TOP15: Bags of the AW15-16 season

monnier1
Pitkästä (?) aikaa olisi kunnon laukkukuolaamista luvassa! Selailin Monnier Freresin valikoiman läpi, tarkoituksenani hieman kartoittaa millaisia laukkuja tämän hetkiseen sesonkiin kuuluu. No vaikka mitä! Ensinnäkin jokainen itseään kunnioittava brändi on luonut oman versionsa bucket bagista eli ns. ämpärilaukusta - sellaisia on aivan pilvin pimein nyt myynnissä. Kiva niin, koska mua bucket bagien rennon huoleton malli on aina puhutellut :) Täydellinen the one on vielä hakusessa, vaikkakin todella upeita on tullut jo jokunen vastaan. Sääli vaan, että niillä on usein ollut "hieman" hintaakin. Bucket bag -ilmiön lisäksi kovaa huutoa laukuissa ovat kaikenlaiset hapsut, murretut värit + punainen kaikissa mahdollisissa sävyissä, sekä materiaaleista mokka. Söpöjä minikokoisia laukkuja vilisee edelleen kaikkialla, mutta onneksi edelleen on tarjolla myös niitä hitusen käytännöllisempiäkin laukkukokoja... :) 

Noh mutta tosiaan, tässäpäs olisi mun suosikkibongauksia Monnierilta kollaaseihin koottuna! TOP3 muodostuu ehdottomasti Chloén laukuista, ne ovat vaan niiiiiiiin nättejä. Varsinkin uutuusmalli Hudson on todella hieno hapsuineen, mutta myös tuo jo jokusen sesongin pinnalla pysytellyt IT-laukku Drew kelpaisi mulle värissä kuin värissä. Siinä tykkään pyöreästä, hieman jopa "ronskista" muotoilusta yhdistettynä siroon kullanväriseen ketjuun. Gala puolestaan on varsin onnistunut versio äsken mainituista bucket bageista. Tykkään! 

Tässä vielä lisää kivoja laukku-uutuuksia. Mikä kolahtaa eniten? :)

monnier2
monnier3

// Such a bagaholic that I happen to be, I'm always eyeing gorgeous bags online. Thank god I live in a place where there's not even a single one luxury shop selling designer bags... otherwise I would be that creepy gal doing constantly some windowshopping, my eyes stuck on beauties by Chloé, Sophie Hulme, Kenzo, Burberry and so on! Here is my TOP15 bags of the current season, all from Monnier Freres. I'm especially loving Chloé bags - come on, aren't Hudson, Drew and Gala just awesome pieces of great designing? Which one of these 15 bags is your favorite? :)

Uutta meikkipussissa

IMG_2057
Pähkäilin aiemmin, mikä Urban Decayn luomiväripaletti kannattaisi valita. Päädyin lopulta Naked2:een, koska pitkän ja hartaan vertailun perusteella sen värivalikoima vaikutti monipuolisimmalta omaa käyttöäni ajatellen, ja sävyt ihooni ja silmieni väriin sopivimmalta. Muutamia luomivärinappeja oon jo testaillut, ja hyvältä vaikuttaa! Taisi olla joka euron arvoinen kosmetiikkahankinta. Pitäisi vaikka ensi viikonloppuna ottaa projektiksi katsella Youtubesta meikkausaiheisia v-logeja, sillä mä en tosiaankaan oo mikään mestarimeikkaaja. Oon käyttänyt todella vähän luomivärejä, ja lähinnä niin että oon sutinut yhtä sävyä koko luomelle. Sentään oon tajunnut hieman häivyttää rajoja, no worries sen suhteen. :D 

IMG_2058

IMG_2074

IMG_2075

IMG_2070
Sävyt ovat ihanan pigmenttisiä, ja myös paletin mukana tullut sivellin on yllättävän laadukas. Mukana tuli myös testeriversio UD:n kaikista neljästä silmämeikille tarkotetuista primereistä, ja niitäkin täytyisi kokeilla lähiaikoina - sen, joka parhaaksi osoittautuu, oon ajatellut hankkia ihan normaalikokoisena putelinakin. Nykyään käytän harvoin meikkivoidetta ilman pohjustusvoidetta, joten yhtäläiseen silmämeikillekin haluan kunnon pohjustuksen jotta värit pysyy parhaiten. :)

IMG_2081

IMG_2083
Toinen uusi juttu meikkipussissa on Papier Poudre -puuteripaperit. Keväällä ostamani Make Up Storen kiillonpoistopaperi ei oikein toimi mun iholla, joten oon käyttänyt viime aikoina lähinnä Rizla-papereita. :D Ne ovat oikein kelvollisia ylimääräisen kiillon poistossa, mutta välillä iho kaipaa paperilla taputtelun jälkeen vielä puuteria viime silaukseksi. Puuteroidut paperit olisivat siispä kaikkein kätsyimpiä. Olinkin iloinen huomattuani, että brittiläiseltä Papier Poudre (klik!) -firmalta voi tilata yhden sample-tuotteen hintaan £0.01, postareita taisi olla £1.50 jos oikein muistan. Tämä on siis ihan se normaali pakkauskoko, eli vihkonen sisältää 65 arkkia puuteripaperia - kyseessä ei ole mikään pikkuinen testeriversio. Sitten kun nämä loppuvat, ostan kyllä samalta puljulta lisää puuteripapruja! 12-pack vihkoja maksaa reilut parikymmentä puntaa, eli ei sekään nyt mitään älytöntä kiskontaa ole, ottaen huomioon miten kauan yksi 65 arkin vihko riittää ainakin omassa käytössäni. 

// New in my makeup bag: Naked2 palette by Urban Decay and Papier Poudre booklet. I really like both products, great buys! 

Vitran tuoleja alessa Stockmannilla!

vitra

Jaahas, tulikin just tehtyä hieman tyyriimpi heräteostos... tai noh, heräte ja heräte kun kyseinen tuote on ollut haaveissa jo monia vuosia. :) Nimittäin, Vitran Eames Plastic Side Chair -tuoli mustana on piakkoin mun! Tilasin sen äsken Stockalta, hups. Selailin nettikauppaa pitkästä aikaa, enkä voinut uskoa todeksi kun näin unelmatuolini todella hyvässä alennuksessa. Ei missään nimessä ollut tarkoitus törsätä, mutta kun tuli mahdollisuus saada näin hyvään hintaan designtuote josta takuulla tykkään nyt ja tulevaisuudessa, päätin hankkia sen. Kerrankos sitä! Sattuipa lopullinen hinta tulemaan vielä entistäkin edullisemmaksi, kun koodilla BROOKLYN3 sai 50€ alennusta ostaessa vähintään 300 eurolla kodinosaston tuotteita. Tuolin lisäksi tilaukseen lähti sisustusvalot ja irtopohjavuoka - loppusummaksi jäi reilut 250 euroa. Se on paljon se, mutta kun miettii että jo pelkästään tuoli on normaalihinnaltansa 436 euroa, säästöä tuli ihan mukavasti. En edes muista, milloin oon viimeksi nähnyt Vitran tuotteita alennuksessa, ne kun taitavat mennä designin ystäville muutenkin kaupaksi.

vitra2

Vaikka "pientä" ostomorkkista pukkaa, oon tyytyväinen että nyt sain tämän tuolin napattua itselleni. Oon ties miten kauan kaavaillut Vitran Eames -tuolia lasisen työpöydän kanssa makkariin, mutta se on ollut vähän sellainen "sitten joskus" -projekti juuri tämän tuolin järjettömän ovh-hinnan takia. Myös muita Vitran tuoleja on Stockalla alessa, jos jotakuta kiinnostaa! ;) TÄSTÄ* Stockan nettikauppaan!

Love's the devil counting teardrops in the rain / To the sound of a chalkboard symphony played with nails

100915_outfit

earrings - Bijou Brigitte
blouse - Esprit
clutch - Yves Saint Laurent
bracelet - Michael Kors
jeans - Gina Tricot
sneakers - Adidas Originals

Pakkolakeja ja lakkoilua

IMG_0956
Huomenta! Ennen työmaalle suuntaamista, ajattelin hieman kirjoitella ajatuksiani tämän päivän yleislakon inpiroimana. Hallituksen "pakkolait" ja lakko kun ovat olleet koko viikon kaikkien huulilla, ja luonnollisesti sen myötä oon itsekin sitä aihetta jonkin verran funtsaillut.

Varmaan jokainen, jolla silmät on edes pikkuisen raollaan, ymmärtää ettei tämän maan velkaantuminen enää yksinkertaisesti voi jatkua samaan malliin kuin tähän asti, vaan muutoksia on välttämätöntä tehdä. Jotta niitä konkreettisia muutoksia alkaisi tapahtua, tarvitaan päätöksiä, jotka saattavat olla melko radikaaleja ja kipeitäkin. Mun mielestä on hyvä, että nyt näyttää siltä kun jotain ihan oikeasti olisi tapahtumassa, eikä vain puhuta lämpimikseen ympäripyöreitä. On vastenmielinen ajatus, että Suomi olisi seuraava Islanti tai Kreikka. Vielä toistaiseksi päätöksiä voidaan tehdä itse tämän maan rajojen sisäpuolella, mutta jos talouden ongelmat vaan jatkuvat jatkumistaan, kohta ne käskyt tulee muualta - sitten ei kyllä kenenkään suomalaisen mielipiteitä kauheasti taideta kysellä.

Totta kai se on harmillista jos vaikka niistä sunnuntailisistä napsaistaan se 25% pois, eihän jo saavutetuista eduista ole mukavaa luopua. Ajattelen kuitenkin niin, että ihan jokaisen on oltava valmis leikkauksiin, jotta Suomi pikku hiljaa alkaisi nousta sieltä suonpohjasta jossa se nyt ryömii. En oikein usko, että kenenkään henkilökohtainen talous romahtaa tämän myötä - ehkä pitää vain olla aiempaa tarkempi oman/perheen menojen budjetin suhteen. On elettävä tulojensa mukaan, ja hyvä suunnittelu on kaiken A ja O. Me ollaan totuttu aikamoiseen yltäkylläisyyteen... kaiken mitä kuvitella voi, saa ostettua kaupasta, ja ruokaa on varaa heittää roskiinkin. Tupakkaan tai alkoholiin saattaa hujahtaa jopa satoja euroja kuukaudessa, eikä käy edes mielessä että mitäpä jos lopettaisin keuhkojen saastuttamisen tai maksan tuhoamisen? Menee nyt ehkä ohi aiheen, mutta mun mielestä yhden tupakka-askin hinta saisi olla kympin, ellei jopa enemmän. Vaikka tupakkateollisuus tuokin valtiolle ihan mukavasti tuloja, sen aiheuttamat sairaudet ovat myös valtava menoerä. No, joka tapauksessa tässä taloustilanteessa on mun mielestä hyvä hetki pysähtyä pohtimaan tuollaisia henkilökohtaisia osto-/kulutustottumuksiaan. Mitkä ovat merkittävimmät rahareiät, voisiko jostain tinkiä?

