I got 99 cookies cause a bitch ate one.

Mikäli sun mielestä me naiset ollaan ihan täydellisii ja parhaita, suosittelen skippaamaan tämän postauksen. Nyt ollaan nimittäin jännän äärellä ja kokeillaan kepillä jäätä - ajattelin tarinoida siitä, mikä mua naisissa ja naiseudessa ärsyttää. Jep! Tiedostan kyllä, että tänä päivänä kun naisena meet arvostelemaan tai ooämgee peräti tuomitsemaan saman sukupuolen edustajia, tai jopa kokonaisen joukon heitä, oot kauheista kauhein lajipetturi ja sut pitäis lisätä maailman vaarallisimpien terroristien listalle ja kivittää hengiltä. Mutta koska mun kaltaisen (paperilla) rääväsuisen urpon on toisinaan todella vaikeaa pitää mielipiteet ihan vaan omana tietonaan, otan nyt kuitenkin tietoisen riskin saada jonkinlaisen inhottavan leiman otsaani. Ei, en oo mikään naisia vihaava nainen, päin vastoin, mun kaikki parhaat ystävätkin on juuri naispuolisia. :) Miehistä en kuitenkaan vastaavaa postausta tule tekemään, koska mun mielestä se on jonkun miehen lailla ajattelevan homma - eli miehen. :D

Ja nyt, asiaan itseensä. Pyydän jo etukäteen anteeksi kerrassaan kuivaa s a r k a s m i a, mautonta y l e i s t ä m i s t ä ja dramaattista k ä r j i s t ä m i s t ä.

Naisen euro on 80snt. Kun on puhe tasa-arvosta, palkka-asiat nousee usein nopeasti esiin. Mun mielestä naiset voisi ottaa työelämässä paljon oppia miehiltä! Miehet pyytää rohkeammin palkankorotusta kun sitä haluaa, tiedostaa oman arvonsa ja ovat usein kaikinpuolin määrätietoisempia ja kunnianhimoisempia. Nainen helpommin tyytyy siihen vuosikausia paikoillaan junnaavaan palkkaan tai työtehtävään. Jos jotain haluaa, sitä pitää vaan silloin tavoitella, eikä turhia nöyristellä. Ai niin! Ja sitten ku se vakkariduuni löytyy, ruvetaan oitis tekee lapsia ja ollaan pitkään äitiyslomalla. On se kyllä jännä juttu että naisia (tietyn ikäisiä ja tietyssä asemassa olevia) ei aina niin kauheen mielellään palkata. Lapset on ihania, mutta mä ymmärrän myös työnantajia tässä asiassa - bisnes on bisnestä, ja ei se mammaloma aivan ilmaseks tuu yritykselle. Mun mielestä on vähän epäkohteliasta ja tahditonta "palkita" sut duuniin palkannut yritys sillä, että jäät heti pitkälle lomalle. 

Naiset on kieroja ja kostonhimoisia. En nyt sano etteikö miehetkin tätä lajia osaisi, mutta kyllä kaikenlainen paskan jauhaminen, juonittelu, kieroilu ja kostonhimoisuus on yleisempää naisten keskuudessa. Mulla on ikäviä kokemuksia siitä kun suuri joukko naisia laitetaan samoihin tiloihin, ilman että seassa on yhtäkään miestä. Äkkiä ne klikit muodostuu ja ryhmään tulee ihan pähkähullu kahtiajako. Sitten supatellaan selän takana sitä kuuluisaa paskaa ja mulkoillaan happamana vastapuolen ihmisiä. Tosi ahdistavaa! Ja ennen kaikkea surullista. Oon alkanut ihan vakavasti miettiä mun urahaaveitakin siltä kantilta, että millaisessa porukassa todennäkösesti tulisin sitten työskentelee jos kouluttautuisin alalle X. Olisiko vaihtoehto Ö sittenkin parempi? Mulle olis paljon mielekkäämpää olla yks pojista ku yrittää tulla toimeen hirveen - anteeksi nyt vain - kanalauman kanssa.

