Off Shoulder

off shoulder 3
H&M mustavalkoinen sifonkipusero 19,99€ / H&M sininen silkkimekko 79,99€ / Zara farkkumekko röyhelöllä 39,95€ / Zara musta pusero 25,95€

Off shoulder - Siinäpä kesän ehdoton ykköstrendi! Menitpä mihin vaatekauppaan tahansa, kaikkialla on myynnissä paitoja ja mekkoja, joiden leveä pääntie antaa olkapäille reilusti tilaa vilkkua. Aluksi en tykännyt tästä tyyli-ilmiöstä ollenkaan, sillä siitä tuli liikaa mieleen aika yli kymmenen vuoden takaa. Mulla oli semmonen kirkkaanpunainen olat paljastava paita, jossa oli edessä musta kuvionti timanttiyksityiskohdilla. Hihat olivat liian pitkät ja niiden päissä oli oudon leveät ribbijoustimet. Se punanen trikoopötkylä oli mulle liian nafti, mutta kompensoin sitä käyttämällä paidan kanssa tummanvihreitä yli-isoja reisitaskuhousuja, ja tietty skeittikenkiä jotka olivat muhkeat kuin mitkäkin sämpylät. :D Huhhuh. Kyllä niitä halvasta trikoosta kasaan parsittuja, lähinnä lattialuutuksi soveltuvia off shoulder -paitoja löytyy tänäkin päivänä kaupoista, kun kunnolla alkaa syynätä valikoimaa, mutta onneksi tarjolla on paljon muutakin! Kuten ihan oikeasti tyylikkäitä vaihtoehtoja...

Eli jep, hitaasti mutta varmasti täälläkin on alettu tykästyä olkapäät paljastavaan trendiin. Tähän asti oon kuitenkin vain ihaillut off shoulderseja muiden yllä, koska itselleni tyyli ei ole se helpoin ja imartelevin. Oma hartialinjani kun ei ole erityisen siro! Kun vaateliikkeen sovituskopissa rykäisen henkarissa todella kivalta näyttävän off shoulder -paidan päälle, näky peilissä on useimmiten aika kömpelö... tunnen oloni neliskulmaiseksi kaapiksi. :D Otin kuitenkin riskin pari päivää sitten, ja tilasin Mangon nettikaupan alesta 15 eurolla kukallisen sifonkipuseron, jossa on myös solmittavat ohuet olkaimet - vaate on alla olevassa kollaasissa seitsemäntenä. Elättelen toiveita, että nuo olkaimet suovat leveäharteiselle pientä "hämäystä" kun olkalinja ei ole kauttaaltaan paljaana. Katsotaan miten käy! Täytyy sitten vaan myydä eteenpäin, jos ostos osoittautuu flopiksi.

Tähän postaukseen oon koonnut 22 erilaista off shoulder -puseroa ja mekkoa - kenties joukossa on jotain, joka sopisi juuri sulle? Suurin osa vaatteista on kohtuuhintaisilta merkeiltä kuten H&M, Mango ja Zara, mutta mukaan eksyi myös pari Net-A-Porterin hunajaa pulittavaa paitaa Tibiltä ja Chloélta. :D

off shoulder 1
Mango kukallinen mekko 39,95€ (boozt.com) / H&M tumma kukkapaita 14,99€ / Mango sinipilkullinen pusero 14,99€ (alessa) / Chloé raidallinen silkkipusero 1880€ (Net-A-Porter) / H&M keltainen pitsipusero 19,99€ (alessa) / H&M oranssi pusero 24,99€ / Mango kukallinen pusero olkaimilla 14,99€ (alessa) / H&M vaaleansininen raitapusero 19,99€ / Glamorous kukkamekko 47,95€ (Zalando)

off shoulder 2
Tibi harmaa silkkipusero 495€ (Net-A-Porter) / H&M valkoinen pitsipusero olkaimilla 19,99€ (alessa) / H&M raitapaita 7,99€ (alessa) / H&M harmaa trikoopusero 19,99€ (alessa) / H&M valkoinen puuvillapusero 34,99€ / Vero Moda vihreä mekko 34,95€ (Zalando) / H&M valkoinen röyhelöpusero 19,99€ / H&M tummansininen mekko 10€ (alessa) / H&M keltainen pusero 19,99€ (alessa)


Ja lopuksi vielä jokaisen kollaasissa olevan off shoulder -vaatteen ympärille kasattua asuinspiraatiota... jotkut yllä olevista vaatteista laitoin asukollaaseihin eri värisenä; esimerkiksi tuo alaoikean keltainen pusero vilahtaa alla violettikukallisena.


mango off shoulder floral top

miss selfridge off shoulder dress

mango off shoulder top

zara off shoulder denim dress

zara off shoulder top

vero moda off shoulder dress

tibi off shoulder top

mango off shoulder floral dress

hm yellow off shoulder top

hm silk off shoulder dress

hm white off shoulder top

hm white off shoulder lace top

hm stripe off shoulder top

hm orange off shoulder top

hm off shoulder top

hm off shoulder stripe top

hm off shoulder lace top

hm off shoulder lace dress

hm grey off shoulder top

hm floral off shoulder top

hm floral off shoulder top 2

chloe off shoulder stripe top

Mitä mieltä ootte off shoulder -trendistä? Yay or nay? :)

// Off shoulder is definitely one of the biggest key words in fashion right now. Off shoulder tops and dresses everywhere! I'm slowly starting to like this trend, but unfortunately my body type isn't ideal for wearing those girly and cute blouses that show your shoulders... my upper body just isn't very slender. :D But I managed to do some online sale shopping and ordered something nice from Mango - red floral off shoulder top that also has shoulder straps in it. Perhaps those straps will help a little bit when the whole shoulder line isn't bare. We'll see. What do you like about this trend of the moment? Yay or nay? :)

Some

IMG_20160623_113251

Yet each man kills the thing he loves,
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!
Some kill their love when they are young,
And some when they are old;
Some strangle with the hands of Lust,
Some with the hands of Gold:
The kindest use a knife, because
The dead so soon grow cold.
Some love too little, some too long,
Some sell, and others buy;
Some do the deed with many tears,
And some without a sigh:
For each man kills the thing he loves,
Yet each man does not die.

- Oscar Wilde

15 x Steen1

steen1 leijona

Suomiräppi. Sitä on tullut elämän aikana luukutettua "muutamia" tunteja. Jos rehellisiä ollaan, kuunteluaika hipoo varmaan jo useita vuosia? Aloitin ala-asteella kuuntelemalla salaa kuulokkeista Skandaalia, kun ei sitä ylihärskiä riimittelyä kehdannut kaiuttimien kautta soittaa. Äiti olisi saattanut huolestua, millasia levyjä se tytär on saanut käsiinsä! :D Jossain vaiheessa "turha" uhoräppi alkoi vaihtua yhteiskunnallisempaan suuntaan: Asaa, Steen1:stä, Julma-Henriä, Heikki KuulaaHuge L:ää... jenkkiläistäkin tuli kuunneltua, mutta sittemmin se on jäänyt kokonaan pois. Räppi on yleisestikin kokenut inflaation mun soittolistoilla lähivuosina. Kun selasin yhtä melko tuoretta listaa, sieltä löytyi lähinnä Vesteristä yhtyeineen, Antti Tuiskua, Himiä, Anssi Kelaa, Katatoniaa, Olavi Uusivirtaa ja sen semmosia. Nyt kuitenkin räppi on alkanut tuntua uudestaan tosi kiehtovalta, kiitos Steen1:n vanhan tuotannon!