Täällä on myös ihan järkyttävän paljon työttömyyttä, ja itsekin sitä elämää pidemmän kaavan kautta maistaneena koen älämölön 25% lisien leikkaamisesta tai ensimmäisestä poissaolopäivästä palkattomana vähän.. jos ei nyt sentään huvittavaksi, niin turhauttavaksi. Mun mielestä on nykyään pienimuotoinen ihme, jos ylipäätään on se duunipaikka. Eikö siitä voisi olla jatkossakin kiitollinen, vaikka palkankorotuksen sijaan tulisikin jokunen kymppi vähemmän liksaa? Aina voisi nimittäin mennä huonomminkin. Ja jos mietitään työolosuhteita ja palkkoja muualla maailmassa, eiköhän meillä Suomessa oo edelleenkin asiat aika hemmetin hyvin, vaikka niitä leikkauksia tapahtuisikin. 

Yksi erittäin hyvä puoli hallituksen "pakkopäätöslistalla" on se, että yrittäjien tilannetta parannetaan edes hieman. Yrityksissähän niitä työpaikkoja nimittäin olisi, mutta kuka kumma haluaa työllistää yhtikäs ketään, jos se prosessi on yhtä byrokratiahelvettiä ja jo yhden henkilön palkkaamisesta aiheutuu aivan älytön menoerä? Ei riitä, että heikosta taloustilanteesta kärsivien yritysten on maksettava sen työntekijän palkka, kun siihen tulee päälle vaikka ja mitä muutakin kulua. Mun mielestä on oikea suunta, että tähän epäkohtaan on nyt haluttu puuttua, oli nimittäin jo aikakin. 

Tosiaan, itselläni ei ole käynyt edes mielessä että lakkoon tai mielenosoituspuuhiin osallistuisin, mun mielestä on hyvä että nyt se edestakaisin jankkaaminen alkaa olla ohi, ja on otettu askel kohti konkreettisia toimia talouden tasapainoon saamiseksi. Se täytyy kyllä loppuun sanoa, että mun mielestä ihan kaikilta pitäisi leikata, eikä kohdistaa sitä vain pienituloisiin. Etenkin eduskunnan pitäisi tässä kohtaa näyttää hyvää esimerkkiä; olisi asiallista jos edes muodollisuuden nimissä otettaisiin juustohöylällä vähäsen pois heidänkin tienesteistänsä. Toisaalta koen, että ne jotka niska limassa raatavat pitkää päivää yrityksen/organisaation eteen, ansaitsevat ihan joka pennin joka pankkitilille kuukausittain kilahtaa. 

No, ehkäpä tämä riittää aiheesta, nyt sinne töihin! Millaisia ajatuksia ja tunteita tämä aihe teissä on herättänyt? :)

Maapähkinävoit vertailussa

IMG_1783
Kuten saatattekin jo tietää, minä olen tyyppi joka  r a k a s t a a  palavasti maapähkinävoita. Todella harvassa on ne päivät, jolloin en söisi ollenkaan kyseistä herkkua, sillä se sopii niin moneen... Tovi sitten sainkin idean, että tällainen ultimate peanut butter loverhan voisi ostaa kokeiluun useita eri merkkisiä purkkeja, ja PB tastingin jälkeen vertailla niitä keskenään blogissa. Ei tästä nyt mitään kovin syväluotaavaa maapähkinävoiarvostelua taida tulla, mutta kokeillaan ainakin. :D

IMG_1795

Amona makeuttamaton maapähkinävoi

- hinta 3,99€ (K-Citymarket)
- 350g
- 639 kcal / 100g
- valmistettu Alankomaissa
- ainesosat: 100% paahdettu maapähkinä

Tämä on jo muutaman vuoden ollut mun sellainen go-to -maapähkinävoi. Kun ihka ensimmäistä kertaa päätin ostaa maapähkinävoita, ostin sen kummemmin miettimättä tätä Amona -merkkistä, ja siinä olen aika pitkälti pysytellyt, ehkä pari kertaa olen joutunut ostamaan toisen merkkistä kun tämä on ollut kaupan hyllystä loppu. Kurrepurkissa maku ja koostumus ovat täydellisen kohdillaan: maku on pehmeän pähkinäinen, ja koska tässä ei ole lainkaan lisättyä suolaa, se ei muistuta ollenkaan suolapähkinöitä. Käytän tätä kaikkeen mahdolliseen: aamupalasmoothiessa, nopeana snacksina ompun tai banaanin kanssa, puurossa, leivonnassa, ja nyt viimeisimpänä jopa ruuanlaitossa. Sopii siis kaikkeen! :) Ihan sellaisenaankin söisin, jos vain kehtaisin - saattaisi vaan olla varsin kohtalokasta lusikoida tätä suoraan ääntä kohti...

