Hyvää Tapaninpäivän iltaa! Joulu se taas kerran oli ja meni. Alkoipa postaus kömpelöllä itsestäänselvyyden toteamisella, eikö? 😂 Koetin miettiä jotain kivaa "alustusta", mutta ei vaan irtoa niin ei irtoa. Eli eiköhän hypätä suoraan näihin melko vähäisiin kuviin, joita lähipäivinä on kameran muistikortille kertynyt: ruokaa, kissoja, ruokaa, kissoja, oih yksi laukkukin. 👀

Aatonaaton pre-joulufiilistelyksi kokosin juustolautasen ja sytytin kynttilöitä. Juomana toimi viinin sijaan terästetty glögi, nimittäin tämmönen kombo:

En ole IKINÄ ennen tätä ostanut itelleni mitään vahvoja alkoholijuomia! Rommia, viskiä, vodkaa sun muuta on kyllä tullut ostettua lahjaksi muille, mutta omaan käyttöön päätyy yleensä lähinnä viinejä, siideriä ja vaikka kevyehköjä likööreitä. Tämä Gold Strikekin lasketaan virallisesti maustetuksi likööriksi, mutta alkoholipitoisuus 50% on aika huima verrattuna niihin likööreihin, joihin oon tottunut. 😀 Ajattelin, että tällainen kanelinen litku voisi sopia jouluisiin drinkkeihin, ja niinpä se on sopinutkin, erityisesti glögin sekaan. Myönnän, ettei mua olis luultavasti kiinnostanut hittoakaan tämä juoma muuten, mutta hei, siinä on 23,5K lehtikultahippuja seassa! KAIKKI missä on kullan kimmellystä, kiinnostaa mua, onhan se jo tähän mennessä tullut kaikille selväksi? 😆

Koetin räpsiä kissoista kuvia joulutoivotusten kuvitukseksi someen, mutta homma oli hieman haastavaa. Mallit olivat varsin liikkuvaisia, eikä niitä olisi voinut vähempää kiinnostaa mä ja mun kamera. 😂 Sen sijaan lavasteiden repiminen ja tuhoaminen olisi vähäsen kiinnostellut. Postauksen ihan alussa oleva kuva Ulla-Bellasta on ihan kiva ja onnistunut, mutta loput kuvat oli sitten vähän niin ja näin... monissa kuvissa pääosassa oli joko jonkun kissan maha tai persaus. 😁 Noh, hauskoja kuvia omaksi muistoksi ainakin - karvaiset mallit ovat joskus haastavia kuvattavia.

Ostin marraskuussa Black Friday -tarjouksesta Nespresson Vertuo -kapselikeittimen, kun sellaisen sai hyvään hintaan Gigantista: masiina maksoi 50 euroa ovh. 189e sijaan. Nyt sitten tulee taas juotua säännöllisesti aamuisin kahvia! Oon ollut niin poikkeuksellisen väsynyt viime kuukausina, ettei mitään rajaa, joten teki mieli opetella taas ryystämään kahvia matchateen sijasta aamuisin - onhan kahvissa kuitenkin huomattavasti enemmän kofeiinia piristeeksi. En kuitenkaan edelleenkään tykkää pahemmin perus suodatinkahvista, paitsi silloin, jos on aikaa ja innostusta blendata sekaan yksi kananmuna (ns. munalatte). Kapselikahveissa maku on paljon pehmeämpi, ja makuvaihtoehtoja on vaikka minkälaisia!
Nespresson Vertuo-sarjan kapseleita ei ainakaan vielä saa ruokakaupoista, joten ne pitää tilata Nespresson nettikaupasta. Sieltä tulikin sitten ostettua kapselipakkausten lisäksi tällainen kahvijoulukalenteri, jonka myötä pääsin maistelemaan vaikka mitä erilaisia kapselimakuja. Kalenterissa oli siis 23 kapselia, ja viimeisestä, 24. päivän luukusta paljastui tuollainen tyylikäs lasimuki. Otin heti käyttöön, koska onhan se tosi hieno. 😀
Vastustin muuten aika pitkään kapselikeittimiä, ja varsinkaan Nespressoa en olisi uskonut ikinä hankkivani - onhan se Nestlén tuote, ja Nestlé on mulle sellainen brändi, jota välttelen aina kun se on helposti mahdollista. Välillä kevyt boikotointikin on kuitenkin yllättävän vaikeaa, sillä Nestlén logon alta löytyy vaikka mitä yllättäviäkin brändejä ja tuotteita, eikä mulla ole kiinnostusta tihrustaa läpi jokaista tuote-etikettiä kaupassa. Lisäksi mitä kapselikeittimiin tulee, Nespressolla on valitettavasti täysin ylivoimainen valikoima eri makuja. Alunperin katselin Pauligin keittimiä ja kapseleita, mutta valikoima oli melko pieni, harmi. Niinpä olen nyt virallisesti Nestlén h... kätyri.

