Kuparin värinen ruukku (tai peräti useampikin) täytyy kyllä saada, samoin tuo seeprakuosinen matto! Tai no, matto on kyllä vasta harkinnassa koska en oo aivan varma, mihin sen sitten änkisin... hieno se kuitenkin olisi! Muutenkin tekisi nyt mieli hankkia kaikenlaista uutta kivaa kotiin. H&M:n pellavaverhot punaisena olisi ihanat olkkariin, mutta melkeinpä tarvisin niitä sitten kaks pakettia, jolloin taas hintaa tulisi vähän liikaa. Kylppäriin haluaisin uusia neutraalin värisiä pyyhkeitä, vaikka beigejä, ja sohvalle kaipailisin jotain kuviollista vilttiä talvi-iltojen lämmikkeeksi. :P
H&M Home
Selailin pitkästä aikaa H&M:n Home-osaston valikoimaa, ja voi mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyikään...
There are three stages of man: he believes in Santa Claus; he does not believe in Santa Claus; he is Santa Claus.
Mulla on ollut oikein ihana joulu, toivottavasti teilläkin siellä ruudun takana! Nyt tosin ei tradition mukaisesti mentykään perheen kanssa isovanhempien luo aattoiltana syömään - haluttiin säästää mummoa vaivannäöltä, joten käytiin vaan aamupäivällä riisipuurolla. Sen jälkeen oltiin vaan kotosalla, syötiin hyvin, availtiin lahjoja ja katottiin telkkarista pakolliset jouluohjelmat kuten Joulupukki ja noitarumpu. :-) Niin, ja iskän kanssa käytiin viemässä kynttilä isoisovanhempien haudalle. Sain kivoja lahjoja, noiden kollaasissa näkyvien lisäksi tuli ainakin rahaa, luettavaa, Wierer Nougatia, ja eräs ihana hajuvesi jonka vielä esittelen ihan omassa postauksessaan. Miten hellyyttäviä onkaan nuo ystävältä saadut Hello Kitty -tamineet? Nyt selviytyy tuleva kummitäti hiekkalaatikkoleikeistä sitten aikanaan. Kullanvärinen lapio ja kaikkea! ;) Ihanaa Tapaninpäivää kaikille!
PS. MIKSI mun koristelemat piparkakut näyttää joka ikinen vuosi siltä, kuin 5-vuotias olisi asialle laitettu?!? Tossa ekassa kuvassa on lapsekkaasti strösseleillä koristeltu neonpossu. Parhaani yritin, uskokaa pois.
My weakness is that I care too much.
Instagrammin kätköistä löytyneitä kuvia...
1. Järjettömän romanttinen koti-ilta Benin ja Jerryn kanssa... 2. Lahjat paketoitu! 3. Kanasalaatti grillijuustolla, nam 4. Lulu ei olis halunnu lähteä viime viikonloppuna maalta kaupunkiin, joten se meni leivinuunin päälle mököttämään. Paskiainen on oppinu tunnistamaan kuljetusboksin äänen - kun ovi aukeaa, kannattaa luikkia karkuun. 5. Tatuointisuunnittelua. :D Ei, en ajatellu ottaa tollasta epämäärästä sotkua, vaan ihan tekstiä jota en vaan jaksanu alkaa kirjottelee. Koitin vähän hahmottaa, miltä tollanen pidempi, monirivinen teksti mahtaisi kädessä näyttää. 6. Amazonista vähän joululukemista! I'm proud of myself. 7. Nasserrrrr 8. En voi tarpeeks hehkuttaa sinkkiä iho-ongelmien hoidossa. Oon hyvin iloinen että magnesiumia ostaessa nappasin ostoskoriin vähän heräteostoksena myös ton sinkkipurkin, nimittäin ei oo tullut ainoatakaan kipeää pahkuraa (hormonifinniä) leukaan sen jälkeen kun aloin noita tabletteja syödä. Aluksi tuli muutama finni poskiin, joihin mulla normaalisti ei tuu ikinä finnejä, mutta se varmaankin oli vaan jonkin sortin pahenemisvaihe. Leuka on saanut olla täydellisen rauhassa kipeiltä näpyiltä. jei. Muutenkin ihon kunto on mielestäni parantunut vähän, eikä kynnet lohkeile niiiiiin kauheesti enää. Hiuksissa en ainakaan vielä oo mitään eroa huomannut. Suosittelen kokeilemaan! 9. Joku daiju :) 10. Kampissa 11. Kerrankin macaronit suvaitsi onnistua. Tein täältä löytyneen ranskalaisen marengin ohjeen mukaan. 12. Ei vissiin kaneli ihan heti pääse loppumaan... Mulla on nyt syksyllä mennyt vissiin kolme tollasta pientä kanelipurkkia, joten riemukseni huomasin että löytyyhän niitä mausteita tollasissa jättipurkeissakin kun vaan vähän vaivautuu katselemaan ympärillensä. :D
♥
If I never see you again
I will always carry you
inside
outside
on my fingertips
and at brain edges
and in centers
centers
of what I am of
what remains.