IMG_1805

Urtekram Peanut Butter Smooth

- 3,35€, (K-Citymarket)
- 230g
- 610 kcal / 100g
- valmistettu Tanskassa (pähkinät tulevat Kiinasta)
- ainesosat: Luomu maapähkinöitä, Himalayansuolaa

Urtekramia olen tainnut aiemminkin ostaa, ja kuten silloinkin, en nytkään kokenut mitään WOW -elämystä tätä maistellessani. Heti kun tuotteessa on lisättyä suolaa, maku tuo mieleen suolapähkinät joka ei mielestäni ole laadukkaan pähkinävoin pointti. Siis tykkään kyllä suolapähkinöistä, mutta syön ne mieluummin sellaisenaan kuin tällä tavalla purkitettuna tahnana. Ei se suolaisuus mitenkään överi hallitsevasti tule maussa esiin, mutta tulee kuitenkin eli jatkossa taidan jättää Urtekramin tuotteen kauppaan muiden ostettavaksi. Tosin jos muita vaihtoehtoja ei olisi, mieluummin ostaisin sitä kuin tätä seuraavaa...

IMG_1801

MCennedy Crunchy Peanut Butter

- 3,59€ (Lidl)
- 454g
- 624 kcal / 100g
- valmistettu Isossa-Britanniassa
- ainesosat: 95% paahdettu maapähkinä, ruskea ruokosokeri, palmuöljy, merisuola

Tämä on maapähkinävoitestin ainoa voi, jossa on lisättyä sokeria. Aluksi ajattelin että jätän sokeriset peanut butterit kokonaan vertailun ulkopuolelle, mutta koska tykkään Lidlistä, päätin nyt antaa mahkut heidän valikoimaansa kuuluvalle tuotteelle. Ja muutenkin, olihan se nyt mielenkiintoista ottaa testiin sisältönsä puolesta hieman toisistaan poikkeavia mössöjä. :) En siis ollut tätä ennen koskaan maistanut sokeria sisältävää pähkinävoita, ja samoin crunchy-versiot olivat mulle tuntemattomia, koska olen aina suosinut smoothia koostumusta. Pakko sanoa, että tämä oli viisikon huonoin peanut butter - sitä oikeastaan odotinkin juuri tuon pisimmän ainesosalistan perusteella. Maku on selkeästi suolapähkinäinen, joten en kauheasti innostu siitä. Ajattelin käyttää loput esim. leivonnassa, ja purkin tyhjennyttyä tuskin enää ostan toiste samaa tuotetta.

IMG_1798

Biona Peanut Butter Smooth

- 6,90€ (S-Market)
- 500g
- 623 kcal / 100g
- valmistettu Alankomaissa
- ainesosat: 100% luomu maapähkinä (saattaa sisältää jäämiä muista pähkinöistä ja seesaminsiemenistä)

Bionan maapähkinävoi on ihan kelpo tuote! Tässä on maku kohdillaan (joskin hieman "mieto"), ja samoin se ainesosalista - pelkkää pähkinää vain, hjuva homma. Uskaltaisin ehdottomasti ostaa tätä toistekin, mutta kuinka todennäköisesti tulen tekemään niin? Enpä usko, että ainakaan kovin monesti, ja syynä on puhtaasti hinta. Onhan tämä toki vertailun suurin pakkauskoko, peräti puoli kiloa, mutta miltei seitsemän euroa tuntuu isolta summalta kertaostoksena, varsinkin kun pähkinävoita kuluu mulla usein parikin purkkia kuukausittain. Nopean päässälaskun perusteella tässä on myös kilohinta sieltä tyyriimmästä päästä. Maku tosiaan on hyvä, mutta toisaalta ei mitenkään super special ettenkö jatkossakin voisi pysytellä tutussa ja turvallisessa Amonan oravassa. Oikeastaan äsken mainitun ikilempparini ainoa todellinen haastaja on testin viimeinen tuote, nimittäin...

IMG_1789

Meridian Smooth Peanut Butter

- 3,90€ (Punnitse&Säästä)
- 280g
- 596 kcal / 100g
- valmistettu Iso-Britanniassa
- ainesosat: 100% kuorimaton maapähkinä

Meridianin maapähkinävoita olen pitkään halunnutkin kokeilla, mutta olen aina unohtanut hakea sitä Punnitse&Säästä -kaupasta kun olen sen lähettyvillä liikuskellut. Nyt tämän maapähkinävoivertailun toteuttamista varten kirjasin ihan puhelimeen muistutuksen purkin noutamisesta, ja hyvä niin - tämä on ihan huippuhyvää, yhtä hyvää ellei jopa aavistuksen maukkaampaa kuin Amonan pähkinävoi! Meridianilla on valikoimassa montaa eri variaatiota peanut butterista; löytyy smooth ja crunchy -versiot, ja kumpaakin saa sekä tavallisena että luomuna. True PB-fanin (kuten meikäläisen...) kannattanee harkita kilon purkin ostoa esimerkiksi TÄÄLTÄ, sillä iso pakkauskoko tulee selkeästi edullisemmaksi.