Joulukuusi oli meillä varsin lyhytaikainen ilo! Kuusi tuotiin sisälle aatonaattona, ja jo jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä kiikutettiin se äidin kanssa pihalle. Nimittäin yksi pieni hölmö bengali innostui SYÖMÄÄN kuusen neulasia! Katti ei millään suostunut jättämään kuusta rauhaan. Alkuun se tyytyi vaan läpsimään kuusenoksia ja koristeita, mutta sitten alkoi valitettavasti myös maistelu. Kokeiltiin ensin laittaa kuusen juurelle sitruunan paloja, koska kissat eivät pidä sitrushedelmien hajusta. Noh, Ulla-Bella pysyi vähän etäämmällä kuusesta, mutta hajun takia sen silmät alkoivat vuotaa aivan tolkuttomasti - herkkä kisu kun sattuu olemaan.
Eilen illalla sitten olikin jo vähän huolta, kun Ullis nukkui poikkeuksellisen paljon, oli hieman apaattinen eikä meinannut syödä juuri mitään. Oltiin melko varmoja, että se johtui nimenomaan niistä pirun havunneuloista. Googlailin kauhuissani: jotkut kissat ovat niin dorkia, että saattavat maistella joulukuusta, eikä siitä seuraa niille mitään kummempia ongelmia. Mutta sitten pahimmillaan neulaset voi aiheuttaa jopa tuhoja suolistolle, koska neulaset eivät sula kissan vatsassa...
Mun oli tarkoitus lähteä tänään (eli lauantaina) Kokkolaan, mutta päädyin ostamaan uuden bussilipun huomiselle, kun halusin jäädä seuraamaan kissan vointia + tarvittaessa olisin käyttänyt sen päivystävällä eläinlääkärillä. Onneksi kuitenkin aamulla Ullis söi, joskin melko vähän. Päivän mittaan se alkoi muutoinkin olla oma villi itsensä: tuli painimatsia isompien kissojen kanssa, ikkunalaudalta traagisesti putosi kukkanen... ruoka ja vesi alkoi maistua, hiekkalaatikkokäytös ja -jätökset oli normaaleja. Selvittiin siispä onneksi säikähdyksellä. On nuo nuoret kissat välillä typeriä! Ulla-Bella on nyt reilu 1,5-vuotias, joten toivottavasti vielä iän myötä alkaa järki pakottaa päätä vähän nykyistä enemmän...

Jouluaaton viettoon päästiin hieman viiveellä, sillä piti ensin odotella yhden perheenjäsenen koronatestin valmistumista. Oireet oli sen verran epätyypilliset, ettei alunperinkään pidetty koronaa kovin todennäköisenä, mutta tietysti se helposti halutaan ihan ekana testata tällä hetkellä, ihan jo poissulkumielessä. Kun iltapäivällä tuli vihdoin tekstari ja tulos oli odotetusti negatiivinen, pikkuveljeni liittyi maalle meidän seuraan. Käytiin myös riisipuurolla isovanhemmilla, kun heidän toiveena oli, että poikettaisiin siellä kylässä aattona. Vähän pelottaa vierailla kasikymppisten luona tiedostaen sen, että koronavirusta voi kantaa myös tietämättään ja ilman mitään kummempia oireita, mutta toisaalta ymmärrän että tylsäksi käy elämä vanhuksilla, jos kukaan ei koskaan käy.

Bailey'silta on tullut K-kauppoihin myyntiin suklaalevyjä, jotain suklaapalleroita (?) ja tällainen konvehtirasia! Pitihän se yksi boksi päästä perheen kesken jakamaan, kun kaikki meillä tykkää Bailey'sista ainakin jossain määrin. Oli kyllä hyviä suklaateja, Bailey'sin maku tuli melko vahvana esiin! Toinen tämän vuoden suklaakonvehtilöytö on Noble Cantabile -rasia, jota oon satunnaisesti onnistunut löytämään S-Marketista ja Prismasta.

Sitten ihan vaan itseltäni itselleni joululahjaksi tilasin Lakridsin nettikaupasta lakua... niiiiin hyvää! Ennakkoon olin vähän skeptinen, kun brändin tuotteista puhutaan jopa "luksuslakuna", mutta on kyllä ihan oikeasti varsinaista luksusta. Ja sen mukainen on hintakin, esim. kuvan 550 g purkki maksaa kolmekymppiä. Arvatkaa vaan, miten säästeliäästi oon tuosta aina silloin tällöin napsinut pari lakupalloa. 😂Suorastaan harmittaa, että tuli ylipäätään tutustuttua koko Lakridsiin, koska näistähän piru vie tulee vallan riippuvaiseksi. Ennustettavissa on, että joudun jatkossakin syytämään kymppejä ja kymppejä Tanskan suuntaan, jotta saan näitä Lakridseja hyppysiini.
Tein jouluksi juustokakun, jota kukaan ei lopulta aattona jaksanut syödä. 😆 Eikä itseasiassa muutenkaan syöty mitään jälkkäriä silloin, koska päivällinenkin venyi seiskaan mm. koronatestin odottelun ja joulusaunan takia. Noh, seuraavana päivänä korkattiin kakku ja muita herkkuja. Tässä juustokakussa oli piparipohja, Dooley's -likööritäyte, glögikiille ja koristeena pipareita, karkkikeppejä ja marenkia. Kultasprayn olisin ehkä jälkiviisaana jättänyt pois.

Lahjaksi tuli mm. tällainen ihanuus: Guccin Jackie -laukku. Oon selvästi ollut ihan kiltti. Jos muuten Jackie-laukun hankinta kiinnostelee, kannattaa iskeä kyntensä johonkin hyväkuntoiseen second hand-versioon vielä, kun niitä saa varsin hyvään hintaan mm. Vestiairesta. Uskoisin, että laukun suosio tulee nousemaan pian ryminällä, sillä jo nyt Jackieta on alkanut näkyä milloin kenenkin influencerin olalla, ja Gucci on tuonut mallistoonsa jos jonkinlaista versiota ikonisesta laukusta. Eli kohta alkavat varmasti nousta myös käytettyjen laukkujen hinnat.

Seuraavaksi sitten olisikin uusi vuosi juhlistettavaksi muutaman päivän päästä! Adios, nyt kissoille iltapalaa kuppeihin ja sitten sänkyyn lukemaan kirjaa.




