Addiction

Niinhän se menee, että hyvät asiat tajuaa vasta sitten kun ne puuttuu. Harvoin tulee mietittyä, että mitä sitä tekisi ja millaista elämä olisi, jos asia X yhtä äkkiä lakkaisi olemasta osa sitä. 

Toissapäivänä kotiin tultuani lysähdin tuttuun tapaan sohvalle läppärin kera. Pläräilin uusimmat blogipäivitykset läpi, deletoin sähköpostin tukkeeksi päivän mittaan saapuneita mainosviestejä, skrollasin Facebookin etusivua ylös alas ettei vahingossakaan tulisi mieleen tehdä jotain muuta järkevämpää. Ja sitten silmiini osui jonkun suosittelema linkki. Kauhistuin ja aloin jo suunnitella elämääni kokonaan uuteen järjestykseen. Apua, keiltä kaikilta mun pitää pyytää numero ettei yhteydenpito katkea? Pitäiskö ottaa jopa talteen muutamia vuosien mittaan parhaiten naurattaneita statuspäivityksiä? Ja ennen kaikkea, mitä hemmettiä mä tästä lähtien teen iltapäivät ja illat ja yöt? Jumalauta, Fäsebuukki pistetään maan tasalle 15. maaliskuuta IIIIIIIK! Paniikki! Sitten luin tuohon häkellyttävään uutiseen tulleita kommentteja ja johan alkoi fb-addiktin kiivaasti hakkaava pumppu rauhoittua. Haahaa, puolet jengistä uskoo että kyseessä on pelkkä turhan aikainen aprillipila... siinä missä osa taas suunnilleen rukoilee että OMG PLEASE ZUCKERBERG YOU CAN'T DO THIIISSSSS!!! Jotkut puolestaan ihmettelivät, että miksei miljoonien - biljoonien - rahamassoja liikuttavaa sivustoa vaikkapa myydä eteenpäin, ei kukaan voi väittää että niin isot massit ei muka liikuta ollenkaan. Tai miksi sulkea sivusto, johon on itse kyllästynyt, mutta jota miljoonat muut palvovat. :D No joo kuitenkin, unohdin sen elämänremontin ja järkeilyn siitä, keneltä puolitutulta kehtaan pyytää numeroa ihan vaan varmuuden vuoksi jos se yhteydenpito on ollut tähän mennessä äärimmäisen facebook-keskeistä.

Mun elämä ei ole kovin mielenkiintoista ja virikkeellistä tällä hetkellä, joten mulla on reilusti aikaa turhalle aivotoiminnalle kuten hassujen juttujen pohtimiselle. :D Siispä aloin miettiä alkujärkytyksen laantumisen jälkeen, millasta se elämä nyt sitten oliskaan jos sitä naamakirjaa oikeastikaan ei olisi:

    • Ilman Facebookia olisi epäilemättä tullut käytettyä sitä kullankallista aikaa jopa ihan kuukausitolkulla järkevänpiin asioihin, kuten kouluun, liikkumiseen ja nukkumiseen.
    • Ilman Facebookia ne kuulumiset kavereiden kanssa olisi varmaan täytynyt vaihtaa ihan kasvotusten livenä taikka puhelimessa (mese on soo last season hei).
    • Ilman Facebookia olisin tuskin enää koskaan kuullut ala-asteen aikaisesta ”kummi-lapsestani”. Muistan edelleen sen, kuinka mun 5-luokkalaisen sydämeni särkyi kun sain tietää että kyseinen tyyppi muuttaa kauas toiselle paikkakunnalle.
    • Ilman Facebookia olisi jääneet monetkin baarireissut väliin. Kukapa voisi vastustaa erikoisiltoja joissa säästää selvää rahaa, aivosolujen sijaan :)
    • Ilman Facebookia en varmaankaan olisi koskaan irrottautunut IRC-Galleria -koukusta :--D
    • Ilman Facebookia ei ehkä tulisi oltua kovinkaan paljoa yhteydessä kauempana asuviin sukulaisiin kun puhelimessa puhuminen on niin vaivalloista ja kankeaa.
    • Ilman Facebookia olisin säästynyt muutamaltakin chatissa kinastelulta kavereiden kanssa. Kun päin naamaa ei uskalla niin hyvähän se on netissä aukoa päätään. :D
    • Ilman Facebookia tällainen antisosiaalinen otus ei varmastikaan olisi tutustunut muutamiin mahtaviin tyyppeihin ikinä paria satunnaista kaupungilla moikkaamista paremmin! :)
    • Ilman Facebookia ei tulisi oltua yhteydessä luokkalaisiin suurinpiirtein ollenkaan. Keneltä niitä läksyjä sitten pitäis kysellä, kun aina ei kannata liiaksi uskoa siihen että opettajilla on aikaa vastata säpoihin.
    • Ilman Facebookia en olisi päässyt hekottelemaan tyhmille ryhmille.
    • Ilman Facebookia olisi parit loistobändit jäänyt löytämättä.
    • Ilman Facebookia mä viettäisin aikaa ihan liikaa muilla sivuilla, kuten blogissa – aivan yksikseni :D
    • Ilman Facebookia kukaan ei ikinä myöntäisi tykkäävänsä musta :(
    • Ilman Facebookia olisi jäänyt kaveripyyntöjen lähettely baarissa väliin ja olisin päässyt paaaljon helpommin eroon muutamasta randomista. :D 
    • Ilman Facebookia mun pitäisi kai hankkia se paljon puhuttu elämä. Hui.
Okei tästä tuli paaaaaaaljon pointittomampaa settiä kuin oli tarkoitus, mutta menköön nyt kun kerran tuli alotettua!  Sori :D

Mitä te tekisitte jos kuulisitte, että naamakirja sulkisi ovensa esim. huomenna, ja lentäisitte ulos kuin öykkärit baarista leppäkeihäät, ilman minkäänlaista sääliä ja empatiaa? Olisiko ihan hirveä järkytys vai siitäkö se elämä vasta alkaisi? Miten naamakirjaton elämä jatkuisi? 

TRANSLATION: I was "a bit" shocked when I saw this link on my facebook main page. It says that Facebook will close on 15th March :D After reading few comments, I think it's only a baaaad joke. And now I really know that I must be a horrible FB addict because I rapidly started to think things like what thel hell I'm going to do in the evenings, whose number I should ask for and should I save some best status updates :DD Lol
 

2 comments:

  1. Se olisi outoa. Todella outoa. Tuntuisi varmaan,etten tiedä enää mistään mitään: juorut jäisivät kuulematta, puhelinlaskut kasvaisivat, yhteydenpito katkeaisi moneen ja taas moneen ihmiseen. :D

    Toivottavasti tuo ei ole totta!

    PS. Sulla on tosi ihana blogi! :)

    ReplyDelete
  2. Eve,
    Onneks se ei ookkaan totta, jostain stara.fi:stä selvis että toi on siis pelkkä parodiasivusto.. joka oli mennyt kumoon ton facebook-uutisoinnin takia :--D

    Ja oiii kiitos paljon! :)

    ReplyDelete