IMG_1788
All in all, suosittelen ehdottomasti ostamaan joko Amonan tai Meridianin maapähkinävoita, mun mielestä ne on selkeästi parhaat vaihtoehdot. Myös Biona on "perus jees", joskaan ei mielestäni aivan sen hintansa arvoista tavaraa. Pääasia pähkinävoita ostaessa on tsekata, ettei ainesosalista sisällä yhtikäs mitään muuta kuin pähkinää - ellei sitten nimenomaan pidä siitä suolapähkinämäisyydestä. Makuja on monia ja niistä on turha kiistellä, mutta tässäpä nyt oli näitä mun PB-mieltymyksiä postaukseksi kirjoitettuna. :) Lähiaikoina teen vielä postauksen siitä, mihin kaikkeen maapähkinävoita käytän - part 1 on luettavissa TÄÄLTÄ!

Urban Decay luomivärit

nakedpalettes
Help! Nyt kun Sokos on alkanut myydä Urban Decayn tuotteita nettikaupassaan ja Helsingin ja Tampereen myymälöissä, olen vihdoinkin ajatellut testata merkin huippusuosittuja Naked -luomivärejä. En vain yhtään tiedä, mikä paleteista mahtaisi olla paras valinta: 1, 2 vaiko 3? Kaikissa kolmessa on aivan ihania sävyjä, joten tuskinpa mikään niistä olisi huono valinta, mutta mielelläni kuulisin teidän kokemuksia. Jos joku omistaa peräti kaikki kolme palettia, mikä niistä on ollut eniten käytössä? Tai jos sinulla on yksi näistä, miksi päädyit juuri siihen? Tässä onkin pähkäilemistä... ;)

Sokoksen nettikaupassa muuten saa koodilla KAUNEUSKUTSUU nyt muutaman päivän ajan -20% alennusta yhdestä kosmetiikkatuotteesta. Paletille jää siis hintaa nelisenkymppiä, eli jopa halvempaa kuin Briteistä tilatessa... ;)

// I've decided to buy myself Urban Decay's Naked eyeshadow palette. The only problem is that I really can't decide which one I should go for - 1, 2 or 3? Which one do you like the most? :)

Sophie Hulme Large Tote Bag

IMG_2211
IMG_2212
Kas, uusi laukkuhan se siinä kuvissa vilahtaa! Postailin ekan kerran vuonna 2012 tykästyksestäni Sophie Hulmen laukkuihin, ja siitä asti niitä on tullut ihasteltua. Silloin kun brändi oli vielä uunituore, laukut olivat aika maltillisen hintaisia... kerran oli hyvin lähellä etten kotiuttanut My Wardrobelta (r.i.p.) moista, mutta jäin jahkailemaan ja laukku ehti mennä nenän edestä, möh. Tämän jälkeen hinnat ovatkin nousseet kovin harppauksin ylöspäin joka vuosi; tällä hetkellä sama laukku maksaa yli 900 euroa esim. My Theresalla

Ja mitäpäs itse sitten maksoin uudesta laukustani? Vaivaiset £92.00 ja päälle parikymppiä postikuluihin. Aikamoinen hintaero! Huusin laukun omakseni eBaysta, kuinkas muutenkaan. ;) Tässä huutokaupassa oli ehdottomasti mun etuna se, että myyjän kuvat olivat aika kehnoja - kellertävässä valossa otetut, hieman suttuisat ja tärähtäneet kuvat eivät ole kauhean myyviä. Pyysin sähköpostitse sitten lisää kuvia, ja sainkin niitä. Lisäksi myyjällä oli loistavat palautteet ja hän oli ennenkin myynyt muutamia designer-tuotteita, joten turvallisin mielin päätin taistella laukusta. Olikohan tässä yksi vai peräti kaksi huutajaa mun lisäksi, joten aika helppo voitto tuli lopulta.

Lopullinen hinta jäi todella edulliseksi, mutta toisaalta muutama satanen olisi ollut mielestäni jo liikaa tästä: laukku on selkeästi nähnyt jo jonkin verran elämää, ja kaipaa pientä puunausta. Siinä on naarmuja ja muutamia tahroja, joten ajattelin huomenna kipittää hakemaan marseillesaippuaa ja kenties Wolyn Neutra -puhdistusvoidetta. Suojasuihke mulla onkin jo kaapissa valmiina. Ei tämä nyt häiritsevässä kunnossa ole jos esim. pienille tahroille ei mitään saa tehtyä, ne näkee lähinnä tarkkaan lähietäisyydeltä syynäämällä, mutta kokeilenpa nyt ainakin noita kikkoja. :) Kauppaan ei ikävä kyllä kuulunut dust bagia tai Hulmen laukuille tyypillistä, sesongittain vaihtuvaa laukkukoristetta, sillä nämä olivat päässeet hukkumaan myyjältä. Ei se mitään, niitä koristejuttuja näyttäisi saavan kohtuulliseen hintaan eBaysta jos sellaisen jossain vaiheessa haluan. :)

All in all, oon todella tyytyväinen ostokseeni! Aivan varmasti ostan tulevaisuudessa vielä toisen jos kolmannenkin laukun Hulmen valikoimasta. Parempaa laukkuesittelyä kunnon kuvilla tulee siinä vaiheessa, kun puhdistusoperaatio on suoritettu. 

