Laukkuhaihatuksia

En ole tainnut muutamaan vuoteen postailla vanhaa kunnon laukkuhaavelistaa, joten ehkä nyt on sopiva aika moiselle haihattelulle. 😁😍 Valtaosaa alla olevista laukuista oon ihaillut muiden laukkukokoelmissa jo useita vuosia, eikä tykästys ole ottanut laantuakseen. Varoitus, tästä tulee aikamoinen bag overdose. Minkä kassialma itselleen mahtaa.

Chanel 2.55 mustana

Klassikkojen klassikko. Tätä high-endimmäksi ei mun laukkuhaaveet taida mennä; en esimerkiksi ymmärrä lainkaan Hermès-hypeä ja sitä, mikä merkin Birkin -laukussa on niin upeaa että siitä ollaan valmiita maksamaan jopa kymmeniä tuhansia. Chanelin tikkilaukun saa muutamalla tonnilla vintagena, ja vaikkei sekään ole millään mittarilla edullinen, menee toi hinta mun mielestä sellaisena "jos nyt kerran elämässä" -ostoksena.  Ei todellakaan tule ilmaantumaan mun laukkuhyllyyn lähivuosina, mutta ehkä vaikka nelikymppisenä. Jos mua nyt laukut enää silloin kiinnostaa. 😂

Chloé Drew punaisena

Drew taitaa olla jo hiljalleen menossa pois fäshönistä, mutta se ei mua kiinnosta millään tavalla. Saattaapa nimittäin olla, että eBay-ninjailu on tuottanut vihdoin tulosta... 😏Tästä varmaan lisää joskus myöhemmin. Drew on pyöreydessään hauska ja erilainen, ja sen kauneuden kruunaa tuo ohut kullanvärinen ketju ja lukko. 😍 Tykästyin tähän jo silloin kun se ilmestyi (2014?), mutta oon pitänyt reilua tonnin hintaa aivan mahdottoman törkeänä näin pienestä laukusta. Joo, se on on Chloé ja joo, hinnasta huolimatta nämä vietiin lähes käsistä silloin, kun laukku paistatteli kunnon it-laukun suosiossa. Mulla oli silti ehdoton hintaraja jonka laukusta voisin maksaa käytettynä, ja ilokseni alitin sen. 😉 Hyvää joulua itseltäni itselleni. 

Chloé Hudson konjakinruskeana

Toinen Chloé! Samaa koko luokkaa kuin Drew, mutta siinä missä Drew on minimalistinen ja juhlava, Hudson on todella boho-henkinen. Tämä hapsullinen hippilaukku on super söpö ja näyttää kivalta niin mokkapintaisena kuin nahkaisenakin.

Cult Gaia Ark bambulaukku

Cult Gaian bambulaukut ovat olleet kovasti pinnalla jo muutaman kesän ajan. Laukkuja on muutamia erilaisia, mutta mielestäni tuo Ark, kaikki mistä bambuvillitys sai alkunsa, on edelleen se hienoin! Tätä laukkua ei ole hinnalla pilattu, käytettynä sitä on näkynyt Vestiairessa reilulla satasella, mutta hinnasta huolimatta en ole tätä vielä innostunut hankkimaan. Vähän epäilen, osaisiko tätä käyttää Suomessa - laukkuhan suorastaan vaatii kaverikseen rantalomaa jossain Etelä-Euroopassa! 😎

Dior Lady Dior mustassa patenttinahkaisena

Tää on mulle ehkä Chaneliakin kiinnostavampi "the" laukku. Jokin tuossa Lady Diorissa on aina kiinnostanut. Laukku on erityisen kaunis kiiltävässä patenttinahassa, mutta toisaalta tuo tavallinen nahka olisi varmasti käytännöllisempi ja tietysti arkeen sopivampi. Mun suosikki vloggaaja Lydia Elise Millen-Gordonilla (kuka muu tunnustaa katselevansa hänen videoita?) on useampi pieni Lady Dior, ja niitä aina jaksan ihastella hänen videoissa! 😍 Jotenkin oon aina ajatellut että tän laukun aika koittaa sitten kun täytän 30, joten jos nyt en missään katuojassa pyöriskele kolmen vuoden päästä, ehkäpä tämä löytyy multa silloin.