- Charles Bukowski
Canada
Tykästyin Acnen Pistoleihin sen verran kovasti, että miltei heti kun ekaa kertaa sain kenkiä sovitettua jalkaani, päätin tilata samaiselta ruotsalaisbrändiltä toisenkin ihanuuden omakseni: Canada -kaulaliinan. Ihastelin Canadaa viime talvena monissa eri blogeissa, mutta silloin se taidettiin myydä loppuun nopeasti kaikkialta. Tosin ei sen puoleen, että tuolloin olisin ollut halukas maksamaan reilua satasta yhdestä hassusta kankaan palasesta. Tänä syksynä mieli on kuitenkin pikku hiljaa alkanut muuttua sitä mukaa, kun pakkasasteita on tullut lisää. Miten iiiihanan pehmeä ja lämmin 100% villasta valmistettu muhkea kaulaliina olisikaan... Oon myös pitkästä aikaa alkanut käyttää mun mustaa villakangastakkia, ja vaikka takista tykkäänkin, siinä näkyy inhottavan herkästi kaikki "nöyhtä" jota noista edullisista kaulan lämmittimistä tuppaa irtoamaan. Kyllä niitä (teko)syitä hankkia Canada alkoi kummasti löytyä. ;) Tilauksen laitoin menemään Acnen omasta nettikaupasta jo monta viikkoa sitten, mutta sain paketin vasta eilen käsiini, johtuen jostain varaston tekniikkauudistuksesta tms. Oon kyllä tosi tyytyväinen että raaskin lopulta ostaa kaulaliinan, se on niin ihana! Ja nyt näköjään taas loppuunmyyty toistaiseksi, ei ollut nettikaupassa enää kuin vaaleanpunaista, beigeä ja violettia jäljellä. Ite haluaisin vielä viininpunaisenkin joskus, ehkäpä ensi talvena sitten... :) Myös se violetti on omalla tavallaan tosi kaunis, mutta ehkä vähän hankalampi yhdistää asuihin.
It's best to take walks late at night. It's best to do your business only on Mondays and Tuesdays.
Mun ystävä sai eilen idean, että mitä jos tehtäis extemporereissu Helsinkiin. No sellainenhan me sitten tehtiinkin! Hauska päivä oli, kiitos vaan seurasta. :) Pitäs kyllä ehdottomasti useemmin junailla itsensä pääkaupunkiin, ihan kivaa vaihtelua tälle ainaiselle Lahdelle (köhköh). Ehkäpä ens kuussa kun on alemyynnit... niin ja mun synttärit! 22. ikävuotta vois juhlistaa ehkäpä uudella laukulla. ;) Nyt tällä kertaa mukaan ei tullut tehtyä mitään super spesiaaleja löytöjä; shoppailusaldoksi jäi basic raitapaita Zarasta ja JOIK:n tuoksukynttilä Stockalta.
I got 99 cookies cause a bitch ate one.
Mikäli sun mielestä me naiset ollaan ihan täydellisii ja parhaita, suosittelen skippaamaan tämän postauksen. Nyt ollaan nimittäin jännän äärellä ja kokeillaan kepillä jäätä - ajattelin tarinoida siitä, mikä mua naisissa ja naiseudessa ärsyttää. Jep! Tiedostan kyllä, että tänä päivänä kun naisena meet arvostelemaan tai ooämgee peräti tuomitsemaan saman sukupuolen edustajia, tai jopa kokonaisen joukon heitä, oot kauheista kauhein lajipetturi ja sut pitäis lisätä maailman vaarallisimpien terroristien listalle ja kivittää hengiltä. Mutta koska mun kaltaisen (paperilla) rääväsuisen urpon on toisinaan todella vaikeaa pitää mielipiteet ihan vaan omana tietonaan, otan nyt kuitenkin tietoisen riskin saada jonkinlaisen inhottavan leiman otsaani. Ei, en oo mikään naisia vihaava nainen, päin vastoin, mun kaikki parhaat ystävätkin on juuri naispuolisia. :) Miehistä en kuitenkaan vastaavaa postausta tule tekemään, koska mun mielestä se on jonkun miehen lailla ajattelevan homma - eli miehen. :D
Ja nyt, asiaan itseensä. Pyydän jo etukäteen anteeksi kerrassaan kuivaa s a r k a s m i a, mautonta y l e i s t ä m i s t ä ja dramaattista k ä r j i s t ä m i s t ä.
Ja nyt, asiaan itseensä. Pyydän jo etukäteen anteeksi kerrassaan kuivaa s a r k a s m i a, mautonta y l e i s t ä m i s t ä ja dramaattista k ä r j i s t ä m i s t ä.
Naisen euro on 80snt. Kun on puhe tasa-arvosta, palkka-asiat nousee usein nopeasti esiin. Mun mielestä naiset voisi ottaa työelämässä paljon oppia miehiltä! Miehet pyytää rohkeammin palkankorotusta kun sitä haluaa, tiedostaa oman arvonsa ja ovat usein kaikinpuolin määrätietoisempia ja kunnianhimoisempia. Nainen helpommin tyytyy siihen vuosikausia paikoillaan junnaavaan palkkaan tai työtehtävään. Jos jotain haluaa, sitä pitää vaan silloin tavoitella, eikä turhia nöyristellä. Ai niin! Ja sitten ku se vakkariduuni löytyy, ruvetaan oitis tekee lapsia ja ollaan pitkään äitiyslomalla. On se kyllä jännä juttu että naisia (tietyn ikäisiä ja tietyssä asemassa olevia) ei aina niin kauheen mielellään palkata. Lapset on ihania, mutta mä ymmärrän myös työnantajia tässä asiassa - bisnes on bisnestä, ja ei se mammaloma aivan ilmaseks tuu yritykselle. Mun mielestä on vähän epäkohteliasta ja tahditonta "palkita" sut duuniin palkannut yritys sillä, että jäät heti pitkälle lomalle.