// My new bag, tadah! I got this beautiful Sophie Hulme tote from eBay, I paid just £92.00 + postage cost so this was such a fantastic bargain. The bag has some scratches and marks so tomorrow I'm going to clean it up a little bit, but otherwise it's in great condition. I just love it! 

I drive around the streets an inch away from weeping, ashamed of my sentimentality and possible love.

IMG_1569
IMG_1565
Kirjoitin aiemmin tehneeni tilauksen ensimmäistä kertaa Perfume.fi -nimisestä nettikaupasta (joka on muuten suomalainen yritys!), kun bongasin sieltä Pradan Candy EdP:n kelpo hintaan. Tämän yhden tilauskerran perusteella suosittelen tsekkaamaan ko. puljun valikoiman, aion itse ostaa sieltä aivan taatusti toistekin! Tilaus tuli super nopeasti jo muutamassa päivässä noudettavaksi pakettiautomaatista, ja enpä usko että mistään muualta olisin saanut suosikki hajuvettäni yhtä edullisesti vain 55 eurolla - jopa brittiläisten nettikauppojen hinnat jäivät tällä kertaa kakkoseksi. 

Ai että, ihanaa kun eteisen peilin edessä pöydällä pönöttää taas pullollinen lempi tuoksua. Siitä on varmaan lähes vuosi, kun mulla viimeksi oli Candya, ja sen jälkeen olen käytellyt muita... osittain juuri sen takia en ostanut saman tien uutta, kun mulla on noita muitakin hajuvesiä vähän turhankin monta (edelleen), mutta isoin syy oli tuoksun kovanpuoleinen hinta. Halusin ison 80ml pullon, koska tiesin tuoksulle olevan käyttöä, mutta Suomessa se maksaa yleensä hunajaa ja ulkomaalaisilla firmoillakaan ei ole näkynyt aikoihin kovin hyviä tarjouksia. Monilla puljuilla, kuten All Beautylla ja Fragrance Directilla, pitäisi maksaa myös melko korkeat postikulut hajuvesilähetyksistä.  No, nyt tätä on taas, jee! :)

IMG_1570
IMG_1572
Tuoksun lisäksi ostin eBayn kautta Travalo refillable perfume atomizer -matkahajuvesipullon. Travaloon mahtuu tuoksua 5ml ja se kulkee mulla aina laukussa mukana; näin lempiparfyymi on aina käden ulottuvilla. Myös lyhyelle reissulle lähtiessä pärjäisin varmasti pelkän Travalon turvin - mikään ei ole yhtä ärsyttävää, kuin raahata isoa hajuvesipulloa sun muuta "turhaa" kosmetiikkaa mukanaan kaiken muun matkatavaran ohella... Mulla oli jo ennestään yksi Travalo, mutta siinä on ollut YSL:n Parisiennea enkä uskaltanut täyttää sitä uudestaan toisella hajuvedellä, ettei tuoksut pääse sekoittumaan ikävästi keskenään.

Mitkä on teidän lempituoksuja? Entä osaako joku vinkata muita hyviä vaniljaisia hajuvesiä, joita mun kannattaisi käydä myös nuuhkimassa? Yves Rocherin Vanille Noire on kelpo tuoksu, sitä käytin paljon viime keväänä ja alkukesästä, mutta mielelläni otan vastaan uusia suosituksia! Toistaiseksi ei mikään ole päihittänyt karkkista Candya. ;)

// What's your favorite perfume? Mine is absolutely Candy EdP by Prada. I previously mentioned that I bought a new bottle online at just a bargain price, and now I've been able to wear my favorite perfume again for few weeks now. I also got this pink Travalo perfume atomizer which is very handy, as I can easily take it with me wherever I go. 

Ajatuksia terveydestä

IMG_0940
Viime aikoina terveys on ollut sellainen asia, joka on mietityttänyt mua paljonkin. Aiemmin olen pohtinut sitä lähinnä laihduttajan näkökulmasta; miten pitäisi liikkua ja syödä että liikakiloista pääsisi eroon. Kultainen keskitie tuntuisi olevan se, joka mulla toimii parhaiten: mahdollisimman paljon hyötyliikuntaa, päivittäin reippaita kävelylenkkejä ja 3-4 kertaa viikossa "kunnon" hikoilua vaikuttaa olevan liikunnan suhteen ihan toimiva kaava, ainakin tällä hetkellä. Ravinnossa keskityn siihen, että joka päivä tulee juotua pari litraa vettä ja syötyä ainakin puoli kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Lisäksi vältän parhaani mukaan turhaa hiilihydraattien mättämistä, sillä olo on paljon virkeämpi ilman niitä - tosin, tietysti aina silloin tällöin on vain pakko saada syödä pastaa tai burgeria. ;) Karkkipäivän yritän ajoittaa viikonloppuun, ja jos arkena tekee mieli jotain hyvää, ostan vaikka vanukkaan tai jätskin, jossa on maltillisesti kaloreita. Ja niitä kaloreitahan mä lasken edelleen kalorilaskuri.fi -palvelua hyödyntäen, vaikka melkeinpä jo osaisin ulkoa, mitä päivän mittaan "saa" syödä jotta tulee toivotut energiavajeet.

Mitä liikuntaan tulee, kevääseen asti olin tyytynyt lähinnä reipastahtisiin kävelylenkkeihin. Omistin kyllä kahvakuulan, mutta se oli pitkään ollut lähinnä koristeena... into nimittäin oli päässyt lopahtamaan aiemmin siitä syystä, että meinasin hajottaa yhden lampun kuulaa heilutellessa. Jes, aikamoisen pätevä (teko)syy laittaa kotijumpat katkolle totaalisesti. ;) No, sitten sain onneksi pientä verbaalista perseelle potkintaa osakseni, ja kas näin kahvakuula oli jälleen säännöllisessä käytössä. Aluksi huomauttelu hitusen harmistutti, mutta jälkeen päin ajateltuna se oli just sitä, mitä siinä tilanteessa kaipasinkin. Sopivan teräväsanaista hiillostusta alkaa nähdä hieman enemmän vaivaa oman terveyteni eteen.

Ensin tein pitkään yhtä ja samaa kahvakuulaohjelmaa, mutta sitten innostuin vatsalihasohjelmasta, joka mulle linkitettiin. Sen suorittamiseen menee vain kahdeksan minuuttia ja liikkeet ovat sellaisia, joiden suoritustyylin tajuaa hönökin - tosin, pakko myöntää että viimeisen liikkeen kanssa meinaa olla edelleen pieniä hahmotusvaikeuksia... :D Aloin myös huvikseni tekemään istumaannousuja, ja voi jummi, niistä mä vasta oonkin innoissani! Rehellisyyden nimissä alkuun jo parikymmentä sit-upia tuotti tuskaa, mutta niissä kehittyy aivan hurjaa vauhtia kun vaan säännöllisesti tekee. Tämän hetken ennätys on 110 toistoa. Oon huomannut omalla kohdallani hauskan seikan; usein on vain yksinkertaisesti päätettävä, että nyt menee x määrä toistoja, ja sitten loput onkin ihan lastenleikkiä: sen kuin vain keskittyy tekemään niitä liikkeitä. Vaikka tahdonvoimalla pääsee yllättävän pitkälle, sekään ei tietysti aivan kaikkeen riitä: en usko, että tänä iltana yksinkertaisesti vaan päätän, että teen 200 istumaannousua ja that's it, helppoa kuin heinänteko. Tavoitteen on oltava sopivassa balanssissa hullun kunnianhimon ja realismin välillä. Ei ihan järjenvastainen, muttei liian vaatimatonkaan.

Juuri alkaneen syksyn aikana oon ajatellut vihdoin ja viimein alkaa käydä kuntosalilla, jäiks! Hommaa helpottaa huomattavasti, että mulla on tiedossa ystävä, jonka kanssa voitaisiin yhdessä alkaa käydä siellä. Yksin tuskin saisin aikaiseksi, tai no, ainakin tuntuu että siinä alkuvaiheessa kaverin läsnäolo on toivottavaa. Salitouhun aloittaminen kävi mulla mielessä jo, ennen kuin aloin laihduttaa vuosia sitten. Silloin kuitenkin totesin, etten kehtaa mennä niin lihavassa kunnossa salille, ja että ehkä vaikka 20 kilon pudotuksen jälkeen. Ok. No, se 20 kg lähti, ja sen jälkeen on lähtenyt vielä liki 30 kg, enkä silti koskaan lähtenyt salille. Treenit kyllä kiinnosti, mutta jotenkin teki vain mieli kapinoida - mitä minä ääri-introvertti kuntosalille väkisin hakeudun, hyi siellähän on varmaan hirveästi aina ihmisiä. Mediassa oli myös valloillaan kunnon fitness-buumi, ja se tietyllä tapaa ällötti. Mähän en tommoseen lähde mukaan! No, ainakin ajattelin nyt antaa salille mahdollisuuden ja kokeilla, miten se lähtee sujumaan.. :)

Taatusti oleellisinta on just se, että löytää ne juuri itselleen mieluisat liikuntamuodot joista nauttii, ja jotka oikeasti on valmis sisällyttämään osaksi arkirutiineitansa. Pakkopullaa ei jaksa pitkällä tähtäimellä, vaan motivaatio lopahtaa vääjäämättä, mikäli on ajautunut sellaisen lajin/harrasteen pariin, jota oikeasti syvällä sisimmässään inhoaa. Ei kaikkien ole pakko mennä salille treenaamaan habaa, eikä lenkkipolkuakaan ole pakko opetella rakastamaan, jos se alusta alkaen tuntuu vastemieliseltä. Maailma on täynnä erilaisia liikuntamuotoja, pitää vain testailla ja löytää oma juttunsa. Tärkeintä on, että saa laitettua itsensä liikkeelle säännöllisesti, eikä vain satunnaisesti muutaman viikon tai kuukauden pätkissä, kunnes into taas kaikkoaa.

