Cause we swore that forever we would stay connected / I guess forever happens faster than we both expected

1
2
3
4
mekko Noisy May / clutch YSL / vyö H&M / rannekoru Michael Kors / korvikset Lindex / kenkien virkaa toimitti Billi Bin loaferit

Long time no see! Viikkoon ei oo tullut postailtua yhtikäs mitään, en oikein itsekään tiedä mihin nämä päivät taas oikein hujahti. Yllättävän monesti läppärin avaamisen sijaan on tehnyt mieli tarttua ihka oikeaan kirjaan (sanokaa mitä sanotte... Freudin teokset on kiinnostavia :D), ja nyt loppuviikosta on tullut pyörähdettyä useammissakin lakkiaisissa ja valmistujaiskekkereissä. Eilen eräissä juhlissa oli ylläolevien kuvatusten mukaiset releet päällä. Huhhuh, oonkohan ikinä postannut mitään "päivänasuja" tänne. :D Asusteet on vanhoja tuttuja, mutta Noisy Mayn mekko on uudehko. Vuosi vuodelta tykästyn aina vaan enemmän virkattuihin mekkoihin; kaikessa kepeydessään ja hippimäisyydessään ne on aivan täydellisiä kesävaatteita. Juhliin tosin olisin muuten laittanut mekon kanssa korkkarit jalkaan, mutta harmillisesti en sellaisia tällä hetkellä omista muussa värissä kuin sähkönsinisenä.

Viime aikoina pukeutuminen on ollut yhtä tuskaa; tuntuu ettei mitkään vanhat vaatteet (tai kengät) sovi, imartele tai muuten vaan miellytä. Sitten taas kun epätoivoisesti koitan kierrellä kauppoja ja bongata jotakin uutta kivaa, en yleensä löydä yhtikäs mitään - tai jos löydän, se maksaa (paljon) enemmän kuin huvittaa tällä hetkellä tuhlata vaatteisiin laihdutusprojektin ollessa vielä pahasti kesken. 34,5 kiloa sitten oli vaan niiiiiin helppoa heittää niskaan joku epämääräinen tummanvärinen kaapu ja toivoa, ettei kukaan vahingossakaan kiinnitä huomiota muhun ja mun kiloihin. Kai sitten koin ulkonäköni olevan niin lost cause ettei kannattanut edes kokeilla mitään tunika + leggingsit -viritelmää ihmeempää. No, nyt mä tuon tuosta kiroan peilin edessä kun mikään mitä ylleen kiskoo ei näytä kivalta. Leggingsien käyttöä oon tietoisesti koittanut vähentää, farkuissa tulee kuuma kesähelteillä, shortsit ei oo vaihtoehto eikä mikään näillä kintuilla ja joinakin hetkinä edes maksihameet ja -mekot ei pelasta mua pulasta. Voisi kuvitella että painon lähtemisen myötä pukeutumistouhu ainoastaan helpottuisi, mutta pyh! Tällaiset välivaiheet on vähän haastavia ja turhauttavia. Optimistina uskon kuitenkin, että lopulliseen tavoitteeseeni päästyäni vaatekriiseilykin vähenee edes jossain määrin. Alun perin mun kunnianhimoinen suunnitelma oli päästä loppukesään mennessä eroon lopuista liikakiloista, mutta enpä mä sittenkään taida olla halukas ottamaan siitä mitään erityisempiä paineita. Grilliruoka ja siideri eivät mun vauhtia hidasta, mutta perhana, mähän ostan kaupasta jätskin silloin kun siltä tuntuu! :D

No comments:

Post a Comment