Stenkan musaan en oo varsinaisesti koskaan kyllästynyt, mutta välillä vaan unohdan sen hetkeksi. Yks parhaita keikkoja jolla oon koskaan ollut, oli Steen1:n ja Leijonan yhteiskeikka 8-salilla. Siitäkin tulee ens vuonna kuluneeksi k y m m e n e n vuotta.. :D Huh, tuntuu että alan olla tuplaveellisen wanha. Raihnaisuuskin uhkaa, mutta dementiasta ei onneksi ole vaaraa; muistan vieläkin miten tutisutti mennä keikan jälkeen juttelemaan ja kyselemään nimmaria ja yhteiskuvaa. :D Siis semmosia parrakkaita ja vähän tuikean näköisiä tooosi tosi tosi pelottavia setiä, eikä mulla ollut siinä loppukeikasta ketään kaveria henkisenä turvana!

Silloin kun olin yläasteen oisko ollut ysillä, meillä oli koulussa leikkieduskuntavaalit. Stenkka a.k.a. Seppo Lampela oli silloin ehdolla Helsingin vaalipiirissä, ja mähän tietty muistin herran ehdokasnumeronkin ulkoa, joten kirjoitin sen nimen kera äänestyslappuun. Oli vissiin liian kapinallinen vastaus, kun sitä ei äänituloksista kuuluttaessa sanottu. Batman ja Aku Ankka kyllä mainittiin, mutta ei Stenkkaa, mikä vääryys hei! :(

Tässä olisi 15 kelpo kipaletta Steeniltä. Jos nyt viisi ihan parasta pitäisi valikoida, suosittelisin kuuntelemaan ainakin Valepuvussa, Ajan henki, Salkkujaan napsauttelevat Excel-sedät, 40 senttiä, Sinä. Niin ja bonuksena on se "pakollinen" eli Terroristi, josta mun opiskeluaikoina tuntui tykkäävän nekin, jotka muuten inhosivat räbää. :D





























Puhtikauraa!

puhtikaura_1

Puhtikaura on vuoden 2016 suomalainen elintarvike, eikä turhaan! Ihan huippua, kun lähiaikoina täällä koto-Suomessa on onnistuttu kehittämään toinen toistaan jännempiä uutuuksia ruokamarkkinoille. Nyhtökaura on toinen tuote, jota haluaisin testata pian, mutta keskitytäänpä tässä postauksessa Viipurilaisen Puhtikauraan eli kaurapuuteriin, jota mullakin nyt löytyy keittiönurkkauksestani! 

puhtikaura_2

puhtikaura_3

Näin Puhtikaura -kaurapuuterista kerrotaan netissä:

"Aamupala, välipala, treenijuoma - kotimainen, superhieno, puuterimainen täysjyväkaurajauhe.
Puhtikaura on suomalaisen huippuosaamisen ja pitkän kehitystyön aikaansaannos. Puhtikaura-voimajuomajauhe esikypsennetään ekstruusion avulla normaalia korkeammassa lämpötilassa ja kovassa paineessa.
Ekstruusion lopputuloksena syntyy täysin puhdas, superhieno puuterimainen täysjyväkaurajauhe, jossa on tallessa kaikki kauran parhaat ominaisuudet. Ekstruusiosta johtuen puhtikaura sitoo nesteitä erityisellä tavalla ja pitää kylläisenä pitkään. Puhtikauran hitaat hiilihydraatit, betaglukaani ja korkea proteiinipitoisuus tekevät siitä superfoodia parhaimmillaan - päivittäin.
Maailman parhaasta ja puhtaimmasta kaurasta
Suomalaiset viljelijät, Taivalkosken mylly ja Viipurilainen Kotileipomo ovat yhteistuumin puhtikauran takana. Intohimo puhtaaseen suomalaiseen ruokaan on kestävän ja terveellisen ruoan kulmakivi."
Lisää infoa löytyy täältä.
puhtikaura_4
puhtikaura_5
puhtikaura_6
Itse käytän Puhtikauraa smoothien seassa, ja nyt ekana laitankin jakoon tämmösen suklaisen smoothien, joka on kyllä koostumuksen puolesta ennemminkin vanukas. 
Tarvitset:
- 1 dl Puhtikauraa
- 3 dl suklaakaurajuomaa (esim. Nalle)
- 1 banaani
- 1 avokado

Kaikki vaan blenderissä sekaisin ja juoma lasiin. Päälle voi laittaa vaikkapa marjoja. :) Omasta mielestäni suklaamössö on ihan tarpeeksi makeaa tuollaisenaan, mutta lisämakeutta saa helposti vaikka lisäämällä pari taatelia blenderiin. Taatelit ovat kohtuudella syötynä terveellisiä, joten et kuitenkaan tule torpedoineeksi smoothievanukkaan terveellisyyttä. ;)
puhtikaura_7
Kokeilkaa ihmeessä sekä Puhtikauraa että tätä reseptiä! :D

Sattuman kauppaa

13 06 16 sunset

Kerroin viimeisimmässä FFF -postauksessa siitä, kuinka mun elämässä tapahtuu paljon pöhköjä sattumia. Nyt lähiaikoina niitä sattumia on ollut niin julmetun paljon, että alkaa jo tuntua pikkusen absurdilta tää jännä instituutio, jota elämäksikin kutsutaan. Tässä jokunen esimerkki...

- Hölkkälenkillä tuntuu että joku taatusti kyylää: Kaveriltani E:ltä tulee minuutin sisällä tekstari "Reippahasti hölkkäilit :D". Usein myös kaupungilla säntäillessä tulee fiilis että hitto vie nyt on joku tuttu täällä jossain lähettyvillä, ja eiköhän illalla tuu viestiä "hei taisin nähä sut aiemmin tänään".

- Yhtenä aamuna tuli mieleen, että mun pitäisi ehdottomasti opetella tekemään itse erilaisia marinadeja ja hyödyntää niitä useammin ruuan maustamisessa. Kas, samana päivänä poimin ruokakauppareissulla mukaani kaupan ilmaisen reseptivihkosen ja siellä oli juttu "Pieni kokkausopas - Millainen marinadi?"

- Kun viikko sitten perjantaina tein lähtöä töistä, meidän oli kaverini T:n kanssa tarkoitus käydä eräässä paperitarvikeliikkeessä kun hänellä oli sieltä ostettavaa. Viestiteltiin, ja visiitti liikkeessä pitikin perua tältä erää. No. Hetken päästä kun katselin Instaa, se kyseinen liike oli käynyt tykkäämässä yhestä mun ruokakuvasta. En ole koskaan itse käynyt tykkäämässä firman kuvista, enkä ylipäätään tiennyt että heillä on IG-profiili olemassa. Myöskään ne siihen ruokakuvaan merkkaamani hashtagit eivät ole mitenkään yhdistettävissä paperi-/askartelutuotteisiin, tai edes Lahteen.

- Jammailin rennolla iltakävelyllä Pariisin kevättä ja mietin, milloinkohan niiltä tulee uutta musaa, kun on ollut jo tovin aika hiljaista. Kappas vaan, törmäsin seuraavana päivänä Facebookissa Iltasanomien sivuilta linkitettyyn uutiseen, jossa kerrottiin "Pariisin kevään uutuussingle Tiputa sun aseet julkaistaan tänään."

13 06 16 pacman

13 06 16 pärstä

Telkkariin liittyviä sattumia on vaikka millä mitalla. Mun ajatusten ja MTV3:n sisältö tuntuu kulkevan käsi kädessä... :D

- Kun uuden Ravintola Helvetistä -ohjelman mainos alkoi pyöriä tv:ssä, olin just tyyliin muutama viikko aiemmin saanut mukamas uniikin ja hyvän idiksen, että mun salainen haihatus on rafla jossa saa perus kotisapuskaa gourmet-viboilla. No, se tv-sarjan mainoshan menee näin: "perinneruokaravintola joka on fine dining". Just juu.