Furla Metropolis satchel tai Prada Promenade beigenä

Beigeä laukkua mulla ei ole, mutta sellaiselle löytäisin taatusti käyttöä varsinkin kesäisin. Pradan Promenade on hyväksi havaittu laukkumalli, mutta toisaalta huomattavasti edullisemmalla merkillä Furlalla on myös huippulaatuisia, kauniita laukkuja. Koska beige lienee kaikessa vaaleudessaan suhteellisen arka väri, kallistun luultavasti Furlaan!

Gucci Marmont velvet tummansinisenä

Blue Velvet kuten Lana Del Rey lauleskelee. Lähivuosina mulle on kehittynyt semivaikea fiksaatio tummansiniseen samettiin. Toissasyksynä ostin ihanan tummansinisen samettimekon jouluksi, mutta siihen mennessä olinkin lihonut niin paljon, etten päässyt mekkoa käyttämään. 😰Sittemmin lihoin vielä rutkasti lisää kunnes ainakin osittainen apu löytyi ja kiloja alkoi lähteä, mutta vielä on aika pitkä matka siihen, että saan sen helkkarin mekon pukea päälleni. Ehkä ens vuoden jouluna, pliis? Yksi hyvä puoli laukuissa on juuri se, että ne mahtuu aina päälle, ei väliä painaako 65 vai 99 kiloa. Guccin Marmont-tuotteisiin tykästyin heti, kun ne ilmestyivät myyntiin jokunen vuosi sitten. Tuo GG-logo on vaan kiva, varsinkin kullanvärisenä! Sen sijaan samettisiin laukkuihin en sallinut itseni haksahtavan saman tien. Sametti laukkumateriaalina tuntui järjettömältä ja ajattelin sen menevän käytössä nopeasti rumaksi. Mutta mutta, oon kuullut ja lukenut tästä lähinnä positiivisia kommentteja... Ehkä Guccin sametti on jotain tosi laadukasta? 😅 En kuitenkaan ikinä ottaisi niin suurta riskiä, että olisin valmis maksamaan lähellekään sitä summaa, mitä laukku maksaa uutena. Toivottavasti nää sametti-ihanuudet menevät muutaman vuoden kuluttua pois muodista, jolloin ehkä raaskisin poimia omani Vestiairesta tai eBaysta murto-osahintaan alkuperäisestä.

Louis Vuitton Neverfull, Roses (2009 erikoismallisto)

Päästään Vuittoneihin. Jos pitäisi valita LV:ltä kaksi ehdotonta suosikkiani, ne olisivat multa jo löytyvä Alma PM vernis-nahassa sekä tää Stephen Sprousen suunnittelema Neverfull Roses! Toi kuviointi on niin ihana! Mun kaverilla on pari Neverfullia, joita oon aina vähän kuolaillut. Jokin aikaa sitten sain mallailla toista olalla kun mietiskelin, olisiko se kaverilta löytyvä MM-koko sopiva myös mun pituiselle (177cm) muikkelille. Olin ollut harkinnoissani MM:n ja GM:n välillä, mutta kaverin laukkua testailtuani hylkäsin sen suuren GM:n välittömästi vaihtoehdoista. MM näytti just sopivalta! Roses -erikoisversion löytämistä vaikeuttaa "hieman" se, että kyseinen laukku on kohta jo lähes kymmenen vuoden takaisesta mallistosta peräisin. Silloin tällöin niitä näkyy myynnissä, mutta hyväkuntoisesta, saati uudenveroisesta laukusta pyydetään usein aika hurjia summia. Elättelen toivoa, että vielä joskus vastaan tulee Neverfull Roses, jonka myyjä ei ole tajunnut lisätä hintaan ekstraa keräilyharvinaisuudesta. 😉

Louis Vuitton Keepall 45 tai 50, monogram tai macassar

Tää on eniten harkinnassa ensi vuoden laukkuostokseksi. Toukokuussa on tiedossa viikonloppureissu Amsterdamiin, joten ehkäpä sieltä tämmöinen tuliaiseksi...? 😍 Tosin käsittääkseni varsinkin tuo Macassar-versio, jossa monogram-kanvaasi on yhdistetty mustiin nahkaosiin, on usein hieman kiven alla liikkeistä. Tykkään myös tavallisesta monogram-Keepallista jossa on klassiset vaaleat nahkaosat, mutta tuo musta väri olisi varmasti turvallisempi. Värin lisäksi mietityttää tietenkin laukun koko. Macassaria saa vain koossa 45 ja 55, tavallista monogrammia aina 60:een asti. Oon melko varma että mun käyttöön sopisi parhaiten joko 45 tai 50, sillä haluaisin sellaisen koon, joka on näppärä sekä kaiken pituisilla reissuilla että välillä myös arjessa. Koot 55 ja 60 olisivat aivan liian valtavia arkikäyttöön. Näitä pitäisi päästä mallailemaan, siten se mulle oikea koko varmasti selviäisi!



