&Other Stories

Yksi tämän hetken kivoimmista kevät-kesämallistoista löytyy &Other Storiesilta! On ihania värejä, pilkku-, kukka- ja eläinkuoseja joka lähtöön sekä kivoja, rentoja leikkauksia vaatteissa. Erityisesti tykkään väljistä liehuhelmaisista mekoista, joita seuraavissa kollaaseissa onkin pilvin pimein. Tässä on ehdottomasti merkki, jota jään nyt seuraamaan - aiemmin en ole oikein kokenut &Other Storiesia omaksi jutukseni.

Uutta kosmetiikkakokoelmassa

Suosikkiripsarin tuorein versio, luottoluomiväribrändin uusin paletti, vuosia haaveiltu hajuvesi... tässä kuvassa on kaikkea tota. 😍 Jostain syystä innostun aina kevään kynnyksellä kosmetiikasta. Silloin on kiva hankkia vaikka kivansävyinen huulipuna tai luomiväri pärstää piristämään, tai kokeilla jotain kiinnostavaa uutuutta.

Aloitetaan tuoksusta! Chanelin Coco Noiria nuuhkaisin ekan kerran moooonta vuotta sitten kun se ilmestyi myyntiin, ja tykästyin jo silloin. Normaalisti en suuremmin välitä Chanelin hajuvesistä, mutta tää kolahti heti mun makuun. Hienostunut, vahva, mausteinen... Tuoksua kuvaillaan näin: "Top notes: grapefruit, Calabrian bergamot, Heart: rose, narcissus, rose geranium leaf and jasmine. Base: tonka bean, sandalwood, vanilla, patchouli and white musk frankincense."

Vaan kuten brändin tuotteilla yleensäkin, Coco Noirilla on hintaa melkoisesti. Ihan liiaksi asti mun makuun, eikä Chanelin tuoksuja tunnu ikinä löytyvän alesta tai tarjouksesta. Kaiken lisäksi mä halusin heti 100 ml pullon, koska pienemmät pullot tekee lähinnä vihaiseksi. Oon todennut, että jos oikeasti jostain hajuvedestä tykkään, kannattaa hankkia saman tien se suurin pullo, koska 50 saati 30 ml on tärvääntyy alta aikayksikön. En edes käytä tuoksuja tuhlaten, pari suihkausta riittää hyvin, mutta silti ne pienet pullot hupenee aina hirveen äkkiä. 😁

Feel Uniquesta 100 ml pullon saa 117,5 punnalla, mutta sekin on mun makuun aivan liikaa. Siispä turvautukaamme eBayhyn. Espanjalaisen vintageliikkeen huutokaupasta Coco Noir 100-millisenä irtosi lopulta postituksineen n. seitsemälläkympillä. Wohoo! Mistä tahansa muusta hajuvedestä pitäisin hintaa edelleen turhan tyyriinä, mutta Chanelista en. Tässä vuosien haaveilun aikana oon tullut liian tietoiseksi siitä, mitä nää hajuvesipullot normaalisti kaupoissa maksaa, joten 70 euroa on suorastaan älyttömän hyvä diili... 😂 Voi vitsi, ennen eBay-kauppoja kävin varmaan parin viikon välein Sokoksella haistelemassa Coco Noiria, ja aina toivoin että tuoksuisipa se tällä kertaa pliisummalta kuin mitä muistelin. Niin ei käynyt kertaakaan, vaan nuuskuttelin vielä kotonakin rannetta tai hihaa, johon olin kaupan testeristä suihkinut hajuvettä. Onneksi mulla on nyt oma pullo! 😍

Sensain kolmekasi cee on ollut mun luottoripsiväri jo vuosia, ja oon testannut siitä kaikki myynnissä olevat versiot. Alkuperäisestä 38°C klassikosta, Separating & Lenghtenistä ja Volumizingista suosikikseni on muodostunut tuo jälkimäisenä mainittu. Niinpä halusin kokeilla myös tätä vastikään ilmestynyttä uutuustuotetta, "täydellistä volyymia" lupailevaa Lash Volumizeria! Ripsarin hinta on suolainen, liki 40 euroa, mutta toisaalta siinä on hitusen isompi pakkauskoko kuin normaalisti. Myönnettäköön, etten silti ikinä maksaisi neljääkymppiä ripsiväristä, vaan nappasin omani Stockmannin tarjouksesta. 😉 Tosin, mulla on vielä vanhaa ripsaria hieman jäljellä, joten en oo vielä päässyt kokeilemaan uutuutta. Toistaiseksi oon kuullut ja lukenut vaan kehuja Lash Volumizerista, joten innolla odotan mihin tämä pystyy!

Urban Decayn Naked-luomiväripaletit ovat olleet mun lemppareita pitkään, ja mulla on ollut käytössä paletit 1, 2 ja 3. Paletit Smoke, Heat ja Cherry multa on jäänyt hankkimatta, koska niissä on mun makuun liian vahvoja ja erikoisia sävyjä. Tässä uusimmassa, Reloadissa on tosi nättejä ja sopivan hillittyjä sävyjä! Yleisesti tykkään aika luonnollisista ja maanläheisistä sävyistä, joten tuo korallinpunainen on mulle aika hurjaa vaihtelua. Silti oon käyttänyt sitäkin jo useita kertoja, ja oon tykännyt! Uusi paletti on hieman muita Naked-paletteja edullisempi, reilut 40 euroa, mutta tämän mukana ei tule lainkaan sivellintä. Sinänsä harmi, koska UD:n siveltimet ovat mielestäni olleet hyviä, ja varsinkin reissussa on ollut näppärää, kun paletin mukana on sivellin eikä sellaista tarvitse erikseen pakata mukaan.

Ootteko te jo kokeilleet jotakin näistä? 😊

Teetä kiitos!

On muutamia asioita, joita hamstraan: secondhand-käsilaukkuja, kenkiä, kirjoja ja teetä. Tää postaus on oodi listan jälkimmäisenä mainitulle. 🍵😍 Oon aina tykännyt teestä, mutta aikuisiällä mulla ehti olla sellainen muutaman vuoden pituinen kahvivaihekin. Opettelin hampaat irvessä juomaan kahvia, koska kyllähän nyt kahvi kuuluu aikuisuuteen, ja onhan sen kohtuukäytöllä tutkitusti positiivisia vaikutuksia terveydelle. Lopulta jossain vaiheessa sumppi alkoi maistua ihan siedettävältä, ja siitä tuli tapa aloittaa päivä. Elämä oli helppoa, kun kylässä pystyi juomaan sitä samaa litkua, jota kaikki muutkin yleensä ruukaavat kitata. Mutta sitten tuli stoppi. Kahvi alkoi maistua päivä päivältä kuvottavammalta, ja sen haju ällötti - on itseasiassa aina vähäsen ällöttänyt, jopa silloin kun join itsekin sitä kahvia. En pysty samaistumaan ihmisiin, jotka hehkuttavat "mokan tuoksua"! Mä en ikinä oo erityisemmin halunnut haistella kahvikupin sisältöä.

Aloin myös miettiä, sopiiko kahvi mulle ylipäätään. Kahvista tuli herkästi tosi rauhaton ja keskittymiskyvytön olo; olin jotenkin liian täpinöissäni ja välillä ihan fyysisesti tärisytti. Etsiskelin aikani kahville korvaajaa, kunnes törmäsin matchaan, japanilaiseen vihreään teehen. Ostin matchaa ja lopetin kahvinjuonnin kertarykäisyllä - eipä ole tullut maisteltua suodatinkahvia sitten syksyn 2017! Jotain kylmänä juotavia suht matalakofeiinisia makukahveja oon harvakseltaan hörppinyt, mutta niiden ero Moccamasterin tuotoksiin on kuin yöllä ja päivällä. 😉 Matcha on tullut jäädäkseen mun elämään, ja suorastaan harmittaa että löysin sen niin myöhään. Mikään ei oo niin ihanaa kuin kaura-, manteli- tai vaikka kookosjuomaan keitetty matcha. Okei, se on vielä parempaa jos seassa on myös kookosöljyä tai kermaa - tai molempia. Se on sellanen mun sovellettu teeversio bulletproof- eli rasvakahvista, jota tiettyjen piirien terveysihmiset tuntuvat suosivan. 

Tässä on kaikki matchat, joita tähän mennessä oon kokeillut. Parhaaksi rankkaisin Feel Vividin matchan, jota oon käyttänyt pisimpään ja tilannut lukuisia kertoja lisää. Maku on paras ilman minkäänlaista kitkeryyttä, ja hintakin on aika kohtuullinen. Yksi 50 gramman pakkaus riittää mun käytössä noin kuukaudeksi, eli eipä tule juurikaan kahvinjuontia kalliimmaksi. Erinomaisen arvion antaisin myös Superfruitin matchalle, jota onnistuin tilaamaan hävikkiruokaa myyvältä Matsmartilta älyttömän halvalla. 50 g pussi maksoi nimittäin neljä euroa kappaleelta! Tilasin muistaakseni ainakin kahdeksan pussia saman tien.

Loput matchateet oon ostanut iHerbiltä. MRM:n matcha ja Organic Evolutionin matcha ovat sellaista perus jees tavaraa, ehkä ihan aavistuksen kitkeriä verrattuna noihin ensin mainittuihin kahteen suosikkiini. Kitkeryys matchassa johtuu yleensä siitä, ettei teetä ole jauhettu tarpeeksi tuoreista lehdistä. Värikään ei ole silloin niin kauniin vihreä. Tosin, tuo pieni kitkeryys kyllä häviää aika tehokkaasti, kun matchan sekoittaa vaikka just kaurajuomaan. Vaan kyllähän sitä nyt mieluummin hieman hifistelee ja suosii mahdollisimman tuoretta, laadukasta teelaatua. 😉

Viimeisimpänä ja vähäisimpänä kuvassa näkyy tuo OMG matcha, jota en menisi suosittelemaan, ihan vaan harhaanjohtavan markkinoinnin perusteella! Siis purkissa lukee "Matcha, powerful green tea from Japan" ja sitten pikkupräntti kertookin, että matcha on kiinalaista laatua. 😀Japanilaista matchaa sanotaan usein laadukkaimmaksi, joten tässä on nyt todella harhaanjohtavasti keksitty käyttää Japania hyväksi kiinalaisen teelaadun myynnin edistämisessä. Kiinasta tulee muuten monet Suomessa ruokakaupoissa myytävät matchat, joten kannattaa olla tarkkana etikettien kanssa! On tuo OMG:n kiinamatchakin juomakelpoista, sellaista "ihan ookoo", mutta siinä on selkeästi kitkerin sivumaku. 

Aamuisin juon aina poikkeuksetta matchaa, mutta iltapäivällä siirryn perus pussi- ja irtoteihin. Pitipä muuten naurettavan kauan miettiä tota teen monikkomuodon taivutusta, TEIHIN kuulostaa niin pöljältä. Nominit haltuun... 😆 No joo. Erityisesti mun makuun on kaikenlaiset chait ja vihreät teet. Nyt seuraa rajua materiaalia, nimittäin kurkistus mun teekokoelmaan... 

Hieman on ruuhkaa tällä hyllytasolla. 😅 Eikä tässä vielä kaikki, on aika todennäköistä, että multa olisi löytynyt vielä muutamat teepaketit lisää keittiön muista kaapeista, mutta perehdytäänpäs nyt tarkemmin tämä hyllyn sisältöön! 

Chai. 💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕💕

Chai on ihanaa! Hyvä chai-tee on samaan aikaan sekä mausteinen että rauhoittava ja rentouttava. Näistä kaikki toimii, eikä ole niin väliä onko mukissa Clipperiä, Twiningsia vai vaikka Liptonia. Ylivoimaisesti parasta on kuitenkin tuo Pirkka! 

...vaan mitä helvetin perkelettä, tämä tajunnanräjäyttävän ihana-mahtava-loistava-huumaava-euforinen chai poistui keskuudestamme jo pari vuotta sitten, kun jostain aivan käsittämättömästä syystä Pirkka deletoi sen valikoimastaan. PIRKKA!!! MYÖNTÄKÄÄ VALTAVA VIRHEENNE JA TUOKAA CHAI-TEE TAKAISIN PRIKULLEEN SILLÄ ALKUPERÄISELLÄ RESEPTILLÄ!!! MINÄ JA VARMASTI MONI MUUKIN KAIPAA TÄTÄ TEETÄ! Koska mun suosikki chai-teetä ei ole aikoihin saanut ostettua yhtikäs mistään, oon säälittävä ja säästelen kenties maailmanloppuun saakka kahta tuossa rasiassa jäljellä olevaa teepussia. En tiedä mitä teen, kun tulee aika käyttää nekin pois, eikä sitä upeaa makuelämystä saa enää kokea kuka ties koskaan uudelleen. Musta tulee teenjuojana kuin lapsi, joka on tullut liian monta kertaa vanhempiensa hylkäämäksi, enkä enää uskalla ja jaksa luottaa siihen, että miltään pussiteeltä voisi odottaa kovin suuria. Ei sen jälkeen, kun Pirkan chai-teen ja mun tiet lopullisesti erkanevat. PIRKKA, TÄÄ ON TEIDÄN VIIMEINEN WAKE-UP CALL! BRING THE CHAI BACK! 

No, ehkä raaskin käyttää yhden pussin Pirkka chai-teetä pois kuleksimasta, kun täytän vajaan kolmen vuoden päästä 30. Sitä ennen en näe mitään syytä juhlia elämää niin ylellisin elkein, että tärväisin tätä herkkua. Sen toisen chai-teepussin kohdalla uhrautunen verisesti ja säästänen sen perintönä tuleville sukupolville. Myykööt lapsenlapset sen jonnekin kansallismuseeon. "2015-2016 never forget, ajankohta jolloin maailmasta katosi loppukin järjestys ja Pirkka julisti sisällissodan suomalaisia chai-fanaatikkoja kohtaan riistämällä heidän suosikkiteensä markettien hyllyiltä."

Vihreä tee toimii aina, ja luojan kiitos siihen ei liity niin valtavaa tunnesidettä kuin äsken mainittuun P****n ch**-teehen. Vihreä tee on jebou, oli se sitten tuiki tavallista tai jotain kivasti maustettua. Viime aikoina oon huomannut suosivani erityisesti eukalyptuksen makuista vihreää teetä, joka on mukavan raikasta ja piristävää. Saattaisi toimia viilennettynä jääteeversionakin! 

Satunnaisia aarteita. Tuossa oikeassa reunassa näkyy marokkolainen minttutee, jota juon vain kesäisin kylmänä. Paras jäätee ikuna, IKUNA. 

Saksasta olisi pitänyt ehdottomasti hamstrata useampi paketti apfelstrudel-teetä. Nää maksoi tyyliin euron paketilta, joten seuraavalla reissulla rahtaan mukanani ainakin kymmenen boksillista!

Näistä neljästä teepaketista nostettakoon esiin tuo vihreä kookostee. Kookos on mun mielestä melko eksoottinen teemaku, sillä ainakin tässä Heath&Heatherin teessä maku on yllättävän voimakas ottaen huomioon, että kookos sellaisenaan on aika miedon ja pehmeän makuista. Erikoista mutta ehdottomasti hyvää. 

Tästä postauksesta tuli nyt tällainen teejuoppohullun päiväkirjat. 👿 Saa ehdottomasti suositella kaikenlaisia teemerkkejä ja -makuja kommenttiboksin puolella!

PS: Arkena en TODELLAKAAN vatkaa kermaa kuohkeaksi hunnuksi matchan pinnalle. Tää vaivannäkö oli puhtaasti näiden kuvituskuvien ottamista varten. Tuo vihkokin on toistaiseksi tyhjänä ajatuksista ja ideoista, vaikka kovasti yritin tuoda sillä mukaan semmosta älykästä vaikutelmaa...

Kevät/kesä 2019 Zaran tapaan

Zaralla on tällä hetkellä ihan mieletön kevätmallisto! Ihan suosikkini kaikista merkeistä. 😊 Zaralta löytyy just nyt kaikkea super trendikästä polka dot-, kukka- ja käärmekuoseista leveisiin lahkeisiin, pliseerattuihin yksityiskohtiin ja pitsiin. Kaikista eniten mua ilahduttaa kuitenkin ihanat, räikeät värit - kunnon color blockingia. Tyydyn kuitenkin ihailemaan, sillä koitan vähän vältellä liiallista vaatteiden ostelua painon ollessa muutoksen (tai ainakin työn...) alla.

Tässä parhaita paloja Zaran nettikaupasta:

// I'm in love with Zara's new spring/summer collection! There's bold colours, lace, pleated details, wide leg trousers, loose fitting blazers, trendy patterns like snake print, flowers and polka dot... Basically everything that your garderobe needs right now. 😉😉

Avuttoman hiustenlaittajan pelastus

Mä en oo valitettavasti ollut koskaan erityisen lahjakas hiustenlaittaja. En vaan osaa tehä mitään kivoja kampauksia. Mun "kampauksia" on tukka auki ja tyvestä jotenkuten vähäsen tupeerattuna, korkea ponnari tai sotkunuttura, jota suosin lähinnä kotosalla. Siinä se oikeestaan. 😅 Nyt oon kuitenkin hiljalleen alkanut innostua kaikenlaisista hiuspannoista, pinneistä ja scrunchie-ponnareista, joilla saa helposti edes pientä muutosta siihen aina samalla tavalla "laitettuun" reuhkaan. Niiden käyttö ei vaadi mitään tukkajumalan erityisosaamista - tosin, pinnit on yllättävän vaikea laittaa tarpeeksi kireälle ilman, että ne jää löysästi roikkumaan hiuksiin... huoh. 🙈

Glitterissä oli taannoin kiva tarjous kaikista hiustuotteista ja innostuin ostamaan pari juttua. Osittain sen innoittamana ajattelin vilauttaa, mitä hiushärpäkkeitä multa löytyy!

Beige panta Glitteristä. Vihreä puolestaan on ostettu H&M:stä viime kesän Saksan reissulla, ja lomalla tulikin käytettyä tota yllättävän paljon! Räikeän vihreä väri sopii kivasti kesään.

Glitteristä myöskin. Tällä jos millä saa työnnettyä tukan pois tieltä, eikä varmasti ala valua naamalle. 😁

Molemmat eBaysta. Tykkään siroista metallipannoista, mutta niiden huono puoli ainakin tällasella suht isopäisellä akalla on se, että niitä ei pysty ihan aamusta iltaan käyttämään, muuten alkaa päätä särkeä kun nuo sivut alkaa painaa ikävästi. 

Kaikki Glitteristä. Oon käyttänyt ties miten monta vuotta hiuksissani pelkästään Invisibobble-ponnareita, mutta vihdoin löysin minäkin scrunchiet! Näillä pampuloilla kesti yllättävän kauan palata takaisin muotiin - muistelisin näiden viimeksi olleen trendikkäitä joskus lähemmäs 20 vuotta sitten, eli silloin kun olin aivan skidi vielä. Scrunchieponnari jos mikä todistaa muodin kiertävän kehää. Joskus se kehä on vaan todella pitkä ja siinä menee jokunen kymmentä vuotta. 😂

Helmipinnit eBaysta. Kattelin vähän vastaavia Asosilla, mutta ne oli omaan makuuni hieman tyyriit. Onneksi eBaysta löytyy lähes mitä vaan, jos jaksaa hetken etsiä! Kaksi pinniä maksoi muistaakseni 2-3 puntaa, joten edullisen löydön tein lopulta. 

Marimekko Karla

Hihi, jälleen uutta laukkua pukkaa. Tällä kertaa kyseessä on jokaisen suomalaisen tunteman merkin, Marimekon, ihanuus. 😍 Ennen ostoa olin törmännyt näihin Karla-laukkuihin aina silloin tällöin, mutta pussukkamainen laukku ei ollut jäänyt erityisemmin mieleen pyörimään. Kiinnostuskiikarit kaivoin esiin vasta siinä vaiheessa, kun bongasin tämän kullanvärisen Karlan Booztin nettikaupasta! Ja vieläpä alessa! Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että tämä oli täysin impulsiivinen ostos, eikä todellakaan mikään harkittu hankinta. Oon silti vallan tyytyväinen löytööni. 😉

Myönnettäköön, että laukku on ollut mulla jo hetken aikaa. Booztin palautusaika on 30 päivää, ja valehtelematta sen kuukauden ajan miltei päivittäin mallailin laukkua peilin edessä kysellen itseltäni, onko tässä nyt mitään järkeä? Hieman hävetti ja harmitti impulsiivinen laukkushoppailu, ja yritin epätoivoisesti löytää laukusta huonoja puolia, jotka puoltaisivat laukun palauttamista. Noh, lähinnä vaan hullaannuin joka päivä hieman lisää tästä kultaisesta kaunottaresta... lopulta myönnyin, ettei tätä nyt millään ilveellä raaski lähettää takaisin. Ainakaan tällä hetkellä kultaista Karlaa ei löydy enää Booztilta eikä myöskään Marimekon nettikaupasta.

Oon kyllä super iloinen että haksahdin, onhan tää varsin valloittava ja ihanan leikkisä laukkumalli! Sopii käytettäväksi niin olalla kuin crossbodyna. 😍

Karlasta kerrotaan seuraavaa:

"Anna Werner sai idean Karla-laukkuun vuonna 2015, kun hän luonnostellessaan työpöytänsä ääressä söi makeisia. Ajatuksissaan hän pudotti yhden karkeista lattialle, ja kullanvärinen käärepaperi kiinnitti hänen huomionsa. Pehmeästä nahasta tehty, käytännöllinen ja leikkisä Karla-laukku kuuluu jo vaatekaapin luottoasusteisiin. Upeasti hohtavalla kultaisella Karlalla saat säihkettä niin juhlamekkoihin kuin mukaviin työvaatteisiin."

Mangokakku

Kakkureseptiä pitkästä aikaa! Tätä kakkua leivoin viime vuonna varmaan pari-kolme kertaa, ja joka kerta siitä tykättiin. Tästä on tullut yksi omistakin suosikeista, sillä kakku on samaan aikaan kevyt, raikas ja maukas. Poikkeuksellista kakussa on se, ettei se ole juustokakku vaan rahkakakku, hah. Ulkonäkö on kuitenkin turvallinen ja noudattaa samaa kaavaa pohja + täyte + kiille + koristeet. 😂

Pohja

250 g digestivekeksejä tai kaurakeksejä

75 g voisulaa

Täyte

6 liivatetta

2 dl kuohukermaa

200 g mangorahkaa

300 g mangososetta (esim. Bonnella ja Pirkalla löytyy)

1/2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

Kiille

200 g mangososetta

1,5 dl hyytelösokeria

1 dl vettä

Koristeluun esim.

Mansikoita

Ananasta

Viinirypäleitä

Macaron-leivoksia

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Murskaa keksit hienoksi muruksi, lisää joukkoon voisula. Painele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (26 cm) pohjalle tiivis ja tasainen keksipohja lastalla, lusikalla tai sormin.

Valmista täyte. Vatkaa kerma kulhossa ja sekoita joukkoon mangosose, mangorahka ja sokerit. Keitä pieni määrä vettä (n. 0,5-1 dl) kattilassa ja lisää liotetut liivatteet. Anna liivateveden jäähtyä hieman ja kaada sitten täytteeseen. Sekoita huolellisesti. Kaada täyte keksipohjan päälle vuokaan ja nosta jääkaappiin hyytymään. Anna kakun olla kylmässä mielellään seuraavaan aamuun, mutta ainakin 5-6 tuntia.

Tee kiille keittämällä n. 1 dl vettä kattilassa. Käännä lämpö pienemmälle ja lisää joukkoon ensin mangosose ja sitten hyytelösokeri. Sekoittele muutaman minuutin ajan ja ota kattila pois liedeltä. Anna kiilteen jäähtyä n. 5-10 minuuttia niin, ettei se ole enää kuumaa vaan suht haalennutta. Kaada kiille kakun päälle. Laita kakku takaisin jääkaappiin ja koristele aikaisintaan tunnin kuluttua. Mä tykkään koristella kakut yleensä siinä vaiheessa, kun kiille ei ole vielä täydellisesti hyytynyt, vaan on hieman pehmeää. Näin koristeet saa painettua kiinni pintaan niin, että ne pysyvät hyvin paikoillaan eivätkä pyöri irtonaisina kakun päällä. Koristelun jälkeen kakun hyydyttämistä kylmässä pitää vielä jatkaa muutama tunti, kunnes kiille on täysin jähmettynyt. Usein kuulee myös suositeltavan, että kakku koristeltaisiin vasta kun se on valmis irtopohjavuoasta irrotettavaksi ja tarjolle pantavaksi. Tapoja ja makuja on monia näissä asioissa! 😊

Tätä voisikin taas tässä lähiaikoina taas leipasta, tosin ensin haluan kokeilla matchakakkua. Ja likööriäkin olisi Bailey's -kakkua varten jemmassa...! Hyi, tää on varmaan eka kerta kun käytin sanaa leipasta. Ei jatkoon, ei sovi ollenkaan mun suuhun, enkä kyllä muutenkaan tuosta termistä pidä. Voidaanko kieltää kaikenlainen leipasu? 😉