Miehet on sikoja. Näin sanoo yleensä nainen, joka ei vaan osaa olla haksahtamatta jatkuvasti niihin baaritiskillä rivissä koreileviin renttuihin, ja jolta jää se nurkkapöydässä kyhjöttävä kiltti piltti huomaamatta - siis just se, jossa olisi jopa eniten potentiaalia aviomieheksi ja tulevien lasten isäksi. ;)

Miehet on tunteettomia sikoja, mutta jos mies itkee, se on nolo mammanpoika. Ei varmaan tarvi erikseen mainita, että kaavassa on "pieni" ristiriita. Usein se tunteeton sika tarkoittaa sitä, ettei mies suostu hyppimään naisen pillin mukaan. Hitsit miten tunteetonta, jos ihmisellä on ihan oma tahtonsa! (Jos haluaa elämäänsä ensisijaisesti miellyttämishaluisen olennon, kannattanee ottaa talouteensa miehen sijasta koira.) Ja sitten jos se mies erehtyy itkemään vaikka riitatilanteessa, ei helvetti mikä paskahousu täytyy olla kyseessä. Tosimiehet ei vollota hei!

Nainen haluaa muuttaa miehen toiseksi ihmiseksi. Tää on oikeastaan jatkoa tohon edelliseen. Miksi naisella on oikeus sanoa miehelle että hei, vähänkö sä pukeudut juntisti, etkö vois ostaa uusia vaatteita, ja minä lähen kyllä kävelee jos sä parran aiot kasvattaa. Tuskin vastaanotto olis kovin lämmin jos mies latais takasin että hei, sun vaatteet on ihan hirveitä ja näytät vähän isolta tossa sun makkarankuoritopissa, etkö viittis vähän päivittää tyyliäs. Ja suhteen jatkuttua useita vuosia, yleensä juuri naisen suusta kuulee motkotusta tyyliin silloin alkuaikoina ei Pertillä tota kaljamahaa kyllä ollut. Mun mielestä olisi ihan asiallista töksäyttää tällaiselle Miss Upealle että niin, ja sinäkin silloin alussa jaksoit sentään meikata itteks nätiksi ja pukeutua muuhunkin kuin kollareihin. :p

Tosielämän salkkariheidit. Jos mies lyö, se on suunnilleen linnaan passitettava, ihan hullu wife beater! Mutta hei, eiks nyt naisella oo heikompana osapuolena oikeus vetää pataan ketä haluaa ja milloin haluaa, kun oikein ärsyttää? Tosi mies kestää kyllä iskut! Näin meillä vuoden 2013 sivistyneessä Suomessa. Keskustelupalstoilla kysellään: saako nainen lyödä? Todella surullista, jos joku on niin hukassa, että joutuu netistä etsimään vastausta tollaiseen kysymykseen. Henkilökohtasesti oon sillä linjalla, että aikuisen ihmisen vaan yksinkertaisesti täytyy pystyä hillitsemään kiukkunsa ilman, että aina on vedettävä jotakuta lähellä olevaa ihmistä köniin sen purkamiskeinona. Lisäksi, eiköhän miehiä hakkaava nainen tee vähintään yhtä paljon tuhoa kauniille ajatukselle tasa-arvoisuudesta, kuin mies joka lyö naisia. Väkivalta ruokkii väkivaltaa, puolin ja toisin.

Miehet on putkiaivoja. Wikipedian mukaan putkiaivo on naisten käyttämä nimitys miehestä/henkilöstä, joka ajattelee suoraviivaisesti ja yksinkertaisesti. Mun mielestä yksinkertainen tapa ajatella ja yksinkertaiset ajatukset on kaksi aivan eri asiaa - ensinnä mainittu on mun mielestä ihan positiivinen piirre, joten en ymmärrä, miks putkiaivo-sanaa käytetään haukkumamielessä. Miksi vaikeuttaa elämäänsä ajattelemalla asioita mutkikkaasti? Mä oon usein jopa hieman kateellinen miehisestä ajatusmaailmasta. Olis ihan helvetin hienoa osata olla edes kerran elämässään looginen!