Dior Diorama WOC hopeisena
Oi vitsi! En jotenkin osannut kuvitella, että hopeinen laukku alkaisi kiinnostaa mua, mutta niin vaan kävi kun törmäsin tähän Dioramaan - joka ei itseasiassa edes mallinsa puolesta ollut mua erikoisemmin kiinnostanut. Käykö kenellekään teistä koskaan niin, että kun kaksi sun "meh eipä kiinnosta" asiaa yhdistetään keskenään, alkaakin ykskaks houkutella kummasti? Hopeista Dioramaa on sekä kultaisin että hopeisin metalliosin myynnissä, mutta kultafriikkinä haluisin ehdottomasti ensin mainitunlaisen. Dior WOC (wallet on chain) maksaa monta sataa euroa vähemmän kuin clutch-versio, joka ei loppujen lopuksi ole kovin paljon wocia suurempi, joten ehdottomasti valitsisin tuon hieman pienemmän laukun. Mulle riittää usein, että laukkuun mahtuu puhelin, avaimet, huulirasva ja tarpeelliset kortit.

Louis Vuitton Speedy 30 tai 35, damier ebene

Jos luulitte, ettei mun listalta löytyisi LV:n Speedyä, erehdyitte. 😈Speedy on LV:n suosituimpia (ellei jopa se kaikkein suosituin?) ja ikonisimpia laukkumalleja, ja itse tykkään siitä erityisesti tummana damier ebene -versiona. Ja olkahihnalla tietty, kun kerran sellainen vaihtoehto on olemassa! 

Louis Vuitton Eva pochette, monogram

Eva pochettea ei ole valmistettu enää vuoteen tai pariin, joten ainoa vaihtoehto on käytetyn osto. Se ei mua toki haittaa. Tämmöset pikkulaukut on mun jokapaikan laukkuja, kun lähtee jonnekin eikä tarvitse mukaan muuta kuin puhelimen, avaimet ja lompakon. Toisaalta mulla on samasta kokoluokasta jo joitakin laukkuja, joten voi olla, että Eva jää jatkossakin vaan ihailun tasolle. 

Louis Vuitton Noé, damier azur

Yksi vaaleakin laukku Vuiskalta eksyi tähän listalle. Damier Azur -kanvaasi sopii mielestäni parhaiten kesään, ja kesäinen on myös tuo Noén bucket bag -pussukkamalli. Alunperin Noé on muuten valmistettu shampanjapullojen kanniskelua varten! Ihana laukku tämäkin, mutta vähän siinä rajalla, onko mun järkeä hankkia sitä välttämättä ikinä. Ehkä loppujen lopuksi ei. Arkailen vaaleita laukkuja kun en ole sellaisia ikinä omistanut, joten luultavasti aloitan nyt siitä beigestä nahkalaukusta ja mietin sen jälkeen, onko uskallusta toiseen vaaleaan laukkuun. 

Mansur Gavriel Circle bag

Mansur Gavrielilla on paljon laukkuja joista oon ensinäkemällä pitänyt, mutta innostus on sitten aina hiipunut jonnekin. Esimerkiksi pari vuotta sitten Mansur Gavrielin suosioon singonnut Bucket bag oli pitkään haaveissani, mutta sitten jotenkin kyllästyin. Samoin on käynyt mm. Sun bagin ja Lady bagin kohdalla. Ehkä laukut ovat jopa liiankin minimalistisia mulle, ottaen huomioon mikä harakka ja pienten yksityiskohtien fiilistelijä oon yleisesti? Sen sijaan Circle bagissa on sitä jotain! Pyöreydestä tulee mieleen etäisesti Chloén Drew, mutta MG:n Circle on arkisempi ja simppelimpi nahkaisine hihnoineen. Värejä on vaikka mitä aina mustasta konjakinruskeaan ja vaaleanpunaiseen, mutta ehkä musta on se paras versio tästä. Mansur Gavriel ei ehkä ole enää niin supersuosittu, sillä käytettynä merkin laukkuja saa välillä suorastaan halvalla.

Mulberry Mini Bayswater reppu (tai muu vastaava simppeli nahkareppu)

Reppu on käytännöllisen ihmisen valinta, mutta mä en ilmeisesti sellainen ole, kun omistan kymmeniä laukkuja ja vaan yhden repun. Se ei johdu siitä, ettenkö olisi yhtään reppuihminen, vaan siitä, että omaan makuuni sopivaa reppua on lähes mahdotonta löytää. Yleensähän reput ovat polyesteria tai muuta "järkevää" materiaalia joka kestää hyvin tuulen ja tuiskeen, mutta mä en vaan liiaksi välitä sellaisista. Mulla oli Kånken pari kesää sitten, kunnes reppu likaantui metsäpolulla ja pesin sen koneessa. Ei olisi pitänyt, väri "vähän" kärsi. 😟Nyt reppu on viininpunaisen sijaan pikemminkin "oksennuksenpunainen". Sittemmin ostin Marimekon Pisaroi -repun alesta, jota käytän aina silloin tällöin. Reppu on heti järkevämpi valinta jos raahaa läppäriä mukana, tai jos on menossa ruokakauppaan ja haluaa jättää kädet vapaaksi kauppakasseja varten. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen mun Marimekon reppuun. Se on aika lötkön mallinen ja puuvillakangaskin on jo aavistuksen kulahtamaan päin. Eniten tykkäisin nahkarepusta! Koska viime vuosina repuista on tullut trendikkäitä, niitä löytyy vähän merkiltä kuin merkiltä nykyään. Lähimmäs mun reppuihannetta pääsee Mulberryn mini Bayswater, mutta siinäkin on yksi huono puoli: minikokoisuus! Siis miksi ihmeessä noin kauniista repusta ei ole voitu tehdä myös normaalin kokoista versioita, vaan pelkkä mini? 

Prada Saffiano Tote ja Saint Laurent Chyc, violetti ja vihreä

Pradalla ja Saint Laurentilla löytyy vanhemmista mallistoista ihan täydelliset kirkkaat vihreän ja violetin värit! Ideaalia olisi, jos Pradan Saffiano Tote löytyisi vihreänä tai violettina, ja sitten siinä toisessa jäljelle jäävässä värissä Saint Laurentin Chyc. Chycistä on olemassa monia kivoja laukkumalleja; juhlava clutch, kätevä pieni crossbody, iso olkalaukku... kaikissa niistä on hyvät puolensa, mutta ehkä crossbody on kuitenkin se, jolle eniten tulisi käyttöä.



Louis Vuitton Metis 
Niin ihana, niin kiven alla. Tää laukku on kuuleman mukaan jatkuvasti loppu LV:n liikkeissä, sillä kaikki itseni mukaan lukien haluaisivat saada sen näppeihinsä. Yksi harvoja laukkuja joita en näe itseäni ostamassa käytettynä, sillä juuri vaikeasta saatavuudesta johtuen käytettyjen Metis-laukkujen hinnat ovat pääsääntöisesti huomattavasti kalliimpia kuin upouusien! Tässä olis todella hyvänkokoinen, kaunis arkilaukku, mutta vaikuttaa kovin epätodennäköiseltä että tätä saisi ainakaan kovin pian napattua.



Louis Vuitton NéoNoé ja Louis Vuitton Kimono
Oon aivan ihastunut näihin LV:n laukkuihin, joissa klassinen monogram-kanvaasi on yhdistetty mustiin nahkaosiin! Niin skarpinnäköinen look. Kimono -laukun valmistus on lopetettu, joten se pitäisi metsästää käsiinsä second handina, mutta NéoNoé sen sijaan on melko tuore laukkumalli Vuittonin valikoimassa. Se onkin todennäköisempi vaihtoehto mun laukkukokoelmaan kuin aiemmin postauksessa mainittu Noé vaaleana damier azur -kuosisena. Tumma väri on aina varma valinta!

Nyt seuraa tiedotus. Vaikkei ehkä siltä vaikuta, en tapaa hankkia laukkuja mitenkään extempore, vaan vasta pitkän haaveilun ja harkinnan jälkeen. Yleensä näitä ostoksia ehtiikin harkita todella kauan, sillä suosin käytettynä ostamista miltei poikkeuksetta aina. Usein tietyn laukkumallin löytämistä tietyssä värissä ja vieläpä omaan budjettiin sopivassa hinnassa saa odotella kuukausia tai jopa vuosia. Yksi suosikkini on Miu Miun cat-print clutch, joka valloitti mut heti kun se esiteltiin catwalkilla vuonna 2010, mutta jonka löysin käytettynä eBaysta vasta 2014-15 vaihteessa. Kannatti odottaa. 😉 Mua ei kiinnosta hetken it-laukut, enkä välitä siitä jos tulen ostaneeksi jo muodista poistuneen laukkumallin - kunhan itse tykkään.

Moni ei myös alkuunkaan ymmärrä tämmöstä hömpötystä, miksi joku viitsii hamstrata useita kalliita laukkuja, kun perus repullakin pärjäisi ja se olisi vieläpä käytännöllisempi. Sanon suoraan, että onhan sitä viisaampiakin asioita, joihin rahojaan voi kuluttaa. 😉 Jokin niissä laukuissa on vaan jo nuoresta asti mua viehättänyt, ja siksipä aina satunnaisesti tulee hankittua jotain uutta "kokoelmaan". Ei mulla nyt sentään ole tarkoituksena keräillä laukkuja kuin postimerkkejä konsanaan, vaan jossain se raja mullakin menee, kuinka monelle laukulle löytyy järkevästi käyttöä. Tällä hetkellä pidän kaikista laukuistani, ja käytän kaikkia. Joitakin enemmän, joitakin vähemmän. Vaikka nyt mikään laukku ei kyllästytä, on kiva tietää että jos myöhemmin niin käy, on aika helppo myydä laukkuja eteenpäin ja saada niistä kelpo rahat. Mulla on pitkälti "turvallisia" merkkejä, joiden arvo säilyy hyvin ja jopa nousee, jos laukku on "hyvin pidetty".

Joku törsää matkoihin, joku sisustaa, joku haluaa autonsa kaikilla lisämausteilla, joku roikkuu baareissa monet viikonloput, mä tykkään laukuista. Ei kai siinä sen ihmeempää, kuin että huvinsa kullakin? Ilmeisesti en ole tarpeeksi hullu jotta huvini olisivat halpoja, saati idiootti joka porskuttaa ilmaispassilla. 😉Mulla ei ole autoa, ostan tarjouksesta aina kun mahdollista, oon pakkomielteinen ruokahävikin välttelyssä, enkä notku baareissa, saati edes ravintoloissa tai kahviloissa muuten kuin hyvin harvoin. Pitäähän sitä muuten järkevähköä kulutusta kompensoida jollain hölmöllä paheella. (No joo, ei pidä, mutta hei, miksei?)

Välillä ärsyttää, kun niin helposti ollaan leimaamassa pinnalliseksi bimboksi, jos satut tykkäämään kauniista laukuista, kengistä tai mistä ikinä. Mä en suostu ähtäytymään siihen pinnallisuuden lokeroon, sillä mielestäni pinnallisuus on sitä, että arvottaa kanssaihmisiä täysin toisarvoisten seikkojen, kuten pukeutumisen tai automerkin perusteella. Mua ei kiinnosta paskaakaan, mitä muilla on päällään, keikkuuko olalla Chanel vai kangaskassi, mitä kukakin tienaa ja niin edelleen. Se on kaikista vähäpätöisintä, turhinta ja epäkiinnostavinta tietoa mulle, kun tutustun uuteen ihmiseen tai mietin, kenen kanssa kaveerata. Pinnallisen sijaan suostun kyllä häpeilemättä olemaan pikkusen turhamainen. Turhamaisuus ja pinnallisuus ovat ehkä termejä, jotka helposti sekoittuu keskenään, mutta mua aina sairaasti häiritsee, kun joillekkin pelkkä laukku- yms. hömppäintoilu on pinnallisuutta pahimmillaan. Pinnalliset ihmiset ovat usein aika ikäviä ihmisiä, turhamaiset lähinnä hölmöjä ostopäätöksineen. 😉😉

Ja ainiin! Näähän oli vaan laukkuja, joista pidän, mutta ei mulla ole suunnitelmissa hamstrata näitä kaikkia. En nimittäin tarvitse tuollaista laukkumäärää jo sen olemassaolevan valikoimani jatkeeksi. 😂 On pari laukkua, jotka on ehkä ensi vuoden juttuja jos hyviä diilejä tulee vastaan, mutta sitten taas esim. Chanelit ja Diorit tuntuvat tällä hetkellä aika kaukaisilta haihatuksilta. Ja jossain vaiheessa varmasti tulee se hetki, kun tämmöset huuhaahömpötykset jää täysin taka-alalle, ja arkeen astuu  mukaan asuntolainat ja muut aikuisten jutut.  Se on täysin fine. 😊

Postauksen kuvat: Pinterest, brändien nettikaupat, Zalando

// Just a long list of bags that I would like to add in my collection anytime!