Taas on yksi vuosi lisää mittarissa, huhhei! Maanantaina oli virallinen päivä. Töissä työkaveri muisti mun synttärit ja sen kunniaksi maisteltiin sitten alakerran ravintolan biscoff-laskiaispullia, jotka olivat oikein hyviä, vaikkakin supermakeita. Illalla Netflixiä katsellessa nautiskelin vielä mun lempijäätelöä, "Penan ja Jorman" mansikkajuustokakkua. 😉 Löysin Normalista tollasia ilmapalloja, jotka maksoi muistaakseni 80 snt kipaleelta. Mulla ei ole ikinä ollut ilmapalloja synttäreilläni edes lapsuudessa, joten nyt otin asian omiin käsiini ja korjasin tämän suuren vääryyden. 😂
Mä oon nyt kohta kaksi viikkoa "asunut" Tikkurilassa. Mun kummitäti on reissussa Aasiassa ja oon täällä hoitamassa hänen brittikissa Miisaa. Täältä pääsee nopeasti alle tunnissa Lahteen junalla, joten tulipa tuossa viikonloppuna poikettua kotona hoitamassa parit postitukset ja käytiin samalla porukoiden kanssa syömässä.
Ruokapaikaksi valikoitui vanha kunnon Mamma Maria!
Mulla oli tortellinipastaa, jossa oli mm. ilmakuivattua kinkkua ja oliiviöljyä kastikkeena. Nams! Ensi kerralla voisin ottaa pitkästä aikaa jonkin risoton, jotka ovat tosi hyviä tuolla.
Muidenkin ruoat näytti hyvältä! Miehen kanssa tietty maistellaan aina toistemme ruoat ristiin, ja olipa tosi hyvää hänen makkarapastakin (yläoikea kuva).
Jätskiä jälkkäriksi! Italialaista jäätelöä ei mikään voita.
Lähes aina otan Mamma Mariassa vaniljajäätelöä, koska se on vaan NIIIIIIIIIN täydellinen vaniljajäätelö. Nyt olin hassuttelevalla tuulella ja otin jätskin, jossa oli viikunaa, mantelia ja pistaasia. Oli hyvää ja manteli maistui tosi voimakkaasti, mikä on mun mielestä pelkkää plussaa, mutta olisi silti pitänyt kuitenkin ottaa vaan se vanilja. 😉
Tikkurilan keskustaan ilmestyi tällainen Korppi-taideteos viime syksynä, jos oikein muistelen lukeneeni uutisista. Omasta mielestäni tää on todella hieno! Olisipa massiivisia eläinaiheisia taideteoksia enemmänkin kaupungeissa. Onhan meillä Lahdessa toki semmonen autonrenkaista tehty strutsi!
Tiksissä käppäilyä, leffahetki, aamupalaa ja Miisa.
Sunnuntaina vietettiin miehen kanssa Helsinki-päivä.
Stockalla pyörimisen jälkeen oli nälkä ja muistin, että katutason kerroksesta löytyy ravintola Pupu. Sinne siis mentiin syömään! Sapuska oli hyvää, mulla oli Taco bomb-salaatti ja miehellä mm. teriyakikanaa sisältävä bowl. Vähäsen miestä huvitti, että kauttaaltaan pinkissä ravintolassa oli asiakkaina pelkkiä naisia ja sitten hän kiintiömiehenä. 😂
Stockan laukkuosastolta löytyy myös Louis Vuittonin liike. En ikinä kehtaa mennä tonne yksin, mutta nyt kun oli seuraa, hyödynsin tilanteen ja käytiin yhdessä ihmettelemässä valikoimaa. Olihan tuolla vaikka mitä. Haaveilen ton mallisesta korttikotelosta kuin alaoikealla olevassa kuvassa näkyy. Tuo valkoinen multicolor olisi upea, mutta basic ruskea monogram maksaa yli 100 euroa vähemmän. Ja olisihan se tummempi väri varmaan käytännöllisempi, jos korttikotelo pyörii jossain laukunpohjalla... 😄
Yläoikealla kuvassa mun tämän hetkinen laukkuhaave, Alma BB valkoisena multicolorina. Vaikka korttikoteloa/lompakkoa en välttämättä uskaltaisi ottaa valkoisena, laukun uskaltaisin milloin vaan! Valitettavasti sillä on hintaa 2350 euroa, joten ei tule kyllä kauppoja. Täytyy joskus vuoden tai parin päästä kyttäillä secondhandina Vestiairesta - ennemmin tai myöhemmin mä aina tapaan löytää etsimäni laukut kelpoon hintaan. 😄 Toki jos nyt jostain taivaalta tipahtaisi yllättäen 2k seteleitä nenän eteen tai jos joku salainen ihailija haluaa yllättää mut superkalliilla laukulla, niin LV:n nettikaupasta täältä voi laittaa tilausta menemään. 😂
Ajattelin, että oltaisiin voitu mennä Ekbergiin kahville, mutta kun nähtiin ulos asti yltävä jono, käännyttiin pois.
Muistinpa sitten Cafe Berryn, jota on hehkutettu vaikka missä. Sinne siis! Mahduttiin jopa sekaan, vaikka ihan karmea hälinä ja härdelli olikin.
Tiskissä olisi ollut vaikka mitä herkkua, mutta koska kahvila on tunnettu näistä upeista marjoja/hedelmiä esittävistä leivoksistaan, piti tietty testata sellaiset. Oli herkullisia molemmat!
Helsingissä on aina kivaa käydä, mutta erittäin kivaa on myös lähteä sieltä pois. En varmaan ikinä tottuisi ison kaupungin hälyyn ja hektisyyteen. Kaikilla ihmisillä on koko ajan olevinaan helvetinmoinen kiire jonnekin. Huvittaa, kun porukka säntäilee junaan ja metroon, vaikka niitä menee ja tulee koko ajan muutaman minuutin välein. En maalaisena samaistu yhtään tollaseen - meilläpäin menee busseja arkisin 30 min välein ja viikonloppuisin tunnin välein. 😂 Kuinkahan pitkään pitäisi asua pk-seudulla, että alkaisi itsekin omaksua tollasen kauhean kiireen ikään kuin elämäntyylinä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti