Saksa pt. 1: Unterschleißheim, Freising ja Bad Reichenhall

IMG_2891

Long time no see. Postaustahti näyttäisi vaan hidastuneen entisestään. Vaikea kuvitella itteäni, introverttiä himahiirtä, sanomassa seuraavaa: kesä on ollut melko kiireistä aikaa! 😁 Tuntuu, että lomaviikoilla on ollut koko ajan menossa ja tekemässä jotain, eikä blogi tietystikään ole ollut mitenkään ensimmäisenä mielessä. Kesä on kulunut sellaista vauhtia, että ihan hirvittää. Onko oikeasti kohta kohdattava taas syksy ja hyi olkoon, talvi? Millainen ura pitäisi itelleen tempasta, että saisi viettää ainakin tammi-maaliskuun välisen ajan pakkaspaossa jossain, missä on edes niukasti plusasteita ja auringonpaistetta?

Syksy- ja talviahdistus sikseen, siirtykäämme postauksen otsikkoon. Tää muija oli juuri ekaa kertaa lentokoneessa, uskokaa tai älkää. Matkailu on aina kiinnostanut mua, mutta erinäisistä syistä johtuen se on aina ollut vähän sellainen "sitten joskus tulevaisuudessa". Oon mä sentään Ruotsissa, Virossa ja Norjassa käynyt, mutta en kauempana. Nuorempana raha oli aika oleellinen rajoite kaikenlaiselle huvittelulle ja reissaamiselle - eioolla on hankalaa maksaa lentoja ja hotelleja. Lähivuosina katteeton kortti ei ole enää ollut esteenä, mutta pari juttua on mietityttänyt: korvat ja lentämisen ilmastovaikutukset. Tietty myös sopivan matkaseuran ja -kohteen löytäminen on seikkoja nekin.

IMG_2892

Ajatus lentämisestä ei ole ikinä pelottanut tippaakaan, väitetäänhän sen olevan turvallisempaa kuin autolla matkustaminen. Korvistani oon kuitenkin ollut hieman huolissani. Mun korvat on monesti vähän vaativat asiakkaat. Jo Norjan kumpuilevat tiet riittivät aikanaan siihen, että korvat olivat muutaman päivän enemmän ja vähemmän lukossa. Mulla on myös super ahtaat korvakäytävät, ja oon joutunut käymään n. 5-7 vuoden välein korvahuuhtelussa. Viimeksi toisesta korvasta meni kuulo, ja se aika huuhteluun pääsyä odotellessa oli helvettiä. Tuntui, että minä hetkenä tahansa pimahdan, kun korvassa kuului vaan huminaa, ja kaikki muut äänet oli tosi vaimeita, vähän kuin oisin jossain kuplassa. Tän varmaan halusittekin tietää. 😆 Mut joo, enimmäkseen stressasin korviani ennen lentämistä.

Lentämisen ilmastovaikutukset eivät ehkä ahdistaisi niiiiin paljon, ellen olisi joskus törmännyt Flightradariin. Sivustolta voi seurata lentoja reaaliajassa. Toi kartan katsominen saa mut oikeasti voimaan pahoin. Ihan sairasta, millainen määrä lentokoneita on jatkuvasti taivaalla! Ei mitään järkeä. Pelkkä Euroopan zoomailu saa masentumaan, saati sitten koko maapallon lentojen tutkiminen. Tää on ehkä suurin syy, miksi lentäminen ei tunnu täysin hyvältä ja oikealta. Mutta sitten taas toisaalta, matkustaminen avartaa... Oon pohtinut, että itelleni max. matkamäärä lentäen olisi kaksi per vuosi.  Se tuntuu ihan sopivalta kompromissilta omatunnon ja maailmaa kohtaan kokemani uteliaisuuden välillä. Laivallakin toki pääsee vaikka minne, mutta onhan se ihan erilainen projekti kuin helppo ja nopea lento. Toivon, etten ikinä tuu olemaan niin kiireinen, että pitäisi lentää kotimaan sisällä. Ennemmin matkustaisin bussilla tai junalla vaikka puoli vuorokautta, koska onhan se lentäminen piru vie aika itsekästä hommaa. Kuten moni, moni muukin asia. Tästä Flighradar-ahdistuksesta voisi jauhaa loputtomiin, mutta jätetään nyt tähän. Ehkä nyt niitä reissukuvia? 😀

IMG_2893

IMG_2940

Ja mitenkö se lento sitten sujui korvien kanssa? Mennessä korvat alkoivat poksua lähes heti, kun kone irtosi maasta. No kidding. Sitten yläilmoissa nukahdin hetkeksi jossain vaiheessa, ja heräsin pian helvetilliseen toispuoleiseen korvasärkyyn. Teki mieli itkeä, mutta kasasin itseni koska tiesin, ettei laskeutumiseen mene enää kauaa. Särky meni onneksi muutamassa tunnissa ohi, mutta poksumista ja heikentynyttä kuuloa jatkui useita päiviä. 