Naiset on kieroja ja kostonhimoisia. En nyt sano etteikö miehetkin tätä lajia osaisi, mutta kyllä kaikenlainen paskan jauhaminen, juonittelu, kieroilu ja kostonhimoisuus on yleisempää naisten keskuudessa. Mulla on ikäviä kokemuksia siitä kun suuri joukko naisia laitetaan samoihin tiloihin, ilman että seassa on yhtäkään miestä. Äkkiä ne klikit muodostuu ja ryhmään tulee ihan pähkähullu kahtiajako. Sitten supatellaan selän takana sitä kuuluisaa paskaa ja mulkoillaan happamana vastapuolen ihmisiä. Tosi ahdistavaa! Ja ennen kaikkea surullista. Oon alkanut ihan vakavasti miettiä mun urahaaveitakin siltä kantilta, että millaisessa porukassa todennäkösesti tulisin sitten työskentelee jos kouluttautuisin alalle X. Olisiko vaihtoehto Ö sittenkin parempi? Mulle olis paljon mielekkäämpää olla yks pojista ku yrittää tulla toimeen hirveen - anteeksi nyt vain - kanalauman kanssa.
Miehet on sikoja. Näin sanoo yleensä nainen, joka ei vaan osaa olla haksahtamatta jatkuvasti niihin baaritiskillä rivissä koreileviin renttuihin, ja jolta jää se nurkkapöydässä kyhjöttävä kiltti piltti huomaamatta - siis just se, jossa olisi jopa eniten potentiaalia aviomieheksi ja tulevien lasten isäksi. ;)
Miehet on tunteettomia sikoja, mutta jos mies itkee, se on nolo mammanpoika. Ei varmaan tarvi erikseen mainita, että kaavassa on "pieni" ristiriita. Usein se tunteeton sika tarkoittaa sitä, ettei mies suostu hyppimään naisen pillin mukaan. Hitsit miten tunteetonta, jos ihmisellä on ihan oma tahtonsa! (Jos haluaa elämäänsä ensisijaisesti miellyttämishaluisen olennon, kannattanee ottaa talouteensa miehen sijasta koira.) Ja sitten jos se mies erehtyy itkemään vaikka riitatilanteessa, ei helvetti mikä paskahousu täytyy olla kyseessä. Tosimiehet ei vollota hei!
Nainen haluaa muuttaa miehen toiseksi ihmiseksi. Tää on oikeastaan jatkoa tohon edelliseen. Miksi naisella on oikeus sanoa miehelle että hei, vähänkö sä pukeudut juntisti, etkö vois ostaa uusia vaatteita, ja minä lähen kyllä kävelee jos sä parran aiot kasvattaa. Tuskin vastaanotto olis kovin lämmin jos mies latais takasin että hei, sun vaatteet on ihan hirveitä ja näytät vähän isolta tossa sun makkarankuoritopissa, etkö viittis vähän päivittää tyyliäs. Ja suhteen jatkuttua useita vuosia, yleensä juuri naisen suusta kuulee motkotusta tyyliin silloin alkuaikoina ei Pertillä tota kaljamahaa kyllä ollut. Mun mielestä olisi ihan asiallista töksäyttää tällaiselle Miss Upealle että niin, ja sinäkin silloin alussa jaksoit sentään meikata itteks nätiksi ja pukeutua muuhunkin kuin kollareihin. :p
Tosielämän salkkariheidit. Jos mies lyö, se on suunnilleen linnaan passitettava, ihan hullu wife beater! Mutta hei, eiks nyt naisella oo heikompana osapuolena oikeus vetää pataan ketä haluaa ja milloin haluaa, kun oikein ärsyttää? Tosi mies kestää kyllä iskut! Näin meillä vuoden 2013 sivistyneessä Suomessa. Keskustelupalstoilla kysellään: saako nainen lyödä? Todella surullista, jos joku on niin hukassa, että joutuu netistä etsimään vastausta tollaiseen kysymykseen. Henkilökohtasesti oon sillä linjalla, että aikuisen ihmisen vaan yksinkertaisesti täytyy pystyä hillitsemään kiukkunsa ilman, että aina on vedettävä jotakuta lähellä olevaa ihmistä köniin sen purkamiskeinona. Lisäksi, eiköhän miehiä hakkaava nainen tee vähintään yhtä paljon tuhoa kauniille ajatukselle tasa-arvoisuudesta, kuin mies joka lyö naisia. Väkivalta ruokkii väkivaltaa, puolin ja toisin.
Miehet on putkiaivoja. Wikipedian mukaan putkiaivo on naisten käyttämä nimitys miehestä/henkilöstä, joka ajattelee suoraviivaisesti ja yksinkertaisesti. Mun mielestä yksinkertainen tapa ajatella ja yksinkertaiset ajatukset on kaksi aivan eri asiaa - ensinnä mainittu on mun mielestä ihan positiivinen piirre, joten en ymmärrä, miks putkiaivo-sanaa käytetään haukkumamielessä. Miksi vaikeuttaa elämäänsä ajattelemalla asioita mutkikkaasti? Mä oon usein jopa hieman kateellinen miehisestä ajatusmaailmasta. Olis ihan helvetin hienoa osata olla edes kerran elämässään looginen!
Hormonit. Pöh, hitto miten nään punaista joka kerta, kun joku nainen innostuu lässyttää hormoneista selitelläkseen jotain hirviömäistä riehumiskohtaustansa. Ilmassa on merkkejä jotka viittaa lähinnä kolmanteen maailmansotaan, mutta hei kato ne hormonit, ei sen vakavempaa! Hormonien piikkiin menee astioiden lentely, bitchslappien jakaminen ja hillitön huutaminen - toistuvasti, luonnollisesti. Ja jos tästä hormoniriehumisesta joku kehtaa varovasti huomauttaa, pian paikalle kurvaa ruumisauto aika varmasti.
Nainen on oikeassa, silloinkin kun on väärässä. Mikä siinä on, ettei voi vaan myöntää että oho, tulipa nyt tehtyä pieni virhearvio? True Nainen (isolla N:llä!) nalkuttaa maailmanloppuun ja takaisin, aiheesta kuin aiheesta. En yhtään ihmettele sitä, jos miehet kokee välillä tarvetta lähteä jätkäporukalla baariin sikailemaan - tosin, True Nainen jäkättää siitäkin. Tai siis, nimenomaan just siitä. Miks naisilla saa olla tyttöjen iltoja, mutta poikien illat on suurin vääryys mitä maailmasta löytyy?
TV-kanavan vaihtaminen on synneistä pahin. Mä en ymmärrä, miksi kanavien räpsimisestä pitää vetää kauheat rageemiset. Sillä ei oo mitään merkitystä, että nainen on kokonaan toisessa huoneessa tai keskittyy ihan toisiin asioihin - sitä kanavaa ei vaan nyt jumalauta vaihdeta ilman että tulee ämpärillinen kiukuttelua niskaan. PRKL.
Kommunikaation vaikeus. Naiset usein tuppaa vinkumaan ettei se suomalainen mies paljoakaan puhua pukahda, mutta mitäs naiset sitten tekee? Sen sijaan että nostaisi kissan pöydälle ja menisi suoraan asiaan, puhe vaan kiertelee ja kaartelee varsinaisen asian ympärillä. Vihjaillaan ja arvuutellaan, ja jos ei vihjeet mee putkiaivomiehen päähän perille, mökötetään ku ei toi toinen tajuu taas mistään mitään. Tää on asia joka mua on alkanut ihan todenteolla ärsyttää, ja nykyään mulla onkin vähän se periaate, etten suostu ottamaan minkäänlaista vihjailua kuuleviin korviini. Jos asiaa ei voi sanoa selvällä suomenkielellä ääneen, se ei liene kovin tärkeetä. :p
Nykypäivän äidit. Yks mikä ei mun tajuntaan mahdu, on se, että miks ihmeessä tuoreet äidit tuntuu usein olevan jotain mitalia vailla kestettyään urhoollisesti synnytyksen ja sen kamaluuden? Ei kukaan varmaankaan pakota sitä lasta pungertamaan maailmaan, jos ei sitä itse vapaaehtoisesti halua tehdä. On myös hyvä pitää jalat (edes varpaat...) maan pinnalla sen verran että ymmärtää, ettei vanhemmaksi tuleminen tee kenestäkään maailman tärkeintä ja merkittävintä ihmistä. Omalle lapsellesi sä oot sitä, mutta et esimerkiksi tuntemattomille kaduntallaajille. Siitä mä en taida edes aloittaa, mitä mieltä oon tämän hetken vapaakasvatus-trendistä ja kassajonossa liukuhihnoilla kilpaa kiipeilevistä kakaroista. Mutta yksi äitiyteen liittyvä aihe ansaitsee ihan oman kohtansa tällä listalla, ja se on...
