriimmäksi ostospaikaksi, kun siellä oli lähinnä luksusmerkkejä. Jopa lapsille oli ylimmässä kerroksessa tarjolla kaikkea Dolce&Gabbanasta Kenzoon ja Karl Lagerfeldiin. Ei nyt mitään Dioria ja Chanelia sentään, mutta muuten vaikka ja mitä. Ruplia oli vähän ärsyttävää ynnäillä päässään, joten eipä tullut ihmeempiä reissulta ostettua. Lisäksi huomasin jälkeenpäin, että hinnoissa oli tosi paljon ilmaa eurohintoihin verrattuna, puhumattakaan siitä, jos ennestään kalliiden hintojen päälle olisi vielä napsahtanut junassa tullimaksuja! Kaikista eniten ostohaluihin vaikutti kuitenkin palvelun taso, joka oli monesti olematonta tai ainakin lapsenkengissä. Tuntui, ettei kovin monella työntekijällä kaupoissa tai ravintoloissa ollut mitään intoa tai kiirettä tulla palvelemaan yhtään ketään. Yleisvaikutelma oli aika koppava, vaikka kuulemma jokusessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon muutosta (parempaan). 

6DCCD20C-47C3-4C22-8408-7F200A3830C9
Ainoa kotiintuominen itelleni Pietarista. Löysin tällaisen söppänän kissamaatuskan liikkeestä, jossa oli poikkeuksellisen mukava naismyyjä. Hän antoi ravintolavinkkejä ja osasi sanoa suomeksi "kiitos" kun maksoin ostokseni - ei taidettu olla ekat suomituristit kyseisessä kaupassa asioimassa. 😀

Muille toin reissusta tuliaikseksi karkkia, suklaata, keksejä ja juomia, jotka kaikki tuli ostettua kerralla yhdestä pienestä ruokakaupasta, joka löytyi läheltä hotelliamme. Ulkomailla ruokakaupoissa pyöriminen on kyllä sellainen elämys, jota ei mielellään skippaisi millään reissulla! Se on suorastaan mun suosikkijuttuja matkoilla. Tällä kertaa en ostanut kuitenkaan itelleni mitään syötäviä, koska koitan arjessa vältellä hiilareita ja kuvittelisin, että jossain vaiheessa tähtään jopa ketoosiin. Ihan turhaa ja typerää siis ostaa kotiin mitään houkuttimia... 😏

686E0C41-FB18-4794-B50C-78EDC3896A41
Ennen paluumatkaa käytiin vielä keskustassa Del Mar -nimisessä ravintolassa. Siellä oli hauska sisustus ja ruokalista, joka todellakin puhutteli mua! Oli älyttömän vaikeeta valita sellanen sopiva, matkustusta edeltävä kevyehkö lounas, kun oikeasti teki mieli tilata useampaakin sapuskaa maisteltavaksi. Lopulta päädyin sushiin, kuinka ollakaan.

0EBC3D4A-3470-4A0D-B728-40AAB14F9DAA

2E0CD1AB-0B8E-4054-AC57-7D706A58FB74

5E90D70C-FC52-4DB0-A3AD-4BADA089A4D2

3ACC6F54-CFE2-488C-908E-EB6A6A0F103E
Pietarista jäi vähän ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta ihan järjettömän hieno ja vaikuttava kaupunki, toisaalta vähän kolkko ja likainen - ei saakeli sitä viemäreiden hajua. Kuten lähes missä tahansa suurkaupungissa, Pietarissakin näkyi jonkin verran kerjäläisiä. Ihan hirveesti jäi vielä kaikkea nähtävää, mutta en nyt mitenkään lähivuosina hinkua takaisin. Sen sijaan Moskova voisi olla seuraava Venäjän kohde, mutta sitä ennen ajattelin kyllä nähdä ihan muita maailmankolkkia. 😀

Kyhäsin vielä huvikseni pienen kuva- ja videokoosteen reissusta, kas tässä: