Vuorokausi Pietarissa 28.9.-29.9.2019

DFB27246-218D-4025-A09D-E4157D5247EF

Howdy! Jestas, miten tää blogi on päässyt näivettymään, vaikka kovasti on ollut tarkoitus alkaa postata taas säännöllisemmin. Nooh, ehkä kerran kuukaudessa on ihan tarpeeksi säännöllistä... 😅Nyt kuitenkin motivoiduin kirjautumaan tänne taas ennen seuraavaa katoamistani, nimittäin pläjäytän tänne kuvia ja ajatuksia Pietarin reissulta!

Toissa viikonloppuna junailtiin itsemme Pietariin kummitätini ja hänen muutaman ystävänsä kanssa. Meillä oli oikein ryhmäviisumi. Muiden matka alkoi lauantaiaamuna Helsingistä, mä hyppäsin junaan Lahdesta ja sain heti alkajaisiksi kouraani lasin kuohuviiniä. Matka Allegrolla meni tosi joutuisasti; Lahesta taisi kestää alle kolme tuntia, kun oltiin jo perillä määränpäässä. Se ei oo mulle aika eikä mikään, kun oon tottunut kuuden tunnin bussimatkoihin Kokkolaan! 😂Matkan aikana junassa oli kaikenmaailman viisumi-, passi-, ja tullitarkastuksia, mutta kaikki sujui iisisti paikallaan istuen.

55214862-C74B-400D-9FD7-FAD4DB5944C9
Tultiin junalta hotellille taksilla. Kun saatiin check-in tehtyä ja tavarat vietyä huoneisiin, lähdettiin heti ensimmäisenä drinkille hotellia vastapäätä olevaan baariin. Päätin maistaa ekaa kertaa elämässäni Bloody Marya, ja täytyy kyllä myöntää, ettei tartte toiste maistella.

F8B06CA5-4E5D-45D3-9F40-9C9747980539

D20C09C2-6CE1-4DF6-AC53-0FB22F0587C4
Kevyen lounaan jälkeen otettiin määränpääksi bussipysäkki, josta hop on hop -turistibussit lähtevät liikkeelle. Vaan kappas, satuttiinpa Pietariin juuri silloin, kun kaupungissa oli määrä järjestää jokavuotinen moottoripyöräilijöiden miittinki/show. Liikenne keskustassa oli ihan seis, kun tuhannet ja taas tuhannet moottoripyörät valtasivat kadun. Homma kesti ties miten kauan, mutta lopulta viimeinenkin moottoripyörä kaahasi matkoihinsa, ja liikenne alkoi taas normalisoitua. Hypättiin bussiin (n. 30e per lärvi) ja ajeltiin pitkä kierros, jonka aikana tuli nähtyä aika kattavasti kaupunkia. Suosittelen hop on hoppia, jos aikaa on hyvin rajallisesti ja haluaa kuitenkin nähdä mahdollisimman paljon!

C3817E86-9CF8-4A74-849D-4A8ECC1B1136

C27D12E4-85B3-4F3B-9F7A-AC2BACA36E17

A5DD8357-8600-4BCD-893D-5ECFB78AE17A

6F2F0D93-C63D-4D47-9F90-0882FD89698B
Pietari on ihan valtava mesta, jossa on toinen toistaan vaikuttavampia rakennuksia ympäriinsä. Itse toki tykästyin eniten kaikkiin niihin, joissa on kultainen kupoli - jonkin sortin harakka kun olen ja tykkään kaikesta kiiltävästä ja kultaisesta. 😉

6239C983-5BB9-4DAE-816F-DF2A82AE8688
Illallisella käytiin hotellin lähistöllä olevassa georgialaisessa ravintolassa. Listalla oli jos jonkinnäköistä annosta, mutta mä päädyin jälleen kerran loheen. En voi itelleni mitään, mutta nykyään tilaan melkeinpä aina ravintolaan mennessä jotain, jossa on kalaa tai katkarapuja. Mua ei kiinnosta ollenkaan mitkään häränlihapihvit, saati vedellä sellaisia mediumina, ja mm. kanakin nykyään ällöttää kevyesti. Mutta onneks kalaa löytyy melkein joka listalta!

434E87C2-B811-418D-91A7-5DD3D2A548CA
Seuraavana päivänä aamiaisen jälkeen käytiin DLT-tavaratalossa, joka osoittautui vähän tyyriimmäksi ostospaikaksi, kun siellä oli lähinnä luksusmerkkejä. Jopa lapsille oli ylimmässä kerroksessa tarjolla kaikkea Dolce&Gabbanasta Kenzoon ja Karl Lagerfeldiin. Ei nyt mitään Dioria ja Chanelia sentään, mutta muuten vaikka ja mitä. Ruplia oli vähän ärsyttävää ynnäillä päässään, joten eipä tullut ihmeempiä reissulta ostettua. Lisäksi huomasin jälkeenpäin, että hinnoissa oli tosi paljon ilmaa eurohintoihin verrattuna, puhumattakaan siitä, jos ennestään kalliiden hintojen päälle olisi vielä napsahtanut junassa tullimaksuja! Kaikista eniten ostohaluihin vaikutti kuitenkin palvelun taso, joka oli monesti olematonta tai ainakin lapsenkengissä. Tuntui, ettei kovin monella työntekijällä kaupoissa tai ravintoloissa ollut mitään intoa tai kiirettä tulla palvelemaan yhtään ketään. Yleisvaikutelma oli aika koppava, vaikka kuulemma jokusessa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon muutosta (parempaan). 

6DCCD20C-47C3-4C22-8408-7F200A3830C9
Ainoa kotiintuominen itelleni Pietarista. Löysin tällaisen söppänän kissamaatuskan liikkeestä, jossa oli poikkeuksellisen mukava naismyyjä. Hän antoi ravintolavinkkejä ja osasi sanoa suomeksi "kiitos" kun maksoin ostokseni - ei taidettu olla ekat suomituristit kyseisessä kaupassa asioimassa. 😀

Muille toin reissusta tuliaikseksi karkkia, suklaata, keksejä ja juomia, jotka kaikki tuli ostettua kerralla yhdestä pienestä ruokakaupasta, joka löytyi läheltä hotelliamme. Ulkomailla ruokakaupoissa pyöriminen on kyllä sellainen elämys, jota ei mielellään skippaisi millään reissulla! Se on suorastaan mun suosikkijuttuja matkoilla. Tällä kertaa en ostanut kuitenkaan itelleni mitään syötäviä, koska koitan arjessa vältellä hiilareita ja kuvittelisin, että jossain vaiheessa tähtään jopa ketoosiin. Ihan turhaa ja typerää siis ostaa kotiin mitään houkuttimia... 😏

686E0C41-FB18-4794-B50C-78EDC3896A41
Ennen paluumatkaa käytiin vielä keskustassa Del Mar -nimisessä ravintolassa. Siellä oli hauska sisustus ja ruokalista, joka todellakin puhutteli mua! Oli älyttömän vaikeeta valita sellanen sopiva, matkustusta edeltävä kevyehkö lounas, kun oikeasti teki mieli tilata useampaakin sapuskaa maisteltavaksi. Lopulta päädyin sushiin, kuinka ollakaan.

0EBC3D4A-3470-4A0D-B728-40AAB14F9DAA

2E0CD1AB-0B8E-4054-AC57-7D706A58FB74

5E90D70C-FC52-4DB0-A3AD-4BADA089A4D2

3ACC6F54-CFE2-488C-908E-EB6A6A0F103E
Pietarista jäi vähän ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta ihan järjettömän hieno ja vaikuttava kaupunki, toisaalta vähän kolkko ja likainen - ei saakeli sitä viemäreiden hajua. Kuten lähes missä tahansa suurkaupungissa, Pietarissakin näkyi jonkin verran kerjäläisiä. Ihan hirveesti jäi vielä kaikkea nähtävää, mutta en nyt mitenkään lähivuosina hinkua takaisin. Sen sijaan Moskova voisi olla seuraava Venäjän kohde, mutta sitä ennen ajattelin kyllä nähdä ihan muita maailmankolkkia. 😀

Kyhäsin vielä huvikseni pienen kuva- ja videokoosteen reissusta, kas tässä:

No comments:

Post a Comment