Mulla on vauvakuume. Paha sellainen.
Tarkennettuna koiravauvakuume - toivottavasti ne aamukahvit eivät ehtineet jo mennä väärään kurkkuun, tai vastaavasti lentää koneen näppäimistölle. ;) Oon aina ollut selkeästi enemmän kissaihminen, mutta niin ne vaan vuffetkin ovat onnistuneet viemään mun sydämen nyt, kun oon säännöllisesti päässyt moikkaamaan paria oikein ihanaa moista. J lähettelee (aivan taatusti tahaltaan!) Riemurasian söpöjä koiravideoita melkein päivittäin, ja mun koiravillitys sen kuin vaan pahenee. Kyylään aina kamalan kaihon vallassa söpöjä hurttia, joita kadulla tulee vastaan. Mäkin haluan oman, heti nyt! Samalla tiedän, että ei nyt, hetki on täysin väärä sellaiselle. Ehkä joskus tulevaisuudessa - toivotaan, että jo ihan lähivuosina. :) Pienet koirat eivät ole koskaan tuntuneet oikein omalta jutulta, haluan että koira on ihan reilusti "koiramainen koira" ja haukkuu räksyttämisen sijasta. Suomenlapinkoira, dalmatialainen, rottweiler, labbis... aika moni rotu vaikuttaa kiinnostavalta, ja lista vaan laajenee mitä enemmän tutkailen vaihtoehtoja. :D
kuvat: Pinterest
// I want a dog in my life! I've always been "a cat person" but now there seems to be some additional space in my heart for all kinds of dogs. The moment is not right for getting a dog, but hopefully this dream will come true during next few years... :)
dalmikset! <3
VastaaPoistaMoi anonyymi! Onko sulla/jollakin sun tutulla kenties enemmänkin kokemusta dalmatialaisesta rotuna? :) Se nimittäin vaikuttaa todella kiehtovalta, mutta kerran mun ystävä vähän toppuutteli intoiluani ja varoitti sen olevan aika haastava/vaikea rotu. Onko sun mielestä näin? :) Tietty kuten jokaisen rodun kohdalla, paljon riippunee siitä miten valmis omistaja on sitoutumaan johdonmukaiseen kouluttamiseen.
Poista