2010-luvun nettimammat. Jauhetaan paskaa julkkiksista, bloggaajista ja jopa omista tuttavista jollain vauvapalstalla sekä perustetaan julkinen blogi, jonne kerrotaan koko elämäntarina likaisintakin yksityiskohtaa myöten ja postaillaan päivittäin kuvia vauvan hassuista ilmeistä. Mä en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi kukaan äiti laittaa julkiseen levitykseen kuvia omasta lapsestaan? Harva aikuinen haluaa että itestä päätyy mitä tahansa kuvia nettiin, joten miksi ihmeessä lapset sitten on vapaata riistaa? Siksikö, että joku vuoden ikäinen ei (vielä) osaa ilmaista omaa tahtoaan? Mä en ainakaan arvoistaisi pätkääkään, jos mun äiti olisi ysärin alussa tehnyt mun elämäni ensimmäisistä kuukausista/vuosista "CV:n" nettiin, josta kuka tahansa voisi käydä lukemassa mun viimeisimmät kuulumiset ja tuijotella mun pullaposkia ja super söpöjä naamanvääntelyitä. Kiitti v*tusti hei. Salasanaton vauva-/lapsiblogi on mun mielestä lähinnä mauttomuuden ja ajattelemattomuuden huipentuma. Ensinnäkin mua ihmetyttää, ketä edes jaksaa kiinnostaa tuntemattomien ihmisten lapset ja niiden kuulumiset? Ollaanko me nykyään niin sensaation hurmassa kun puolet päivästä muutenkin kuluu jossain Iltasanomien nettisivuilla julkkisjuoruja lukien, niin on ihan normaalia olla kiinnostunut jostain kaverintuttavanserkunisänsedänpojanpojantyttärenesikoisen asioista? Toisekseen, millainen äiti uskaltaa laittaa lapsestaan kuvia blogiin, samalla tiedostaen että ihan kuka tahansa voi sitä käydä lukemassa? Oli lukijan älykkyysosamäärä mikä hyvänsä. Kaikki ihmiset tässä maailmassa ei oo hyväntahtoisia. Usein ajatellaan myös, että äkkiähän ne kuvat saa poistettua jos tulee toisiin ajatuksiin. Se, että ottaa kuvan pois blogista, ei tarkoita että kuva olisi poistettu samalla klikkauksella kaikkialta netistä. On Pinterest, We Heart It sun muut joissa kuvat leviää nopeammin kuin rutto keskiajalla. Mun mielestä reiluinta olisikin, että jokainen saisi ihan itse päättää (kun vaan ikänsä puolesta sellaisia päätöksiä kykenee tekemään), että haluaako nettiin kuviansa vai eikö. Ja tosiaan, tarkoitan tällä nyt puhtaasti blogeja, enkä niinkään vaikka Facebookiin ladattuja kuvia, jotka on rajattu näkymään vain pienelle määrälle luotettavia ihmisiä. Ymmärrän tosin niitäkin, jotka sanoisi FB-kuvillekin jyrkän ein.
Se ei enää rakasta mua kun ei oo viikkoon tuonut mulle kukkia! Ja ne miljoona muuta signaalia siitä, että suhde on ihan kuollut ja kannattaa lähteä pois siitä. Äh. Mun mielestä psykologian opiskelu voisi olla pakkopullaa kaikille, ihan siinä missä ruotsikin. Psykan kirjoista saattaisi toivottomille romantikoille (useimmiten naisia) selvitä, että kas vaan, parisuhteella on eri vaiheita. Ei sen alkuhuuman oo tarkoituskaan kestää hautaan saakka, vaan vähänkin pitkäaikaisemmassa suhteessa on vääjäämättä edessä arkistuminen. Hittoon ne hattaran sävyiset prinsessasadut.
Se pettää mua kun tuo kukkia! Niin no...
Ja kyllä! Onhan ne miehet ihan helvetin kamalia olentoja ja ne tekee hirveitä asioita. Mutta hups, sama taitaa päteä naisiinkin. Ehkä inspiraatio postaukseen tuli siitä, että mä en voi sietää sellaista "tasa-arvoa", jossa feminismin nimissä naiset yritetään nostaa johonkin norsunluutorniin, niiden putkiaivoisten, (tunteettomien) sikojen yläpuolelle. Naisiin kohdistuu yhteiskunnallisella tasolla paljon ongelmia, kyllä vaan, mutta en jotenkin usko esim. vihapuheen loppuvan sillä, että vihataan vaan takaisin ja pyritään tallomaan Louboutinit kopisten se toinen sukupuoli kokonaan. Tasa-arvon pitäisi merkitä sitä, että ollaan tasavertaisia, oli sitten nainen tai mies. Sori soul sistersit jos tästä tekstistä joku nyt pahoitti mielensä. :D
Niin ja ohhhhhoh, tää oli muuten 700. julkaistu postaus tässä blogissa! ;)
I’ve seen a person go to shows and raise a lighter app, but if you’re at my concert please don’t ever try that crap
Haha, kenkäpostausta taaaaaaaas luvassa. Lupailin aiemmin parempia kuvia Pistoleista, joten tässäpä niitä vihdoin ja viimein! En vieläkään meinaa ihan uskoa, että mulla on nyt nää useita vuosia ihailemani popot omassa kenkähyllyssäni. ;)
And so they went out to lunch and talked about both their lives, and she forgot how she would always get lost in his eyes
OMG. Nike se vaan julkaisee sesonki toisensa perään mitä upeimpia ja rouheimpia popoja. Tämän metallinelikon bongasin Net-A-Porterilta, tosin sekä kultaiset että hopeiset Air Maxit oli jo myyty loppuun. Mutta noi kultaiset Dunkit mulle koossa 10.5, kiitos!!! Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki... :D
Pistoolit
Tänään sain vihdon käsiini My Wardroben paketin, jee! Ai että miten tyytyväinen oonkaan, kun päätin nää Pistolit tilata. Kokovalinta osui nappiin, bootsit on tosi mukavat jalassa ja tietty ne näyttääkin melko kivoilta. ;) Parempia kuvia tulossa, jahka saan kengät ikuistettua päivänvalossa!