Marraskuu on tasan puolivälissä, ja nyt tulee kesäkuvaspämmin osa kakkonen. Eikö olekin loistava ajoitus muistella kesää, kun ulkona on synkeää, kylmää ja kurjaa? 😂😂 En tiedä, tulenko näistä kivoista kesäkuvista enemmän hyvälle vai pahalle tuulelle, kun just tällä hetkellä oon niin väsynyt, että voisin helposti nukkua vaikka 14 tunnin yöunia, ja silti väsyttäisi. Pitääkin painua kilpirauhaskokeisiin, sillä eipä tällainen taida ihan normaalia olla, vaikka oonkin aina tosi nuutunut kaamoksen aikana.
Lulu-poika. 💓💓
Rantamaisema jossain eksoottisessa paikassa, vai ihan vaan Kokkolaa? 😉
Tampereelle tuli tehtyä parin päivän lomareissu kesäkuussa. Tää kuva on tietty Pyynikin näköalatornista!
Ei käyty hotellin aamiaisella kertaakaan, vaan tilattiin Woltin kautta snäksiä Robert's Coffeesta. Noi niitten smoothiet, croissantit ja jääkahvit on niiiiiin hyviä! Tällä hetkellä asustan Woltin palveluiden ulottumattomissa, joten aina kun matkustaa sellaiselle paikkakunnalle jossa Wolt operoi, on kiva hyödyntää sitä haha. Joskus oon jopa harkinnut työpaikalle ruuan tilaamista, mutten vielä oo kehdannut. 😀
Käytiin jopa Tampereen yöelämässä! Aluksi vähän vastustelin ja ilmoitin jääväni hotellille huilimaan, mutta onneksi tuli lähdettyä, meillä oli tosi kiva ilta. Nyt noita Tampere-päiviä muistelee kyllä isolla haikeudella ja vähän jopa ahdistuneena, sillä jälkeenpäin tarinaan tuli äärimmäisen surullinen twisti.
Treen reissu osui tosi helteiselle pätkälle. Koska käveltiin paljon kaupungilla, jalat oli sen seurauksena aivan rakoilla! Suuntasin muiden mukana Tampereelta Kokkolaan vähäksi aikaa, ja perille päästyä mun eka ostos oli yllä olevassa kuvassa näkyvät Crocsin sandaalit. Mikä pelastus tuollaiset pehmeät släbärit olivatkaan, kun kaikki muut kengät hinkkasivat kauttaaltaan rakkoisia jalkoja!
Jokusen kirjan ehdin lomalla toki lukea.
Pieni kotitiikeri kaapin alla...
Puussa...
Ja laukussa, jota koitin pakata. Bengalinkissa on kyllä ihan oikeasti vähän koiramainen rotu, sillä tää katti on aina siellä, missä jotain touhutaan. Kaikkeen mielellään haluaa osallistua. 🙈🙈
Kalajoki
Kävin muistaakseni kesälomien aikana tasan yhden kerran Lahen keskustassa, ja sekin oli vaan läpikulkumatka työterveyteen. Mulla oli tuolloin vähän korvan kanssa ongelmia. Mun korvakäytävät on pienehköt, ja oon elämäni aikana jokusen kerran joutunut käydä huuhteluttamassa ne, kun kuulo on heikentynyt tai jopa mennyt kokonaan. Luulin, että nytkin on sama edessä, kun toisesta korvasta kuului pelkkää huminaa... vaan ei, se olikin allergiasta johtuvaa korvatorven turvotusta vaan! Sain tujut allergialääkkeet ja jo muutamassa päivässä kuulo palautui.
Safkaideoita: fetasalaattia paahdetuilla porkkanoilla (
Kesällä testattiin myös jokunen uusi pitsapaikka, mutta kyllä mun makuun ainoa oikea pitsa on Kotipizzan Burgerpizza! Sitä ei voita yhtikäs mikään.
Kotikutoinen burgeri ruusukaalilisukkeella, salaattiwrapit jauhelihatäytteellä, lihapullapastaa, hirvenlihaburgeri.
Parhaat combot ever: ruisleipä + katkarapumöhnä aka skågen ja perhesalaatti + Mamma Marian sinappinen salaattikastike! Simppeliä ja niin hyvää.
Voitin kesällä yhdestä somearvonnasta kasan Taffelin sipsejä, jotka tuli tuollaisessa valtavassa sipsirepussa! Saisikohan tuosta vaikka pyykkipussin, kun kyllähän noin hieno säkki pitää käyttöön tavalla tai toisella ottaa?