- Tiskatessa ihmettelin itekseni, että mihin hittoon jotain huuhteluainetta tarvii - kuka sellasia myrkkyjä edes ostaa? Ennen kuin ehdin ajatella loppuun asian, tv:stä tulee mainos "Tiesitkö että huuhteluaine nopeuttaa pyykin kuivumista ja helpottaa silittämistä blabla".

- Kun selailin Instaa ja siellä suosituksissa sattui vilahtamaan maailmalla menestynyt suomalaismalli Suvi Riggs, hänen profiilia selatessa MTV:n uutisissa alettiin puhua suvivirrestä.

- Kun kirjasin Kalorilaskuriin päivän murkinoita, sanan "halloumi" kirjoitettuani tuli tv:ssä Valion "Ei, se ei ole halloumi vaan Eila grillijuusto" -mainos. Apuwa.

Kun kuuntelin Liekehtivän sikiön albumia Spotifyssa, välillä soi kaikkea muutakin eli ns. suosituksia Spotifylta, koska mulla on ilmaisversio käytössäni. Tuli mieleen Skandaalin Elämä on peli, että hitsit sitä en oo kuullut aikoihin, soisipas se. Meni ehkä 20 minuuttia, ja se alkoi soimaan. Tuntuu sinänsä hullulta, sillä Spotifyssa on kuitenkin miljoonia biisejä, ja suomiräppiäkin varmasti tuhansien tuntien edestä.

J:n kanssa hauskoja sattumia on reilun vuoden aikana ollut niin jäätävän paljon, että ihan oikeasti vähän harmittaa kun niitä ei ole tullut kirjattua ylös. Ei, vaikka J on usein usuttanut tekemään niin. Viimeisin taitaa olla se, kun ostin valkosipuli-yrttipatonkia kaupasta varmaan ekan kerran yli vuoteen. Myöhemmin saman päivän iltana J laittoi Skypeen kryptisen viestin, jossa oli pelkkä kellonaika, ei mitään muuta. Se tarkoittaa sitä, että hän on juuri laittanut uuniin jotakin, ja mun pitäisi mielellään muistuttaa sen annetun kellonajan mukaan, milloin pitää ottaa sapuskat pois uunista ettei ne pala. :D Kysyin sitten, oliskos siellä uunissa kenties patonkia. Oli siellä. Eihän tässä muuten mitään jännää olisi, mutta kun ei me kumpikaan olla mitään patongin puputtajia yleisesti. Oli siis tosissaan aika hauska yhteensattuma, kun kummallakin oli saman päivän ruokalistalla patonkia. :D


Hmm, tästä nyt on jo pari vuotta, mutta tuli tässä yhteydessä mieleen. Sattumalta mulla oli kerran kunnon voittoputki arvonnoissa: voitin liki peräkkäin ensin lahjakortin yhteen nettikauppaan, sitten eräästä jenkkiblogista erikoisversion H&M x Versace -malliston mekosta, jota on valmistettu vain pari kappaletta koko maailmassa, ja vikana muttei todellakaan vähäisimpänä, Alexander Wangin Rocco -laukun luksusnettikauppa Farfetchin kisasta. Sellanen tonnin maksava designer-laukku. Kenelle tämmöstä muka tapahtuu? Lotossa en oo koskaan voittanut, tosin sillä taitaa olla aika paljon merkitystä, etten jaksa tehdä lottoa... :O

Toissailtana googlailin tarkempaa tietoa yhdestä 4H -maskotista. Hetken päästä kympin uutisissa jo höpöteltiin siitä, miten 4H-kerhot on hyvä juttu nuorille jotka ei pääse kesätöihin, ja että kerhotoiminnasta voi saada jopa opintopisteitä.

13 06 16 lulu

13 06 16 grilliruokaa

Näitä sattumia tapahtuu lähes päivittäin. Ja ei, en usko että tässä on jotain ihan perkeleen maagista, tai nyt ne mun osittain lappalaiset sukujuuret jyllää ja oon transformoitumassa shamaanien shamaaniksi (oishan se tosin aika siistiä :D). En myöskään ajattele, että UFO on kaapannut aivoni ja pitäisi alkaa käyttää foliohattua, vaikka sellaisen tarpeellisuudesta vitsaillaankin hyvän ystäväni kanssa. :D Luulen, että oon vaan liian "tiedostava" ja havainnoin liikaa asioita. Siis että kiinnitän huomiota arjen pienenpieniin seikkoihin, joita monella muulla ei ole aikaa tai kiinnostusta huomioida. Lisäksi se perkeleen intuitio käy aivan ylikierroksilla. En tiiä.

Sen mä kyllä tiedän, että kun näitä hassunhauskoja juttuja tulee sarjatulella vastaan, ei jossain vaiheessa enää edes jaksa yllättyä. En rehellisesti muista, milloin oon viimeksi oikeasti yllättynyt - ehkä vuosi sitten keväällä, kun tuli puhelu että tervetuloa töihin? Se tuli oikeasti puun takaa. Yleisesti ottaen en ylläty yhtään mistään. Ihan kaikki on pääteltävissä, arvattavissa ja ennakoitavissa. Se on vähän puuduttavaa. Olisi kivaa tulla edes harvakseltaan ns. ällikällä lyödyksi, mutta ei! Tuntuu että tiedän jopa sen, mitä en tiedä tietäväni. :(

Pystyn analysoimaan melko nopeasti, jos joku asia tulee floppaamaan. Harmi vaan, että yhteishenki tuppaa kärsimään jos on se tiukkapipoinen marmattaja. Omasta mielestäni on ihan fine, jos ollaan eri mieltä asioista - asiat riitelee, ei ihmiset. Elämä on kuitenkin opettanut, että yllättävän harvoin on mahdollista olla rakentavasti eri mieltä. Usein mennään henkilökohtaisuuksiin, ja lopulta saat vaan tylsimyksen maineen, jos kehtaat sanoa "tää ei oo nyt yhtään hyvä juttu". Pyrin kertomaan mielipiteeni lähinnä silloin, jos sitä erikseen kysytään - ja mielellään vielä painottaen rehellistä mielipidettä... :D Toisaalta, musta on kiva ajatella että ihmisillä on oikeus omiin virheisiinsä, enkä senkään takia ala kovin kevyin perustein tyrkyttää omaa näkemystäni. Niin kauan, kun kukaan ei ole tekemässä jotain totaalisen älyvapaata, olen hissunkissun jos vaan kykenen. Jos matkan varrella tulee kolhuja, auttelen sitten siinä vaiheessa sen, minkä voin.

Vastaavasti näen usein heti, kun jossain jutussa on aidosti potentiaalia menestyä. En ole erityisen idearikas nykyään, ja suurin osa vähäisestäkin luovuudesta on karsiutunut aikuisuuden myötä. Joskus toivon, että olisin jatkanut vaikka väkisin sitä pöytälaatikkokapinointiani sarjakuvien ja räppien muodossa. :D Kuitenkin silloin, kun esitän jonkun idean, se on yleensä melko hyvä idea. ;) Onneksi ei kuulosta yhtään kusipäiseltä, haha. Tähän on kuitenkin syynsä: lämpenen hiiiiitaasti. Miltein koskaan en innostu mistään asap, vaan yleensä asiaa pitää pyöritellä ainakin seuraavaan päivään asti. Se on klisee, mutta yön yli nukkuminen kannattaa! Aina jos vaan on mahdollista, siirrän päätöksen tekemisen tai kannanoton seuraavaan päivään. Oikeestaan se mulle usein se tärkein tieto päätöksiä tehdessä - mihin asti mulla on aikaa miettiä tätä? Ei helvetti jos kuulee jostain isosta asiasta, ja heti seuraavalla sekunnilla pitäisi tehdä päätöksiä. Stressaavaa ku mikä!

13 06 16 forrest

13 06 16 airballoon

Luulisin, että omalla kohdallani tietynlainen valttikortti on myös se syntymästä asti piinannut ulkopuolisuuden tunne. En osaa ryhmäytyä, vaan ystäväpiirinikin on yhtä kuin epämääräinen lössi kaikenkarvaisia olentoja, joista about kukaan ei tunne toisiaan - yksiä siskoksia lukuunottamatta. He nyt jostain kumman syystä tuntevat toisensa aika läheisesti. :D Kun ei kuulu minkäänlaisiin piireihin, on helppo tarkkailla, havainnoida ja analysoida niiden pienten piirien pyörimistä hitusen objektiivisemmin, kuin jos olisi jäsenenä ja me-henki painaisi niskaan. Jos jokin asia ei oo mun mielestä hieno homma, en osaa innostua siitä yhtään enempää vaikka 99% ympärilläolijoista hihkuisi riemusta, että jei nyt tehdään vähintäänkin läpimurtoa. En oo koskaan oppinut ajattelemaan kovin kollektiivisesti. Tietty pyrin ottamaan huomioon muiden ajatukset ja tunteet mahdollisimman hyvin, mutta en pysty vaihtamaan mielipidettäni lennossa "validimmaksi", vaikka paine sellaiseen olisi kova. Musta ei taida koskaan tulla laumaeläintä, yhyy. :(

Back to the intuition stuff. Mulla on aina ollut tapana "tietää" asioita. Kun pikkulapsena katselin mummon ja papan kanssa Haluatko miljonääriksi? -ohjelmaa, hykertelin monet kerrat itsekseni että hähää, jos mä menisin tonne niin oisin miljonääri moneen kertaan. Todella harvoin mulla oli mitään oikeaa tietoa, mutta arvasin aina oikein. Sama kaava on monessa muussakin asiassa. Esimerkiksi opiskeluaikoina kokeiden monivalinnat tuppasivat menemään aina todella hyvin, vaikka en olisi lukenut pätkän vertaa ja iso osa vastauksista meni vaan arvauksen varassa. Kaikkien tekemieni (umpiturhien :D) palikkatestien mukaan oon poikkeuksellisen fiksu, vaikken tiedä läheskään kaikkiin kysymyksiin varmaa vastausta. Ainakaan en tiedosta tietäväni!

Kun mietin itseäni muiden silmissä, todennäköisesti en vaikuta hirmuisen älykkäältä otukselta. Moni varmaan mieltää mut tyhjäpäiseksi höntiksi, kiitos mun sosiaalisesti täysin palikka -ominaisuuden. Yleensä ihmiset on silti ihan kohteliaita ja asiallisia, eikä tee mun vaivalloisuudesta numeroa. Koulussa se oli syy kiusaamiseen yli 12 vuoden ajan, joten on ollut ihanaa huomata, ettei sama meno ole enää jatkunut aikuisten maailmassa. Peruskoulusta ja 2. asteen opinnoista jäi käteen lähinnä kammo oman ikäisiä kohtaan, ja sen takia viihdyn yleensä parhaiten itseäni huomattavastikin vanhempien seurassa. Nojoo. Anyway, en epäile hetkeäkään, etteikö mun seurassa joutuisi usein vähän puremaan hammasta ja hillitsemään puheitaan, kun mutisen hemulimaisesti ja oon kaikin tavoin epäselvä. Suht hiljattain mua on kuitenkin katsottu kuin halpaa makkaraa, ja huokaistu "Mä en nyt ymmärrä sua, en ymmärrä yyyhtään". Oon päässyt töksäytyksestä jo aika hyvin yli, mutta se katse - ei samperi, se kummittelee mielessä. Se, kun joku pyörittelee sulle silmiään kuin olisit vähintäänkin mielipuoli, on pikkusen alentavaa.