(Sääli ettei pakettia tällä kertaa kiikuttanutkaan ovelle joku DHL:n komeista kuriiripojista, vaan tympeä Itellatäti. Oon välillä miettinyt, että onks noilla lähettifirmoilla joku naamaraja työntekijöille, kun ne aina tuppaa olee aika komeita ainakin mun mielestä? :D)
LV dreams
Ylärivi vasemmalta oikealle Eva pochette monogram, Speedy 30 monogram, Neverfull GM damier ebene. Kollaasin keskellä Alma PM vernis amarante. Alarivi vasemmalta oikealle Artsy MM monogram, Speedy 35 damier ebene, Eva pochette damier ebene.
Oon aikalailla varma, että mun seuraava laukku tulee olemaan Louis Vuitton. Viime aikoina en oo kauheasti edes katsellut muiden muotitalojen laukkuja, sillä hinku päästä LV:n Espan liikkeeseen laukkuostoksille on kasvanut todella suureksi. ;) No, eipä siitä olekaan kuin vaivaiset 6-7 vuotta kun ensimmäisen kerran ihastuin monogram-kuosiseen laukkuun. Laukku oli Manhattan GM ja bongasin sen kun aikani kuluksi selailin äidin Me Naiset -lehteä. :D Tykästys LV:tä kohtaan kuitenki vähän hiipui kun tajusin että ei hemmetti, joka viidennellä tässä pitäjässä on jotain feikki-Speedyja ja Neverfulleja. Miksi siis unelmoida aidosta, kun kaikki aina olettaisi sen olevan halpa tuliainen Viron katukojusta? Ja piraattiveska taas ei ole omalla kohdallani tullut ikinä kysymykseenkään, ei edes teininä. Mun näkökulmasta kaikenlaiset rip offit on loukkaavia suunnittelijaa kohtaan, ja muutenkin arvostan ensiluokkaista laatua huomattavasti korkeemmalle kuin näyttävää logokuosia. Toki feikkiteollisuus on usein yhteydessä rikollisuuteen. Siinä missä feikkejä ei ole laillista ostaa, niitä ei myöskään saa myydä esim. (facebook-)kirppareilla tai huuto.netissä. Ja niin, jos tilaat netistä melkein Louis Vuittonin ja se jää tullin hampaisiin, et sitä tuu käsiisi saamaan - etkä myöskään rahojasi. Sakkokin voi jossain tapauksissa tulla kyseeseen. No, ehkä riittää mesoaminen tältä erää. :P
Aika pian kiinnostus LV:tä kohtaan palasi takaisin. Aloin ajatella asian niin, että tärkeintä on kun minä itse tiedän mitä ja mistä oon rahoillani ostanut. Jos joku pitää real dealia feikkinä, siitä vaan. Ystävääni lainatakseni, kyllä laukkuharrastajat aidon tunnistaa. ;) Tän hetkiseltä LV-haavelistalta löytyy perus monogrammin lisäksi damier ebeneä sekä yksi vernis-nahkainen laukku. Mulla on kauan ollut mielessä kolme tiettyä laukkua, joista jonkin haluaisin kotiuttaa ihka ensimmäisenä Vuittoninani Helsingistä: Speedy 30 monogrammina, Eva pochette monogrammina tai Alma PM vernis amarantena. Valinta ei oo helppo! Speedy lienee kaikista suosituin laukkumalli, josta moni aloittaa LV-kokoelmansa kartuttamisen, ja joka olisi varmasti passeli arkilaukku. Eva pochettelle mulla olisi käyttöä myös, koska tarvitsisin neutraalin värisen pikkulaukun joka kävisi sekä arkeen että juhlaan.
Ja sitten se Alma PM. Ei varmastikaan käytännöllisin laukku LV:ltä, mutta kun se on vaan niin upea! Oon haaveillut laukusta Speedyn ohella vuosia, ja kiiltonahkainen PM-kokoinen Alma värissä amarante sijoittuu ihan heittämällä mun unelmalaukkujen TOP-3:een. Tässä laukussa hintakin nousee ihan huimaa vauhtia - edellisen korotus oli n. 100€. Hintojahan LV nostaa pari kertaa vuodessa, joten voi olla että jos nyt lykkään laukun ostoa, en sitä enää parin vuoden päästä raaski edes ostaa. Okei, en nytkään raaskisi, mutta en voi itselleni mitään, tuo laukku on vaan niin unelma! :D Ensi kuussa täytän 22, joten olisiko tässä ainesta synttärilahjaksi itseltä itselle? ;) Tai no, todennäköisesti jää myöhäiseksi synttärilahjaksi, sillä ihan hetkessä tuohon ei rahoja säästetä. Mikäli kuitenkin päädyn nyt Speedyyn tai Evaan, tämä on ehdottomasti seuraava säästökohde!
Haavelistalta löytyy myös Artsy MM monogrammina, sekä damier ebeneä Neverfull GM:n ja Evan pochetten muodossa.