Onneksi paluulento sujui huomattavasti paremmin, korvat menivät vain kevyesti lukkoon, eikä kipuja ollut lainkaan. 😊

IMG_3893

Oltiin mun kummitädin kanssa Saksassa vajaa viikko. Hän asui Münchenissa kymmenisen vuotta sitten, joten kaupunki lähistöineen on hyvin hallussa. Kummitädin ystävä asuu Unterschleißheimissä, joten otettiin hotelli ko. aluelta, jotta voidaan helposti puuhata yhdessä kaikenlaista. Junalla hurautti puolessa tunnissa Münchenin keskustaan, mikä nyt ei ole aika eikä mikään. Samalla tuli nähtyä taatusti enemmän paikkoja ja maisemia, verrattuna siihen jos hotelli olisi ollut keskustassa ja oltaisiin pyöritty enimmäkseen vain siellä.

IMG_2942

IMG_2921

IMG_2944

IMG_2943

Paras nuudeliannos jonka oon ikinä syönyt. Tossa oli ainakin rapuja, härkää, vihanneksia ja ilmeisesti jotain sipulirouhetta tms. rapeaa pinnalla. Ihan 10+, eikä hinta ollut kuin jotain 6,90e! Saksassa ruoka oli kyllä ihanan halpaa, siitäkin huolimatta jos pikkusen tippasi. May Asia Centerille iso suositus lounaspaikkana, jos Unterschleißheimiin satutte!

Ekana päivänä poikettiin myös Freisingissä, joka on nätti pikkukaupunki lyhyen ajomatkan päässä Unterschleißheimistä:

IMG_2951

IMG_2959

IMG_2961

IMG_2963

IMG_3275

IMG_3277

Nää karhut oli jokin the juttu Freisingissä. Niitä oli joka puolella!

IMG_3278

IMG_3279

IMG_3281

IMG_3280

Hauska postilaatikko! 🦉

IMG_2949
Naisten parkkiruudut. 😆

IMG_3282

Kun palattiin Unterschleißheimiin illalla, haettiin kreikkalaisesta ravintolasta ruuat mukaan ja mentiin kummitätini ystävälle syömään. Safkoja odotellessa hörpittiin parit drinkit. Ouzo ei pääse jatkoon, ällöttää ajatellakin... 😨

IMG_3022

Myöhemmin lähti mopo käsistä ja hillitty siemailu lähenteli ehtaa ryypiskelyä. Ossenkämper oli oikein hyvänmakuista yrttilikööriä, mutta eipä kyllä sitäkään tee enää koskaan mieli maistaa. 😂

IMG_3031

IMG_3093

IMG_3286

Lindtin suklaita 😍😍😍 Eikä tässä hyllyssä ollut edes mikään erityisen laaja valikoima, kun vertasi Münchenin muutaman ruokakaupan valtavaan tarjontaan...

IMG_3285

Pitsa kolmeen osaan meni kevyestä lounaasta.

IMG_3292

IMG_3291

IMG_3287


Tokana päivänä ajeltiin alpeille! Ajeltiin mm. Angerin ja Pidingin ohi Berchtesgadeniin, jossa vierailtiin Obersalzbergin dokumentaatiokeskuksessa/museossa. Siellä on siis kaikenlaista natsihistoriaan liittyvää. Museo oli varsin mielenkiintoinen kokemus, eikä pääsylippu maksanut kuin kolme euroa muistaakseni.

IMG_3063

IMG_3067

IMG_3289

IMG_3288

Museon jälkeen jatkettiin vielä matkaa Bad Reichenhalliin, jossa oltiin yksi yö hotellissa Wyndham Grand. Satuttiin paikalle juuri, kun kaupungissa oli stadtfest jossa ilmeisesti kerättiin paikalliselle urheilujoukkueelle rahaa. Kävelykadun varrella oli ainakin neljä eri esiintymislavaa, jotka kaikki olivat aktiivisesti käytössä ja musiikki raikasi miltei nonstop. Olut näytti kuuluvan vahvasti juhlimiseen, sillä sitä joivat ihan kaikki. Paitsi mä. 😉

IMG_3293

IMG_3294

IMG_3146

IMG_3183

IMG_3295
Jokirapupastaa, mmmm

IMG_3296

IMG_3297


IMG_3205

IMG_3302

IMG_3213


IMG_3222


IMG_3305

Cover-bändi soitti suomalaista musiikkia, Sunrise Avenueta!

IMG_3243

IMG_3307

IMG_3645

IMG_3309

Saksa-postauksia tulee lähiaikoina vielä pari lisää, stay tuned! Jos tätä enää edes kukaan lukee, kun sen verran horroksessa on tää vuosi bloggailujen kanssa mennyt. 😆

No comments:

Post a Comment