Hormonit. Pöh, hitto miten nään punaista joka kerta, kun joku nainen innostuu lässyttää hormoneista selitelläkseen jotain hirviömäistä riehumiskohtaustansa. Ilmassa on merkkejä jotka viittaa lähinnä kolmanteen maailmansotaan, mutta hei kato ne hormonit, ei sen vakavempaa! Hormonien piikkiin menee astioiden lentely, bitchslappien jakaminen ja hillitön huutaminen - toistuvasti, luonnollisesti. Ja jos tästä hormoniriehumisesta joku kehtaa varovasti huomauttaa, pian paikalle kurvaa ruumisauto aika varmasti.

Nainen on oikeassa, silloinkin kun on väärässä. Mikä siinä on, ettei voi vaan myöntää että oho, tulipa nyt tehtyä pieni virhearvio? True Nainen (isolla N:llä!) nalkuttaa maailmanloppuun ja takaisin, aiheesta kuin aiheesta. En yhtään ihmettele sitä, jos miehet kokee välillä tarvetta lähteä jätkäporukalla baariin sikailemaan - tosin, True Nainen jäkättää siitäkin. Tai siis, nimenomaan just siitä. Miks naisilla saa olla tyttöjen iltoja, mutta poikien illat on suurin vääryys mitä maailmasta löytyy?

TV-kanavan vaihtaminen on synneistä pahin. Mä en ymmärrä, miksi kanavien räpsimisestä pitää vetää kauheat rageemiset. Sillä ei oo mitään merkitystä, että nainen on kokonaan toisessa huoneessa tai keskittyy ihan toisiin asioihin - sitä kanavaa ei vaan nyt jumalauta vaihdeta ilman että tulee ämpärillinen kiukuttelua niskaan. PRKL.

Kommunikaation vaikeus. Naiset usein tuppaa vinkumaan ettei se suomalainen mies paljoakaan puhua pukahda, mutta mitäs naiset sitten tekee? Sen sijaan että nostaisi kissan pöydälle ja menisi suoraan asiaan, puhe vaan kiertelee ja kaartelee varsinaisen asian ympärillä. Vihjaillaan ja arvuutellaan, ja jos ei vihjeet mee putkiaivomiehen päähän perille, mökötetään ku ei toi toinen tajuu taas mistään mitään. Tää on asia joka mua on alkanut ihan todenteolla ärsyttää, ja nykyään mulla onkin vähän se periaate, etten suostu ottamaan minkäänlaista vihjailua kuuleviin korviini. Jos asiaa ei voi sanoa selvällä suomenkielellä ääneen, se ei liene kovin tärkeetä. :p

Nykypäivän äidit. Yks mikä ei mun tajuntaan mahdu, on se, että miks ihmeessä tuoreet äidit tuntuu usein olevan jotain mitalia vailla kestettyään urhoollisesti synnytyksen ja sen kamaluuden? Ei kukaan varmaankaan pakota sitä lasta pungertamaan maailmaan, jos ei sitä itse vapaaehtoisesti halua tehdä. On myös hyvä pitää jalat (edes varpaat...) maan pinnalla sen verran että ymmärtää, ettei vanhemmaksi tuleminen tee kenestäkään maailman tärkeintä ja merkittävintä ihmistä. Omalle lapsellesi sä oot sitä, mutta et esimerkiksi tuntemattomille kaduntallaajille. Siitä mä en taida edes aloittaa, mitä mieltä oon tämän hetken vapaakasvatus-trendistä ja kassajonossa liukuhihnoilla kilpaa kiipeilevistä kakaroista. Mutta yksi äitiyteen liittyvä aihe ansaitsee ihan oman kohtansa tällä listalla, ja se on...