Michael Kors did it again (part. 1324567764)
Arvaako joku, mikä näistä kelloista on tulossa mun luo? ;)
Vaikka olin useaan otteeseen unelmoinut uudesta kellosta viime aikoina, en kuitenkaan ajatellut hankkivani sitä ihan vielä. Unelmalaukkuun säästäminen on kesken sun muuta. Löysin kuitenkin Asosille niin loistavan alekoodin että oksat pois: 30% alennus kaikesta (normaalihintaisesta). Ei montaa sekuntia mennyt, kun olin jo klikannut ihailemani kellon ostoskoriin, kirjautunut asiakastililleni ja koodin toimivuutta testaamassa. Ja kyllähän se toimi, jes! Koska Michael Kors on jenkkiläinen merkki, olin miettinyt että tilaisin tokan kelloni taas tuttuun tapaan Shopbopilta sillä sieltä se viimeksikin tuli hieman Euroopan hintoja halvemmaksi - tulleineen päivineen. Nyt kuitenkin Asos tuon alekoodin ansiosta päihitti Shopbopin mennen tullen. ;)
Jos joku haluaa kokeilla, koodi on ATTFS ja tosiaan 30% pitäisi napsahtaa tilauksesta pois. Ei mitään tietoa miten kauan koodi on vielä voimassa, mutta ainakin vielä pari tuntia sitten toimi! Laittakaahan kommenttia tulemaan, mikäli hyviä löytöjä tulee tehtyä. ;)
Asosille shoppailemaan kuvaa klikkaamalla (mainosbanneri)!
11 vastausta & 11 faktaa
Postauksen kuvituksena toimikoon Lindexin statement-kaulakoru, joka on alelöytö muutaman viikon takaa. ;)
Sain Haaveisto-blogin Elliltä tämmösen haasteen, jossa mun on tarkoitus vastailla 11 Ellin laatimaan kysymykseen ja kertoa sen jälkeen 11 faktaa itestäni. Kiitos haasteesta! Tässäpäs näitä vastauksia. :) Oon nyt tositosi laiska enkä jaksa haastaa ketään.
1. Lemppari blogit?
Lemppareita on tosi paljon, mm. Style Scrapbook, The Blonde Salad, Tuula, Kayture, Chicmuse, 5 inch and up, Yummy, Mungolife, Strictly Style, PS I Love Fashion, Mariannan, Lainahöyhenissä, In my ballerines, Jonnamaista, More than letters ja tietysti Haaveisto!
2. Parasta ja huonointa bloggaamisessa?
Parasta on se, että tää on loistava kanava jonne höpötellä kaikista kevyistä ja pinnallisista (ja välillä vähän vähemmän kevyistä ja pinnallisista) asioista, jotka mielessä liikkuu. En usko että mun kavereista kukaan jaksaisi jatkuvasti kuunnella, kun YSL sitä, Fendi tätä jne, vaikka tietty materiastakin välillä tulee jauhettua. Blogimaailmassa samanhenkiset löytää usein toistensa blogeihin ajatuksia vaihtamaan, ja se on just hienoa! Huonointa on ehkä se, että sillon kun on viis miljoonaa postausideaa, ei oo aikaa toteuttaa niitä, ja sillon kun ei oo ideoita niin aikaa kyllä piisaisi. :D
3. Ruokabravuurisi?
Hmm, kai se sitten on se kanavuohenjuustosalaatti kun kaikki sitä aina tuntuu kehuvan. :D Ite tosin oon jo aivan kyllästynyt siihen.
4. Huonot tapasi?
Mulla on paha tapa suunnitella ja ideoida kaikenlaista, mutta toteutus useimmiten tuppaa jäämään. En oo kauheen käytännöllinen ihminen.
5. Säästätkö rahaa tällä hetkellä johonkin tiettyyn?
Joo! Lähiaikoina olisi tarkoitus lahjoa itseäni uudella laukulla. Ihania vaihtoehtoja on vaan niin paljon että pitää vähän pohdiskella vielä, mitä oikeasti haluan seuraavaksi. :)
6. Oletko koukussa johonkin, mihin?
Mulla tulee vaan syötävää mieleen :D No, Pirkan grillijuustoon, Valion kreikkalaiseen jogurttiin ja Läkerol Cactus-pastilleihin.
7. Jännittävintä/hurjinta, jota olet kokenut?
Loppujen lopuks en oo mitään kauhean jännää ja hurjaa kokenut koskaan, ei tuu ainakaan mieleen mitään erikoista.
8. Mitä valmistaisit avokadosta?
Varmaan ihan vaan salaattia seuraavanlaisella kokoonpanolla: jääsalaattia, paprikaa, punasipulia, kurkkua, kanaa ja grillijuustoa. Mahdollisesti bonuksena vielä aurinkokuivattua tomaattia sekaan. :P
9. Milloin olet viimeksi saanut postikortin?
Oliskohan ollut viime jouluna? Tosi harvoin tulee kortteja saatua, enkä kyllä kovin aktiivisesti niitä itsekään lähettele.