Ihana pieni ystäväni!
Siis mun mielestä tämä erään pyöräreissun yhteydessä räpsäisty kuva voisi olla VR:n joku mainos, kun juna kiitää tuolla lätäkön toisella puolella idyllisessä ilta-auringossa ja näkymää kehystää vihreät puun lehdet. VR, myyn käyttöoikeudet kuvaan ihan mielelläni, ottakkee yhteyttä. 😂😂
Tääkin kuva on samaiselta pyöräreissulta.
Powerparkissa käytiin kesäkuussa pienellä porukalla. Oli hauskaa, varsinkin kun nyt oli mukana myös sellaista seuraa, joka uskalsi mun kanssa hurjiinkin laitteisiin! Tosin voi olla, etten itse enää kovin montaa vuotta niihin uskaltaudu - sen verran päässä jo tuntuu näin kypsemmällä iällä. Voi aikoja, kun oli 15-vuotias ja mikään ei tuntunut missään!
Mansikka zoomattuna on aika häijy näky.
Guccin Padlock on kesäisin heittämällä yksi käytetyimpiä laukkujani. Tää bengaliprintti on niin ihana!
Nämä Vuittonit puolestaan myin pois. Evan ostin "edullisesti" ulkomailta, mutta se ei ollut livenä yhtään mun juttu, joten möin sen peräti aika kivalla voitolla. Sama kävi Pochette Multicolorille - olikin liian hassu ja pieni omaan makuun, joten muutaman kuukauden hilloamisen jälkeen raaskin laittaa senkin myyntiin. Taas tuli tienattua n. 30% enemmän, mitä laukusta alunperin maksoin. Näissä laukuissa arvo nousee oikeasti melko reilulla kädellä vuosi vuodelta, etenkin tietyissä, halutuissa mutta tuotannosta jo poistuneista malleista - juuri sellaisissa kuten nämä kaksi. Tekisi mieli joskus perustaa oma secondhand-laukkukauppa nettiin, aistin tällä alalla rahaa. 👜👜 Toki mahdollisen tienaamisen ohella kiinnostaa ne itse laukut, joiden keräilyä oon ehtinyt harrastaa jo kymmenisen vuotta. 😂
Pietarsaaren yhellä rannalla on kaunis pitkosreitti, vaikkei kovin pitkä olekaan.
Parin kaverin kanssa testattiin loppukesästä Social Burger Joint -ravintola. Oli muuten hyvää! Seurueen lapsi ei tosin arvostanut kauheasti sapuskoja, eli kannattaa ehkä harkita kahdesti, viitsiikö lapsia viedä tuonne syömään, vai onko se perus Mäkki tai Hese kuitenkin varmempi vaihtoehto.
Etätöitä saa yleensä tehdä ihan rauhassa kotona, mutta Muksis tykkää välillä tulla "auttamaan".
Joskus harvakseltaan töissä tulee oltua mukana myös maastokierroksella. Tältä kyseiseltä reissulta kylkeen tarttui elämäni eka punkki, iik!
Ihanaa, kun kesän aikana vähän joka kaupasta alkoi saada kunnollista sushia! Empiirisen tutkimukseni mukaan Prisman sushitiski on laadukkain, ja niiden herkkuja voisin valehtelematta syödä päivittäin ilman kyllästymisen uhkaa. Citymarketissa puolestaan sushi on yleensä ihan jees, mutta riisi on joskus liian kuivaa. Ja jopa tämän mun pienen asuinpaikkakunnan K-Supermarketiin on saatu valikoimaan sushia, joka tuodaan valmiissa annosrasioissa yhdestä lahtelaisesta sushiravintolasta!
Tähän nachoherkkuun löytyy ohje Tiiu Piretin blogista 
Muutama löytö: kullanväriset Nike Air Forcet löysin Net-A-Porterilta, Reebokin värikkäät tossut puolestaan Booztilta. Chanel-kynsilakkapurkkia esittävä puhelimenkuori on Red Bubble -nettikaupasta tilattu
Töiden alettua elokuussa suunnattiin yhtenä päivänä Tiirismaalle virkistyspäivän viettoon.
Vanhempien 30v. hääpäivää juhlistettiin rennosti perheen kesken El Torossa. Hitsi siellä on kyllä aina hyvät ruuat.