Sosiaalisuus on mun heikoin lenkki, ja koituu kohtalokseni. Niitä "poikkeuksellisen" älykkäitä hetkiä tulee vain ja ainoastaan silloin, kun oon ajatusteni kanssa ihan yksin, täysin omassa rauhassa. En osaa ajatella 100% teholla kun joku toinen edes hengittää saman huoneen ilmaa, saati jos pitää kommunikoida ja ilmaista niitä ajatuksia. Jäätyilen, ja kun tiedostan jäätyväni, jäädyn entistä enemmän. Ööö. Ööh, tota. On perkele elämä vaikeeta. :D En tiiä, missä ihmeen maanalaisessa kuutiossa munlaisen ihmisen olisi optimaalista elää, että saisin itestäni irti kaiken sen potentiaalin, mikä nyt jää sosiaalisen vammaisuuden varjoon.

Kirjoittaminen on aina ollut mulle todella mieluista puuhaa, ja todennäköisesti kirjoitan päivän aikana 10 kertaa enemmän tekstiä, kuin mitä puheen kautta tulee ulos. Pitäisi varmaan kielioppisääntökurssin kautta alkaa ideoida sen mun tulevan myyntimenestysromaanin aihepiiriä, jotta voin kirjallisen itseilmaisun kautta lyödä kirjaimellisesti rahoiksi sitten joskus... :D Köhköh. Onneksi Bloggerissa ei näe merkkimääriä, kauhistuttaa paljonko tässäkin postauksessa on kirjaimia. Sentään about 70% tekstistä on turhaa mussutusta ja kautta rantain ydinpointin ympärillä kiertelyä. ;)

Se olis soronoo ja kohti uutta sattumarikasta viikkoa! 

SENSAI 38°C Volumising Mascara

IMG_7107

IMG_7094

IMG_7110

IMG_7097

IMG_7116

IMG_7100

IMG_7118

Noniin. Pitihän se kolmaskin myynnissä oleva versio Sensain legendaarisesta 38°C-ripsarista testata, kun edellinen Lengthening -putilo loppui. Hyvä että testasin, tästä tuli kertaheitolla se lemppari! Siis paras ripsiväri I-K-I-N-Ä. Kaareva harja on ihan mahtava; sillä saa helposti ja nopeasti väriä pituuksiin, mutta myös silmäkulmaan saa laitettua väriä sotkematta, kiitos kapenevan harjan kärkiosan. Kuten muutkin kolmekaheksan asteiset, tämäkin lähtee lämpimällä vedellä pois kun vaan oppii oikeanlaisen pesutekniikan: ripsiä pitää hieman hieroa sormenpäillä. Ei kannata hinkata kovakouraisesti, ettei ripsiä irtoa, vaan ennemminkin väri pyöritellään kevyesti pois.

Nyt kun näihin Sensain ripsareihin on tullut tykästyttyä, en edes muista koska viimeksi oon käyttänyt silmämeikille tarkoitettua meikinpoistoainetta. Kannattaa kokeilla, jos on haussa sään ja itkun ja about kaiken mahdollisen kestävä ripsari, jolla onnistuu sekä luonnollinen että hieman näyttävämpi lopputulos. :)

IMG_7087

// I just love these Sensai 38°C mascaras, seriously! Now I've tried all versions of it, and gotta say the volumising one is absolutely my new favorite. The original 38°C is good stuff and lengthening mascara as well, but this volumising... I just like it the most, thanks to the curved brush that makes everything so easy. Have you ever tried these oh-so-legendary Sensai mascaras? And what's your ultimate favorite mascara in general? :D