2010-luvun nettimammat. Jauhetaan paskaa julkkiksista, bloggaajista ja jopa omista tuttavista jollain vauvapalstalla sekä perustetaan julkinen blogi, jonne kerrotaan koko elämäntarina likaisintakin yksityiskohtaa myöten ja postaillaan päivittäin kuvia vauvan hassuista ilmeistä. Mä en suoraan sanottuna ymmärrä, miksi kukaan äiti laittaa julkiseen levitykseen kuvia omasta lapsestaan? Harva aikuinen haluaa että itestä päätyy mitä tahansa kuvia nettiin, joten miksi ihmeessä lapset sitten on vapaata riistaa? Siksikö, että joku vuoden ikäinen ei (vielä) osaa ilmaista omaa tahtoaan? Mä en ainakaan arvoistaisi pätkääkään, jos mun äiti olisi ysärin alussa tehnyt mun elämäni ensimmäisistä kuukausista/vuosista "CV:n" nettiin, josta kuka tahansa voisi käydä lukemassa mun viimeisimmät kuulumiset ja tuijotella mun pullaposkia ja super söpöjä naamanvääntelyitä. Kiitti v*tusti hei. Salasanaton vauva-/lapsiblogi on mun mielestä lähinnä mauttomuuden ja ajattelemattomuuden huipentuma. Ensinnäkin mua ihmetyttää, ketä edes jaksaa kiinnostaa tuntemattomien ihmisten lapset ja niiden kuulumiset? Ollaanko me nykyään niin sensaation hurmassa kun puolet päivästä muutenkin kuluu jossain Iltasanomien nettisivuilla julkkisjuoruja lukien, niin on ihan normaalia olla kiinnostunut jostain kaverintuttavanserkunisänsedänpojanpojantyttärenesikoisen asioista? Toisekseen, millainen äiti uskaltaa laittaa lapsestaan kuvia blogiin, samalla tiedostaen että ihan kuka tahansa voi sitä käydä lukemassa? Oli lukijan älykkyysosamäärä mikä hyvänsä. Kaikki ihmiset tässä maailmassa ei oo hyväntahtoisia. Usein ajatellaan myös, että äkkiähän ne kuvat saa poistettua jos tulee toisiin ajatuksiin. Se, että ottaa kuvan pois blogista, ei tarkoita että kuva olisi poistettu samalla klikkauksella kaikkialta netistä. On Pinterest, We Heart It sun muut joissa kuvat leviää nopeammin kuin rutto keskiajalla. Mun mielestä reiluinta olisikin, että jokainen saisi ihan itse päättää (kun vaan ikänsä puolesta sellaisia päätöksiä kykenee tekemään), että haluaako nettiin kuviansa vai eikö. Ja tosiaan, tarkoitan tällä nyt puhtaasti blogeja, enkä niinkään vaikka Facebookiin ladattuja kuvia, jotka on rajattu näkymään vain pienelle määrälle luotettavia ihmisiä. Ymmärrän tosin niitäkin, jotka sanoisi FB-kuvillekin jyrkän ein. 

Se ei enää rakasta mua kun ei oo viikkoon tuonut mulle kukkia! Ja ne miljoona muuta signaalia siitä, että suhde on ihan kuollut ja kannattaa lähteä pois siitä. Äh. Mun mielestä psykologian opiskelu voisi olla pakkopullaa kaikille, ihan siinä missä ruotsikin. Psykan kirjoista saattaisi toivottomille romantikoille (useimmiten naisia) selvitä, että kas vaan, parisuhteella on eri vaiheita. Ei sen alkuhuuman oo tarkoituskaan kestää hautaan saakka, vaan vähänkin pitkäaikaisemmassa suhteessa on vääjäämättä edessä arkistuminen. Hittoon ne hattaran sävyiset prinsessasadut.

Se pettää mua kun tuo kukkia! Niin no...

Ja kyllä! Onhan ne miehet ihan helvetin kamalia olentoja ja ne tekee hirveitä asioita. Mutta hups, sama taitaa päteä naisiinkin. Ehkä inspiraatio postaukseen tuli siitä, että mä en voi sietää sellaista "tasa-arvoa", jossa feminismin nimissä naiset yritetään nostaa johonkin norsunluutorniin, niiden putkiaivoisten, (tunteettomien) sikojen yläpuolelle. Naisiin kohdistuu yhteiskunnallisella tasolla paljon ongelmia, kyllä vaan, mutta en jotenkin usko esim. vihapuheen loppuvan sillä, että vihataan vaan takaisin ja pyritään tallomaan Louboutinit kopisten se toinen sukupuoli kokonaan. Tasa-arvon pitäisi merkitä sitä, että ollaan tasavertaisia, oli sitten nainen tai mies. Sori soul sistersit jos tästä tekstistä joku nyt pahoitti mielensä. :D

Niin ja ohhhhhoh, tää oli muuten 700. julkaistu postaus tässä blogissa! ;)