10. Joululahjatoiveesi?
Vuosi vuodelta käy vaikeammaks antaa vastausta, kun tätä kysytään. :D No aloitetaan nyt vaikka konvehtirasioista, Wiener Nougat ja Maraboun Paradis on ihan must! Hajuvesilahjat on aina ihania, ja äiti onkin jo luvannut sellaisen mulle ostaa. Pentikin porokuvioiset glögilasit olis jotain niin ihanaa! Lahjakortit on aina varma valinta, samoin kuin leffaliputkin. Acnen Canada -kaulahuivi tummanharmaana tai viininpunaisena olis mahtava, mutta sen todennäköisesti tuun itse hankkimaan, en kehtaa sitä keneltäkään toivoa.
11. Mitä näet, kun katsot oikealle?
Takan, jossa palaa tuli. ♥
Ja sitten ne 11 faktaa, jotka oli hirveen vaikeeta keksiä.
1. Oon ihan kamalan kömpelö! Välillä tuntuu ku olisin joku tosielämän Bridget Jones konsanaan. Mikään ei pysy mulla kädessä ja oon aina törmäilemässä, kompuroimassa, sotkemassa... the list goes on and on. En varmaan ikinä tuu olemaan sellainen ladylike -nainen, ihan vaan jo käsittämättömän kömpelyyteni takia. :D
2. Teininä mulla oli yli 10 rengasta korvissa, ja yhdessä vaiheessa oli lävistys kulmassa, myöhemmin nenässäkin. Nykyään yhdet korvikset riittää, tosin lisäksi mulla on kaks korua oikean korvan rustossa.
3. Oon kuunnellut 12-vuotiaasta saakka räppiä. Nuorempana kaikki aina jaksoi hokea mulle, kuinka se mun räppivaihe tulee vielä menemään ohi iän myötä. Niin no, ens kuussa täytän 22, eikä kyllä oo vielä mitään merkkejä ollut siitä, etteikö tää "vaihe" tulis kestämään vielä hyyyyyvin pitkään. ;) Musiikkimakuni on kyllä hirveesti laajentunut vuosien varrella, mutta kyllä räppi on yhä se rakkain genre mulle.
4. Aiemmin mulla meni helposti jopa 50€ kuukaudessa kaikenlaisiin muoti- ja sisustuslehtiin, mutta nykyään niiden lukeminen on vähän jäänyt. Jos postilaatikkoon kolahtaa vaikka Elle, menee helposti useita viikkoja ennen kuin saan aikaseks lukea sen.
5. Oon koko päivän odottanut malttamattomana, että huomenna pääsen ostamaan eräältä savustamolta i h a n a a savukalasalaattia! Sitä kun iskee ruisleivän päälle, aijai.
6. Ennen mua ärsytti kauheasti ihmiset, jotka taukoamatta räplää hienoja puhelimiaan, jopa seurassa ollessaan. Hävettää myöntää, mutta nykyään oon itekkin ihan samanlainen! Okei, en mä nyt esim. ravintolassa kaverin kanssa ollessa kehtaa alkaa tekstailemaan jonkun kolmannen osapuolen kanssa, tai muutenkaan kun pitäisi osata olla läsnä jollekin tässä ja nyt. Mutta muuten tulee iiihan liian herkästi kaivettua puhelin esiin taskusta/laukusta kun on muutaman sekunninkin jouten tai joutuu odottelemaan, vaikka nyt kassajonossa tai liikennevaloissa seisoskellessa. Noloa kun on aina iPhone kädenjatkeena. Tästä pitäisi ehdottomasti opetella eroon!
7. Viime kesänä aamukahvista tuli mulle tapa, kun piti herätä jo kuudelta eikä silmiä meinannut saada auki sitten millään. Vahvaa kaffea kehiin, kiitos! Hiljattain kuitenkin totesin, ettei se kofeiini taida sopia mulle pätkän vertaa. Kun yhtenä aamuna kahvi jäi väliin pommiin nukkumisen takia, olo oli mitä loistavin pientä uneliaisuutta lukuunottamatta! Kädet ei tärissy ja olo ei ollu läheskään niin rauhaton ja hermostunut. Nyt oonkin ajatellut totuttautua aamukahvista pikku hiljaa pois.
8. Sinkki on muuttanut mun elämän - no, lähinnä ihon! Viime kesästä lähtien mun leukaan on tullut säännöllisesti kipeitä pahkuroita, joita ilmeisesti hormonifinneiksikin kutsutaan. Kokeilin vaikka mitä tököttejä, hiilarien karsimista minimiin ruokavaliossa jne, mutta aikaansaamattomana ihmisenä en jaksanut lääkäriin lähteä vaivani kanssa. Sitten luin yhdestä blogista, kuinka sinkki on auttanut bloggaajaa vastaasvassa ongelmassa. Ja niin taisi mullakin tapahtua! Oon pari viikkoa syönyt sinkkiä, eikä enää yhtä ainoatakaan näppyä ole tullut ihoon. Jee!
9. Lempivärini on kirkkaanvihreä.
10. Nukahdan parhaiten kippuralle käpertyneenä. :D Joo, tässä vaiheessa alkaa hieman mielikuvitus loppua...
11. Tää vuosi on ollut yksi mun elämän kivoimpia, mutta mulla on sellainen tosi hassu tunne että ens vuodesta tulee vieläkin mahtavampi! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)