Sohvan pohjalle perunana maatuminen käy toki kalliiksi yhteiskunnalle, mutta ennen muuta se käy kalliiksi ihmiselle itselleen - kuten niin monen muunkin asian kohdalla, terveyden merkityksen usein tajuaa vasta, kun se on uhattuna tai on jo (osittain) menetetty. Terveys on tärkeimpiä pilareita elämässä, ja sen puuttuminen tekee erittäin suurella todennäköisyydellä arkielämästä vähemmän mielekästä. On paljon helpompaa ennaltaehkäistä liikkumattomuudesta ja epäterveellisestä ravinnosta aiheutuvia ongelmia ja sairauksia, kuin paikkailla jo alkamaan päässeitä vaivoja, vaikka korkeaa verenpainetta, diabetesta tai nivelongelmia. Toki 100 prosenttisesti näihin ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, vaan aina voi silti sairastua, vaikka kuinka kävisi hölkkäämässä ja nostelemassa puntteja salilla. Ajattelen kuitenkin, että lähtökohtaisesti ihminen voi kyllä vaikuttaa fyysiseen (ja samalla henkiseen!) terveyteen itse, kun vain oikeasti sitä haluaa.

Muutoksen pitää lähteä ihmisestä itsestänsä: kukaan muu ei voi syödä terveellisesti ja liikkua tarpeeksi puolestasi. Alku on usein se haastava vaihe, mutta kun vain hammasta purren jatkaa sitkeästi kaidalla polulla, alkaa homma sujua ennen pitkää rutiinilla. Itse nautin lenkkeilystä ja nykyään jopa niiden vatsojen tekemisestä - kehitys motivoi loputtomasti, ja nuo ovat sellaisia "aivot narikkaan" -aktiviteetteja mulle. Liikunnan jälkeen on ihanan euforinen ja pirteä fiilis. Mutta jos siihen lenkillä käymiseen tulee vaikka viikon tauko, se lenkkipolulle palaaminen tuntuu päivä päivältä vaikeammalta. Ääh, ei huvita, ei jaksa. Ehkä joillakin tuollaiset pidemmät "lomatauot" eivät vaikuta juurikaan liikuntamotivaatioon, mutta omalla kohdallani on ehdottoman tärkeää pyrkiä pitämään se liikkuminen säännöllisenä - muuten tulee helposti ongelmia. Tietysti välillä osuu kohdalle sellaisia yksittäisiä päiviä, että vaikka kuinka on aamulla ajatellut käyvänsä lenkillä tai tekevänsä kotitreeniä, ei vain kertakaikkiaan kykene - se on ihan fine silloin tällöin, mutta se on sitten back on track seuraavana päivänä. Sairaana ollessa toki on maltettava olla niin pitkään paikoillaan, kun olotila sitä vaatii.

Vielä oon ajatellut pudottaa n. 5-10 kiloa, riippuen projektin työläydestä ja siitä, milloin tulee se fiilis että nyt saa jo riittää. Sitten kun fiilis omasta koosta on hyvä, loppuu laihdutus. Nytkään se ei varsinaisesti ole enää mun prioriteettilistan kärjessä, vaan vaa'an lukeman sijaan haluaisin keskittyä enemmän kropan kiinteyttämiseen, ja siihen se salikin varmasti sopisi loistavasti. Ei kai ne lihaksetkaan varsinaisesti haitaksi olisi. Toivon todellakin, että siitä salista voisi muodostua sellainen pitkäaikainen liikuntaharrastus, mutta jos se ei ala ajan myötä tuntua mieluisalta, on vaan keksittävä jotain muuta. Oon pyrkinyt olemaan koko laihdutusurakan aikana tarkkana sen suhteen, että semmonen "terve maalaisjärki" säilyy enkä kehitä itselleni mitään pakkomielteitä tai aseta itselleni epärealistisia (paino)tavoitteita. No, toisinaan oon ollut itselleni todella ankara, toisinaan taas todella lepsu, mutta valtaosan ajasta oon pystynyt pitämään itseni sillä linjalla jolla haluankin olla. Homman on oltava kivaa ja motivoivaa, eikä sellaista että verenmaku suussa tarvitsee huhkia menemään.

Postauksen alkuun palatakseni; nykyään terveysasioita tulee funtsittua vähän yleisemmällä tasolla, ei pelkästään painonpudotus mielessä. Kevään ja kesän mittaan mulla on ollut kaikenmoisia pieniä ja vähemmän pieniä huolenaiheita terveyteni kanssa, mutta pikku hiljaa ne ovat onneksi jääneet taka-alalle. Taidokkaana googlaajana ja kotitohtoroinnin mm-mestarina ehdin jo miettiä vaikka ja mitä, mutta nyt tuntuu, että ehkä kyse oli yksinkertaisesti siitä, ettei elimistö aina oikein tahdo pysyä perässä, kun tapahtuu isompia elämänmuutoksia. En silti lähtisi kaivamaan varsinaista stressikorttiakaan esiin, sillä tuntuu ettei siinä olisi oikein järkeä - kaikkihan on just hyvin tällä hetkellä, paremmin kuin aikoihin. Ehkä oon vain tulossa vanhaksi, ja kroppa alkaa jo fragaamaan pikku hiljaa... ;)

Tästäpä nyt tuli taas varsinainen ajatusvirta, huh. Aika mennä nukkumaan, moido!